Brasilialaisella oli tottumista Suomeen
Suomeen ei tottunut ihan helpolla
Kun brasilialainen vaihto-oppilas Marianne Guimaráes saapui viime vuoden elokuussa Suomeen ja Ristiinaan, oli hänellä vastassaan monta kulttuurishokkia.
– Yksi ensimmäisistä oli se, että ihmettelin kuinka ihmeellä ihmiset voivat tutun tavatessaan vai sanoa ”moi”? Meillä Brasiliassa kun on tapana että aina halataan, riippumatta siitä tunnetaanko vai ei, Guimaráes muisteli ensi tuntojaan Suomessa kun hän piti puheen ylioppilasjuhlan yhteydessä kesäkuun ensimmäisenä päivänä.
Erilaisuudet ihmisten kanssakäymisessä ja yhteiskunnassa eivät suinkaan jääneet siihen. Koulussa oli aivan erilaista, ja varsinkin aluksi kaikki ihmiset tuntuivat hänestä hyvin ujoilta.
– Ja kun kaikki tietenkin puhuivat suomea enkä ymmärtänyt mitään, niin monesti jäin pohtimaan että kuinka aloittaa keskusteluja toisten kanssa.
– Pikkuhiljaa tilanne kuitenkin muuttui, ja nyt vierailuni lopussa voin todeta, että olen saanut todella hyviä ystäviä, myös muista ikäluokista!
Ystäviä siis tuli, mutta niin tuli talvikin…. Guimaráes ei ollut koskaan nähnyt lunta, eikä kokenut kylmempää kuin +10 astetta.
– Eikä ainoastaan kylmyys, vaan myös pimeys! Meillä Brasiliassa ei todellakaan ole pimeätä eikä kylmää.
Mutta niinpä vain aika teki tehtävänsä, ja nuori nainen tottui ottamaan kengät pois sisälle mentäessä ja oppi pikku hiljaa huomaamaan Suomen hienoudet.
– Ja lopulta rakastuin tähän upeaan maahan. On uskomatonta että täällä voi mennä kaikkialle turvallisesti, ilman pelkoa.
– Mutta, sitä en kyllä ymmärrä, että kuinka suomalaiset voivat aivan luonnollisesti olla alasti saunassa keskenään, mutta bussissa ei puhuta toisille!
Niko Takala