Lukiokoulutuksesta leikattu jo merkittävästi
Lukuvuosien 2018-2019 ja 2019-2020 menoleikkaukset ovat yhteensä yli 200 000 euroa
Mikkelin kaupungin tiukassa budjettiraamissa on sälytetty lukiokoulutukselle 250 000 euron säästövaatimus. Säästökeskustelua on sävyttänyt lähinnä se, että mahdollisuuksina on puhuttu Ristiinan lukion lakkauttamisesta tai Mikkelin lukion kurssitarjonnan ja opetusryhmien merkittävästä supistamisesta.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että jo lukuvuodelle 2018-2019 lukiokoulutuksesta tehtiin merkittäviä säästöjä (jotka näkyvät kunnolla vasta vuoden 2019 tilinpäätöksessä). Puhumattakaan siitä, että tämän vuoden alusta hallinnollisesti voimaan tullut Mikkelin päivälukioiden (Mikkelin lukio ja Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste) yhdistyminen ja sen mukanaan tuomat kululeikkaukset ovat käytännössä olleet voimassa vasta elokuun alusta, eli noin kolme kuukautta. Tämän muutoksen mukanaan tuomat kulusäästöt näkyvät sitten kunnolla vasta 2020 tilinpäätöksessä.
– Lukiot toimivat Mikkelissä, kuten myös muuallakin Suomessa, lukuvuosittain eikä kalenterivuosittain, jonka mukaan taas vuosittaiset talousarviot tehdään. Tämä on vaikeuttanut kautta vuosikymmenten esimerkiksi toiminnan toteuttamisten vertailua aikaisempiin lukuvuosiin ja toisaalta talousarviovuosien vertailua toisiinsa, toteaa Mikkelin lukion johtava rehtori Jari Kinnula.
Kinnula kertoo, että jo lukuvuodelle 2018-2019 tehtiin noin 40 000 euron säästöt, jotka katettiin Mikkelin lukion ja Mikkelin etä- ja aikuislukioiden kurssivähennyksillä sekä Ristiinan lukion hallinnon säästöillä.
Lukuvuoden 2019-2020 säästöt puolestaan on otettu pääsääntöisesti kurssitarjontaa pienentämällä. Ristiinan toimipisteen kurssien/opetusryhmien määrä on vähentynyt lukuvuodesta 2018-2019 kaikkiaan 22,5 opetusryhmällä. Mikkelin lukion rehtori Jari Tuomenpuron lähettämien tilastojen mukaan Ristiinassa on tällä hetkellä 75,5 opetusryhmää, kun niitä lukuvuonna 2018-2019 oli 98. Mikkelin lukion osalta vastaava vähennys on 37 opetusryhmää. Lukuvuonna toteutunut opetusryhmien määrä Mikkelin lukiossa oli 686, tälle lukuvuodelle määrä on Tuomenpuron mukaan 649 opetusryhmää. Opiskelijoita Ristiinan toimipisteessä on 71, Mikkelissä 715.
Rehtori Tuomenpuro haluaa myös kiinnittää huomiota käsitteisiin ”kurssi” ja ”opetusryhmä”.
– Monesti puhutaan ”kursseista” kun tosiasiassa tarkoitetaan ”opetusryhmiä”. Pienessä yksikössä toki käsitteet ovat numeerisesti useimpien kurssien osalta yhtä pitävät, koska kustakin kurssista on vain yksi opetusryhmä.
– Isossa yksikössä sen sijaan näiden käsitteiden huolimaton käyttö johtaa isoihin virheisiin, koska useimmista kursseista on olemassa enemmän kuin yksi opetusryhmä. Esimerkiksi keskustan toimipisteessä kaikista pakollisista kansallisista kursseista on lähtökohtaisesti tällä hetkellä kahdeksan opetusryhmää per kurssi.
Leikkausta toiminnassa ja kuluissa
Jari Kinnula ynnää, että näistä kurssien ja opetusryhmien vähenemisestä tulee yhteensä säästöä noin 180 000 euroa lukuvuonna 2019-2020. Summa saadaan siitä, että keskimääräinen kurssin kustannus on 3 000 euroa.
– Molemmissa toimipisteissä on siis jouduttu säästämään jo kahden lukuvuoden aikana. Olemme pyrkineet siihen, että ensisijaisesti säästöt toteutetaan siten, että ne on otettu rakenteista, esimerkiksi rinnakkaisryhmien määrää vähentämällä. Mutta kuitenkin niin, että Mikkelin lukion molempien toimipisteiden opiskelijoilla olisi mahdollisimman laaja kokonaiskurssitarjonta käytettävissään oman yksilöllisen opintopolkunsa toteuttamiseen.
Esimerkkinä Kinnula nostaa sen, että Ristiinan lukiossa ei ole moneen vuoteen pystytty tarjoamaan reaaliaineiden kaikkia kertauskursseja abiturienteille.
– Nyt kun Ristiinan toimipisteen abiturientit tulevat vaihtojakson aikana keskustan toimipisteeseen, heillä on sama monipuolinen kertauskurssien tarjonta käytettävissään kuin keskustan toimipisteen abiturienteilla on.
Tuomenpuro taas vahvistaa sen että Ristiinan toimipisteen kurssitarjonta on jo nyt vedetty minimiin toiminnan näkökulmasta.
– Oman käsitykseni mukaan Ristiinan toimipisteen toteutuvaa opetustarjontaa leikattiin lukuvuodeksi 2019 – 2020 niin tuntuvasti, että lähiopetuksen lisäsupistuksiin ei ole mahdollisuutta, mikäli tavoitellaan toimipisteen toiminnan jatkamista.
Niko Takala
KOMMENTTI
Kuten oheisesta lukion viimeaikaisista leikkauksista kertovassa jutussa käy ilmi, leikattu on sekä toiminnasta että sitä myöden kuluista. Nyt on sitten poliittisen käsittelyn vuoro pohtia sitä, kuinka fiksuna pidetään supistamista toiminnasta, joka on jo merkittävästi leikannut kulujaan edellisen ja meneillään olevan vuoden aikana. Ja jota yleisesti pidetään tämän maan yleissivistyksen kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeänä!
Uuden, yhden hallinnon päivälukion toimintamallin oli tarkoitus ”kehittää lukiokoulutusta”. Nyt olisi oiva mahdollisuus katsoa mitä kehittämisen mahdollisuuksia mallissa oikeasti olisi, eikä suinkaan lakkauttaa sitä. Ylipäätään, päättäjien soisi muistavan sen tosiasian, että koulutus on investointi, ei kuluerä. Lukiokoulutus on vieläpä kaupungille kokonaisedullinen, kuten kasvatus- ja opetuslautakunnan ristiinalaisjäsen Janne Strengell (kesk.) toisaalla tässä lehdessä muistuttaa. Valtionosuuksien jälkeen yksi lukiolainen maksaa tällä hetkellä Mikkelille alle tuhat euroa. Riippumatta siitä opiskeleeko hän Mikkelissä vai Ristiinassa.
Niko Takala