”Kaupungistuminen on vain osatotuus”


Ristiinan alueen kaavoitustyöt etenevät, toiveissa monenlaisia mahdollisuuksia asumiseen

Mikkelin kaupungin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen kertoi Ristiina-illassa paikallisesta kaavoitustilanteesta. Kauan työn alla ollut yleiskaava pitäisi nytkähtää eteenpäin ensi vuonna.

Toissa viikon keskiviikkona vietettiin Ristiinan Metsälinnassa Ristiina-iltaa. Yksi illan osuuksista käsitteli Ristiinan alueen kaavoittamista sekä kehitystä ja tulevaisuuden kuvia kaavoitustyön kautta. Aiheesta oli alustamassa Mikkelin kaupungin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen.

– Ristiinan alueellahan on käynnissä Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava, johon kuuluu kaksi periaatteessa erillistä aluetta. Toinen on kirkonkylän alueen strateginen kaava, jonka pohjalta tehdään myöhemmin asemakaava, sekä sitten kyläseuduille suuntautuva yleiskaava, joka on tarkkuudeltaan sellainen, että sen pohjalta määritellään jo rakennuspaikat.

– Työhän on alkanut jo Ristiinan kunnan aikana, joten se on kestänyt varsin kauan. Tässä on paljon tarkistettavia asioita, ja esimerkiksi koko kaupungin alueella menossa oleva rantarakentamis-pohdinta. Eli se, kuinka rantarakentamisen rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien määrä harmonisoidaan yhteneväiseksi, Tarkkanen tuumi ja lisäsi myös kaavoitusosaston henkilövaihdokset yhdeksi viivästyksen syyksi.

Tarkkanen kertoi, että ensi keväänä tai kesänä olisi tarkoitus saada kaavat seuraavan kerran esille kuntalaisille. Aluekeskusten (kuten Ristiina) osalta kaavoituspäällikkö kertoi, että keskusten paikalliset vahvuudet on tarkoitus löytää ja niitä hyödyntää.

– Esimerkiksi juuri kirkonkylän osalta tämä ei vielä alkuunsa tarkoittaisi varsinaista (asema)kaavatyötä, vaan ennemmin visiointia siitä, mitä nämä paikalliset erityiset painopisteet tai yksittäiset kohteet voisivat olla. Tällainen työ on jo tehty Haukivuorella, ensi vuonna on vuorossa Anttola, ja sitten tämän hetken suunnitelman mukaan Ristiina vuonna 2020.

– Aluekeskuksen ”sydämeen” voisi kuulua esimerkiksi erialisia reittejä, joita voi kulkea sekä monenlaisia, uusiakin asumisen mahdollisuuksia. Ristiinassahan on puhuttu esimerkiksi kerrostalosta ranta-alueille, Tarkkanen tuumaili ja lisäsi että tämä vaatii tietenkin kaavan lisäksi sen, että joku rakennuttaja ostaa tontin ja ryhtyy hankkeeseen.

Rantarakentaminen puhutti myös kommentti- ja ideapuheenvuoroissa.

– Mikkeli tarvitsee lisää asukkaita, ja Ristiinahan on ensimmäisenä etelän suunnasta tulevia kaappaamassa. Erityisesti Saimaanrantatonteille olisi kyllä kysyntää, olisiko esimerkiksi tuohon päiväkodin alapuoliselle pellolle mahdollista saada tontteja, varmasti saataisiin lisää lapsiperheitä Ristiinaan, pohti Seppo Parkkinen.

Tätä kysyntää vahvisti myös Tarkkanen.

– Tämä paljon valtakunnallisesti hehkutettu kaupungistuminen on vain osatotuus. Meillä on Suomessa tällä hetkellä paljon etenkin korkeakoulutettua väkeä, joka haluaa pois ruuhka-Suomesta. Ja kun meillä Mikkelissä mittakaava on kuitenkin se, että meille on iso asia jo muutamankin perheen tänne muuttaminen.

Puheenvuoroissa nousi esille myös muun muassa vapaa-ajan asuntojen vakituiseksi asuinpaikaksi muuttamisen helpottaminen (Tarkkasen mukaan työn alla) sekä haja-asutusalueilla rantarakennuspaikkojen ja niiden rakennusoikeuksien lisääminen.

 

Niko Takala