Sotakoulusta kaikkien yhteinen pitäjäntalo
Sekä historia ja tulevaisuus olivat esillä avoimien ovien päivänä
Museota siitä ei tule, vaan kaikkien yhteinen kokoontumispaikka. Rinnakkain kulkevat kunnioitus sotakoulun vaiheikasta historiaa kohtaan sekä nykypäivän ristiinalaisten tarpeet, jotka pitäjäntalo voi täyttää.
Tätä ohjenuoraa entisen sotakoulun kunnostustoimikunta on seurannut viimeiset neljä vuotta herättäessään uudelleen eloon tyhjilleen jäänyttä, arvokasta rakennusta. Vaikka remontoitavaa riittää vielä moneksi vuodeksi, esiteltiin projekti lauantaina suurelle yleisölle, joka sai tilaisuuden tutustua rakennukseen sisältä päin. Sotakoulun täyttyessä kiinnostuneista kyläläisistä oli helppo kuvitella, millainen tunnelma talossa vallitsisi muutaman vuoden päästä, kun remontti saataisiin valmiiksi ja ihmisvilinästä tulisi pitäjäntalossa arkipäivää.
– Tahdoimme tiedottaa asiasta, jotta tämä ei olisi minkään salaseuran projekti vaan kaikkien yhteinen juttu, perusteli kunnostustoimikunnan jäsen Jouko Nousiainen.
Nousiaisen tehtävänä avoimien ovien päivässä oli raottaa yleisölle sotakoulun historiaa rakennusvuodesta 1739 aina vuoden 2011 käyttökieltoon saakka. Rakennuksen ensimmäinen tehtävä oli toimia Savon rykmentin komentajan virkatalona, siis puustellina, josta käsin komentaja johti sotilaita ja näiden harjoituksia. Samankaltaisia virkataloja rakennettiin koko Suomeen seitsemän, joista vain kaksi on säilynyt tähän päivään, Ristiinassa ja Kaarinassa.
Käyttökielto, jonka tuolloin päiväkotina toiminut rakennus sai sisäilmaongelmien vuoksi 2010, ehti kestää muutaman vuoden, kunnes joukko ristiinalaisia päätti, ettei noin merkittävää ja harvinaista rakennusta saisi jättää homehtumaan. Lukuisten yhdistysten jäsenet muodostivat kunnostustoimikunnan, joka sai yhteistyökumppaneikseen muun muassa Mikkelin kaupungin ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin. Talkoolaisten lisäksi remonttiin on osallistunut joukko rakennusalan ammattilaisia arkkitehdeistä Mikkelin kaupungin entiseen kiinteistöpäällikköön.
Lotta Tuominen