Brahe kehitti heimokansojen maata 370 vuotta sitten
”Jälkikäteen ajateltuna oli hyvä ettei Brahe tullut toimeen kuningattaren tai Oxenstiernan kanssa”
Toissa viikonloppuna vietettiin Ristiinassa juhlaa. Aihetta juhlintaan oli, sillä tuleehan tänä vuonna kuluneeksi 370 vuotta siitä, kun Suomen silloinen kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti vuonna 1649 (K)Ristiinan seurakunnan, josta myöhempien vaiheiden jälkeen muodostui Ristiinan kunta. Nimenomaan Ristiinan perustaja Brahe nousi pääosaan sunnuntaina 13.10. Valon salissa pidetyssä juhlassa, kun juhlapuheen piti toimittaja ja tietokirjailija Hannu Pesonen.
Hän valottikin juhlassa läsnä olleita varsin kattavasti Pietari Brahen ajasta, eli niin sanotusta ”Kreivin ajasta”. Vaikka juhlapuhuja heti alkuun hieman arvioi tehtävänsä mielekkyyttä.
– Nyt kyllä on hieman sellainen tunne, että olisin tullut Saharaan myymään hiekkaa tai lunta eskimoille! Pesonen naurahti puheenvuoronsa aluksi. – Ristiinassa kun varmasti tiedetään huomattavasti keskivertoa enemmän Brahesta.
Pesonen myös pohti ”Kreivin ajan” käsitteen perusteita.
– Suomen historiaa paljon ja ymmärryksellä tutkinut ruotsalainen tietokirjailija Herman Lindqvist määrittelee Pietari Brahen Suomen suosituimmaksi ruotsalaiseksi koskaan.
Hän kuitenkin muistutti että ”Kreivin ajasta” käsitteenä ruvettiin puhumaan vasta 1800-luvun loppupuolella, kansallistunteen nousun yhteydessä. Se ei tarkoita sitä, etteikö kreivin aikaan todella olisi tapahtunut paljon kehitystä Suomen monilta osin varsin takapajuisessa yhteiskunnassa.
Suomea onnistanut välirikko
Pietari Brahe tarttui varsin tiukasti toimeen, kun hän oli saapunut Suomeen loppuvuodesta 1637, Turun linnaan. Ensimmäinen kuukausi tosin meni Kristiina-rouvan kanssa linnaa sisustaessa ja herkkuja nauttiessa.
– Niinpä kansan saattoi pohtia että ”samanlainen herranketale se on kuin aiemmatkin ruotsalaisylimykset”.
Brahen tausta ei kutenkaan ollut ihan tavanomainen, edes ylimykseksi. Hän oli nimittäin varsin merkittävä vallankäyttäjä ja –haltija Ruotsissa ja kuningas Kustaa II Aadolfin luottomies. Kuningas lähetti Brahen 1630 sotarintamalta katsomaan valtakunnan perään, ja vain kuninkaan rintamalla ollessa Ruotsia käytännössä hallinneella valtakunnankansleri Axel Oxenstiernalla oli Brahea enemmän valtaa päätöksiin. Näiden kahden kunnianhimoisen miehen välit kiristyivät ajastaan, jolloin Oxienstierna päätti ratkaista ongelman antamalla Brahelle itäisen valtakunnan eli Suomen kenraalikuvernöörin tittelin.
– Karkotus käärittiin hunajaisiin kehuihin, joissa korostettiin viran tärkeyttä. Brahe olisi puolen valtakunnan herra.
– Oxenstierna uskoi taitavalla shakkisiirrollaan yhdistäneensä tapansa mukaan valtakunnan edun ja omansa. Mutta tuskin hän sen enempää kuin kukaan muukaan aikalainen osasi aavistaa, kuinka kauaskantoinen Brahen nimitys oli, Pesonen
Niinpä, Suomessa alkoi kehittyä kreivin aikaan muun muassa posti- ja oikeuslaitos, Brahe perusti Suomen ensimmäisen yliopiston, Turun akatemian (josta myöhemmin tuli Helsingin yliopisto) ja kehitti muutoinkin koulujärjestelmää.
– Ja yksi merkittävä asia oli se, että hän edisti suomen kielen käyttöä virkamiesten keskuudessa. Näin kruunun edustaja ymmärsivät kansaa ja toisin päin.
– Brahen edistystekojen vauhdikkuutta auttoi se, että hän ei juuri kysellyt hovista hyväksyntää päätöksilleen tai muutoinkaan alistanut niitä normaalille byrokratialle, vaan pisti niitä varsin omavaltaisesti täytäntöön. Tämä oli yksi
Jälkikäteen ajateltuna on melkoista ajatella, että Brahe oli kahdella kenraalikuvernöörikaudellaan Suomessa kuitenkin ”vain” yhdeksän vuotta. Siis huomioiden mitä kaikkea hän täällä laittoi alulle ja kuinka paljon hän uudisti Ruotsin itäistä korpimaata.
– Jälkikäteen on helppo sanoa, että oli Suomen kannalta hyvä että Oxenstierna ja kuningatar Kristiina eivät tulleet Brahen kanssa toimeen.
– En halua luoda Brahesta kuvaa, että ”hän loi Suomen”, mutta hän teki hyvin paljon sellaista pohjatyötä maan kehittymiselle, johon kellään muulla ei ollut intoa. Ja jos hänen tilallaan olisi ollut joku Brahen edeltäjien kaltainen, niin nämä asiat olisivat jääneet tekemättä, Pesonen kuvaili puheenvuoronsa päätteeksi.
Niko Takala
Juttua korjattu nettijulkaisuun. Paperilehdessä mainittiin virheellisesti Brahen perustaneen Ristiinan 1949.
