Lukioiden yhdistyminen mietityttää
Seitsemän pulloa ketsuppia ja sinappia, viitisen kiloa jauhoa, hassut vaatteet ja pussijuoksua – kas siinä hyvän yhteishengen resepti. Ristiinan lukion tuoreet ykkösluokkalaiset pääsivät tutustumaan lukion arvojärjestykseen viime torstain perinteisissä sisäänpotkijaisissa, joissa he oppivat, että kakkonen on koulun kuningas ja ykkönen tämän hölmö apulainen, jonka olisi ehkä kannattanut lähteä ammattikouluun.
Vaikka ykkösluokkalaisten olikin kumarrettava joka kerta, kun joku mainitsi sanan kaksi, ei illan ollut tarkoitus luoda kuilua luokka-asteiden välille vaan pikemminkin tutustuttaa oppilaat toisiinsa. Leikkimielisyys ja huumori olivat avainasemassa, kun ykkösluokkalaiset ryömivät koulun lattioilla ja rikkoivat raakoja kananmunia otsiaan vasten.
– Ehkä sitä kaksi-sanaa olisi voinut käyttää vähän vähemmän, tuumi kakkosluokkalainen Santeri Purhonen.
Ykkösluokkalaiset joutuivatkin illan aikana kumartamaan kymmeniä elleivät jopa satoja kertoja, mikä ei haittaa, sillä ensi vuonna on heidän vuoronsa laittaa ”hyvä” kiertoon.
– Totta kai me kostamme seuraaville ykkösille, nauroi ykkösluokkaa käyvä Säde Nurminen. – Meillä oli tosi mukavaa, sillä melkein koko luokka oli mukana.
Kutistuva lukio
Ristiinan sisäänpotkijaiset on yksi niistä asioista, jotka eroavat Mikkelin lukion tavoista ja tuovat esiin pienen lukion hyviä puolia. Ristiinan lukion oppilasmäärä on kuitenkin yhä pienenemään päin, minkä vuoksi kaupunginvaltuusto on päättänyt tehdä siitä Mikkelin lukion yksikön. Hallintojen yhdistyessä lukiot saavat yhteisen rehtorin, mikä tarkoittaa, että Ristiinan lukiota parikymmentä vuotta johtanut Matti Hämäläinen hoitaa vuoden alusta ainoastaan yhtenäiskoulun rehtorinpestiä.
Muutos näkyi lukiolaisten elämässä heti lukuvuoden alussa esimerkiksi Mikkeliin siirrettyjen kurssien ja 75 minuutin pituisiksi venyneiden oppituntien myötä, mutta Hämäläisen mukaan kaikki hallintojen yhdistämiseen liittyvät yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Kaupunginvaltuuston työryhmällä, johon kuuluu muun muassa koulujen rehtorit ja kaupunginvaltuutettuja, riittää vielä neuvoteltavaa ennen vuodenvaihdetta.
Työryhmän ristiinalaisjäseniä mietityttää ainakin se, että yhdistynyttä lukiota aiotaan kutsua Mikkelin lukioksi. Se saattaa sanoa jotakin Ristiinan lukion tulevaisuudesta: tänä vuonna lukiossa aloitti 21 uutta opiskelijaa eli 35 prosenttia alueen ikäluokasta, ja koska ristiinalaisnuorten määrä pienenee vuosi vuodelta, ei kolmen vuoden päästä edes 50 prosenttia ikäluokasta riittäisi pitämään lukion oppilasmäärää juuri 60:n yläpuolella.
– Ristiinan lukion tulevaisuus pitäisi turvata, mutta työryhmän luottamushenkilöt vähän pelkäävät, ettei pelkkä hallintojen yhdistäminen riitä, Hämäläinen valottaa. – Voi olla, että asiat vielä muuttuvat ennen vuodenvaihdetta, mutta en minä sitä todennäköisenä pidä.
Kuka kuskaa ja opettaa?
Hämäläinen näkee hallintojen yhdistymisessä joitakin valoisia puolia, kuten sen, että lukion apurehtoriksi valittiin ristiinalaisille tuttu Erkki Salmela. Myös kurssivalikoima tulee kasvamaan, joskin osaa oppiaineista voi opiskella vain Mikkelin keskustan lukioyksikössä.
Eri lukioiden välillä liikkuminen ja siihen liittyvät matkakustannukset ovat herättäneet ristiinalaisopiskelijoissa ärtymystä. Esimerkiksi historian kursseista tarjotaan Ristiinassa enää pakolliset, ja loput on suoritettava joko itsenäisesti, etäopetuksena tai Mikkelin lukiossa. Mikkelin lukion opettajat suosisivat jälkimmäistä vaihtoehtoa, mutta ristiinalaisoppilaat valitsevat mieluiten itsenäisen opiskelun.
– Voisin ehkä käydä omalla autolla Mikkelin keskustassa, mutta ei sekään olisi hyvä. Koululta pitäisi olla kyyti, pohti Purhonen.
– Miksi me ei voitaisi vain olla oma lukio, harmitteli Nurminen.
Hämäläinen sanoo huomanneensa, että oppilaat ovat vanhoillisia, eivätkä muutokset ole vielä konkretisoituneet heille. Rehtori toivoo, että kaupunki suhtautuisi armollisesti pieneneviin oppilasmääriin.
– Kyllä minäkin haluaisin, että Ristiinan lukio on itsenäinen, mutta olen sisäistänyt itselleni jo jonkin aikaa sitten, että asiat tulevat muuttumaan.
Lotta Tuominen