Piristystä kaivattaisiin
Piristystä odotellessa
Asuntokaupassa mennään edelleen ”käsijarru päällä”
Yleinen taloustilanne on kohentunut varsinkin valtakunnallisesti, mutta myös Itä-Suomessa ja Etelä-Savossakin. Esimerkiksi työllisyystilanne on maakunnassa huomattavasti paremmalla tasolla kuin vuoden tai kahden takaiset luvut. Silti edelleen eräässä kansalaisten ”taloususkoa” mittaavalla tasolla mennään Etelä-Savossa ja Mikkelin seudullakin hieman laahaten. Nimittäin asuntokaupan osalta.
Ristiinassa toimivat kiinteistönvälittäjät uskovat pieneen piristymiseen tänä vuonna, mutta suurempi loikka vaatisi odotettavissa olevia suurempia harppauksia alueen elinvoimassa. Yleisesti voisi sanoa, että tunnelmat alalla eivät ole apeat, mutta talouskasvun mukanaan tuomaa piristysruisketta joudutaan yhä odottamaan.
– Mikkelissä aivan keskusta-alueella torin lähettyvillä on kysynnässä kasvua, mutta käytännössä kaikkialla muualla hyvin hidasta on, kuvailee ristiinalaisen AK-Asuntojen yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Ari Korhonen.
Korhonen arvelee, että vaikka pientä talouskasvua tälläkin alueella on, niin pitkän taantumakauden jälkeen ihmiset ovat vielä aavistuksen varovaisia tekemään ratkaisuja.
– On ehkä vähän sellaista uskon puutetta. Tai ainakin niin, että odotellaan ikään kuin varmistusta että lähteekö talous varmasti kiipeämään. Tai että onko tämä uusi työpaikka nyt varmasti pysyvä, ja tämän tyyppisiä asioita.
Hänen mukaansa myös pankkien kiristynyt lainapolitiikka näkyy asuntokaupan hiipumisena. Korhoselta Finanssivalvonnan tuore lainakaton kiristämispäätös (heinäkuun alusta alkaen lainaa voi myöntää enintään 85 prosenttia asunnon arvosta, ensiasunnon ostajalla lainakatto säilyy 95 prosentissa) ei saakaan kiitosta. Hänen mielestään lainan ottaja ja lainoittaja kyllä kykenevät tekemään tarvittavat riskianalyysit.
– Minusta tällaista voisiko sanoa holhousta pitäisi päinvastoin keventää. Asuntokaupassa puhutaan kuitenkin niin suuresta sisämarkkinavaikutuksesta. Asuntokaupalla on merkittävät välilliset vaikutukset esimerkiksi autokauppaan, huonekalukauppaan sekä vaikkapa remontteihin ja saneerauksiin, Korhonen luettelee.
– Itsellänikin on ollut useita asiakkaita, joilla olisi ollut halu tehdä asuntokauppa, mutta rahoitus on jäänyt tiukasta sääntelystä kiinni. Joka on sinällään vähän nurinkurista, kun samaan aikaan henkilö joutuu ehkä maksamaan vuokraa enemmän kuin mitä hän maksaisi lainanlyhennyksiä omasta asunnosta!
Vuokra-asunnoista puheen ollen, niiden kysynnän kasvu on Korhosen mukaan ollut eräs merkki siitä, että talouskasvua ja työpaikkojen lisääntymistä on ollut.
– Jotain lisää elin- ja vetovoimaa tarvittaisiin varmaankin, jotta se siirtyisi myös asuntokauppojen puolelle. Esimerkiksi se paljon odoteltu biohiilipellettitehdas.
Patoutumaa on
Samoilla linjoilla asuntokaupan vilkkaudesta ovat Sp-Kodin välittäjät Pauli Forsblom ja Aulis Ahonen. He molemmat uskovat, että kauppojen ketjuuntuminen lähtee kyllä aikaa myöten purkautumaan.
– Patoutumaa varmasti on. Sitä mukaa kun yleisen taloustilanteen kehitys vaikutus alkaa tuntua täälläkin, niin varmasti se näkyy asuntokaupassakin.
– Ja onhan sellaista ennakoivaa vilkastumista jo näkynyt, esimerkiksi asuntonäytöissä. Veikkaisin myös että mökkipuolella käänne tapahtuu jo aiemmin, Ahonen ynnäilee.
Heidän mukaansa asuntokaupan piristymisen puolesta puhuvat myös yhtäältä melko korkea vuokrataso ja toisaalta edelleen matalalla oleva korkotaso.
– Sekä ihan se perustavaa laatua oleva ajatus siitä, että kyllähän useimmille ihmisille oma asunto tai talo on se tahtotila. Totta kai esimerkiksi nämä vakuus- ja omarahoitusosuusasiat vaikuttavat omalta osaltaan, eikä tätä monelle elämän suurinta investointia ihan heppoisesti tehdä, mutta ilman muuta uskotaan vilkastumiseen. Takana on kuitenkin pitkä taantuma, ja nyt eletään nousukautta, miehet muistuttavat.
Mökkikauppa valopilkkuna
Suur-Savon OP-Kiinteistökeskuksen kiinteistönvälittäjä Seppo Rantalainen arvelee kollegoidensa tavoin asuntokaupan pysyvän varsin maltillisella tasolla myös kuluvana vuonna. Hän kuitenkin näkee positiivisena signaalina mukavan kehityksen vapaa-ajan asuntojen puolella.
– Realismia lienee ennustaa, että asuntokauppa tulee olemaan täällä meidän seudulla, kuten oikeastaan koko Itä-Suomessa, jatkossakin vaatimatonta. Mikkeli ei ole kasvukeskus, päinvastoin maakunnassa ollaan väestömäärissä miinuksen puolella.
Pieninä mahdollisuuksina hän näkee seudulle paluumuuttoa tekevät henkilöt, pääosin eläkeläiset, sekä digitalisaation, joka mahdollistaa osan työtehtävistä siirtämisen vaikkapa pääkaupunkiseudulta tänne.
Selkein valopilkku löytyy kuitenkin vapaa-ajan asuntojen menekistä.
– Mökkikaupassa viime vuosi oli parempi kuin 2016, ja uskallan kyllä veikata että tämä vuosi tulee olemaan vilkkaampi kuin 2017. Kappalemäärissä uskon sellaiseen 5-10 prosentin kasvuun.
Mökkien osalta menekkiä kasvattaa taloustilanteen koheneminen erityisesti niillä alueilla (varsinkin pääkaupunkiseutu), joilta mökkejä ostetaan.
– Toinen seikka on se, että ne henkilöt, jotka ovat ostaneet mökkinsä 1960-1970-luvuilla, alkavat olla sen ikäisiä, että he myyvät vähälle käytölle jääneitä mökkejään pois. Ja nämä mökit ovat useimmiten erittäin upeilla paikoilla, joten niille on kysyntää, vaikka rakennukset eivät ihan nykystandardeja täyttäisikään, Rantalainen tietää.
Niko Takala