Kaupunginhallitus ei avannut paikkoja Ristiinaan – Olkkonen toivoi varmaa tietoa päätösten pohjalle
Mikkelin kaupunginhallitus ei osoita lukiokoulutuksen aloituspaikkoja Ristiinan lukioon.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa maanantain kokouksessaan. Kaupunginhallituksen keskustelun aikana ristiinalainen Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti, että asiassa toimittaisiin niin kuin kasvatus- ja opetuslautakunta aiemmin päätti. Kukaan ei kannattanut Olkkosen esitystä. Olkkonen jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Asiassa on kysymys siitä, miten paikkojen kanssa pitäisi toimia, kun toisen asteen yhteishaku alkaa jo tämän viikon perjantaina. Mikkelin kaupunginvaltuuston joulukuisesta päätöksestä lakkauttaa Ristiinan lukio on tehty kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Molemmissa valituksissa vaaditaan, että hallinto-oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Lautakunta päätti, että sekä Mikkelin keskustan lukioon että Ristiinan lukioon osoitetaan paikkoja mutta Ristiinan paikat otetaan pois, jos hallinto-oikeudesta ei tule asiassa täytäntöönpanokieltoa. Sivistysjohtajan esitys oli, että vain keskustaan laitetaan paikkoja mutta Ristiinan paikat voidaan avata hakuun, jos asiassa tulee täytäntöönpanokielto.
Kaupunginhallituksen esittelytekstissä sivistysjohtaja Virpi Siekkinen kertoo käyneensä asiasta keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa. Opetushallituksen asiantuntija on neuvonut, että jos on epäselvää alkaako koulutus, niin sitä ei pidä laittaa haettavaksi. Jos myöhemmin käy niin, että oikeuden päätöksen seurauksena koulutus pitää palauttaa, voidaan tähän tehdä haku soveltaen jatkuvaa hakua.
– ”Jatkuva haku” ei ole tarkoitettu lukioille/lukiokoulutukselle, se on tarkoitettu vain ammattiopistoille, mutta OPH:n edustajan mukaan tämmöisessä erikoisessa tilanteessa tämä olisi lähinnä se käytettävissä oleva reitti, Siekkinen kirjoittaa esittelytekstissä.
Hän lisää myös, että jos yhteishakujärjestelmään avattu koulutus poistetaan myöhemmin, niin poistettavia paikkoja/poistettavaa koulutusta hakeneet tulevat Opetushallituksen edustajan mukaan jäämään yhteisvalinnassa vaille koulutuspaikkaa.
Kaupunginhallitus käsitteli myös Mikkelin kaupungin kaksi lausuntoa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle tehtyihin valituksiin. Molemmat valitukset ja niiden vastaukset käsiteltiin kokouksessa omana kohtanaan. Keskustelussa Olkkonen esitti Pekka Pöyryn (kesk.) kannattamana, että kaupunki pyytäisi hallinto-oikeutta kiirehtimään päätöstään. Kaupungin vastaus oli pyydetty viimeistään 10. helmikuuta, eli samana päivänä jolloin kaupunginhallitus käsitteli asiaa. Olkkonen muistutti, että yhteishakuun liittyvien asioiden pitää perustua varmaan tietoon. Olkkonen toivoi kiirehtimispyyntöä sillä, että vastaus on jäänyt viimeiseen mahdolliseen päivään ja yhteishaku alkaa pian.
– On esitetty, että jatkuva haku on mahdollista myös lukio-opiskelijoille, vaikka se on tarkoitettu vain ammattiopistoille. OPH:n edustajan mukaan tämmöisessä erikoisessa tilanteessa, tämä on lähinnä käytettävissä oleva reitti. Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta tämän tulee olla varma tieto ja kirjallisena kaupunginhallituksen päätöksessä, jos hallinto-oikeuden päätös on valituksen tekijöille myönteinen, Olkkonen kirjoitti vastaesityksessään.
Olkkosen esityksestä äänestettiin. Hänen kanssaan samaa mieltä olivat ensimmäisen valituksen käsittelyn kohdalla Pöyry, Petri Pekonen (kesk.) ja Jukka Pöyry (kd.). Esitystä vastustivat Jyrki Koivikko (kok.), Olli Miettinen (kok.), Arto Seppälä (sd., Minna Pöntinen (vihr.), Mali Soininen (kok.), Soile Kuitunen (sd.). Jarno Strengell (sd.) äänesti tyhjää.
Pekonen, Pekka Pöyry ja Olkkonen jättivät asiasta eriävät mielipiteet.
Toisen vastauksen kohdalla Olkkosen vastaesitys oli sama. Siitä äänestettiin muuten samoin, mutta Strengellin lisäksi myös Jukka Pöyry äänesti tyhjää.
Vastauksissaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kaupunki katsoo, että valitukset on hylättävä perusteettomana. Kaupungin mukaan myöskään täytäntöönpanokiellon määräämiselle ei myöskään ole olemassa perusteita. Kaupungin vastauksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Lue aiemmasta Ristiinalaisen jutusta miksi kaupunginjohtaja esitti otto-oikeutta lukiopaikoista.