Kaupunginhallituksen pj:n tyylipuhdas takinkääntö
Arto Seppälä ennen kuntaliitosta: ”Niin kauan kuin oppilasmäärät riittävät, lukio säilyy takuuvarmasti”
Jutun kuvassa Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja istuu rennon letkeästi puutarhakeinussaan Suomenniemellä sijaitsevan vapaa-ajan asuntonsa pihalla. Itse jutussa sama mies juttelee siitä, miten uuden Meidän Mikkelin rakentaminen tulee vaatimaan paljon työtä ja vaatimaan ”ymmärryksen kasvua puolin ja toisin”.
Kyseessä on Ristiinalaisen kesälehdessä 31.5.2012 julkaistu Arto Seppälän (sd.) haastattelu, otsikkona jutulla on ”Palvelut säilyvät kysynnän mukaan”. Seppälä oli kaupunginhallituksen nokkamiehenä kun Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen liitossopimusta sorvattiin ja se lopulta hyväksyttiin kuntien valtuustoissa tuolloin toukokuussa. Seppälä toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana myös tällä hetkellä, kun Mikkeli on tekemässä monia erityisesti Ristiinaa ja Suomenniemeä koskevia leikkauspäätöksiä. Tämän hetken vinkkelistä kyseinen haastattelu nouseekin mielenkiintoiseksi erityisesti muutaman yksityiskohdan vuoksi.
Yleisellä tasolla haastattelussa Seppälä pitää toteutunutta, tuolloin uunituoretta päätöstä kuntaliitoksesta hyvänä asiana.
– Kyllä minä olen tyytyväinen siihen että liitos toteutui. Erityisesti Ristiinan kanssa Mikkelillä oli ollut jo niin pitkään tiivistä ja hyvää yhteistyötä, että nyt oli hyvä aika syventää sitä vielä yhdellä asteella.
Seppälä kyllä huomauttaa pitämään maltti mukana kun tehdään budjettia, erityisesti hän toppuuttelee ylisuuria investointisuunnitelmia, jo tuolloin Mikkeliä vaivanneen velkaantumisen myötä. Mutta, sitten tulee se ristiinalaisnäkökulmasta (ja suomenniemeläis-) kiinnostava kappale jutussa. Se kuuluu sanatarkasti näin:
”Ristiinassa ja Suomenniemellä ollaan oltu jossain määrin huolestuneita siitä, että mitä tapahtuu meidän lähipalveluillemme yhdistymissopimuskauden päätyttyä 2015. Ajaako ”velkainen Mikkeli” sovitun jakson jälkeen palvelut alas?
– Ei tähän ole mitään vaaraa. Niitä palveluita, joille on luontaista kysyntää ja joita myös käytetään, ei ole mitään järkeä lopettaa taajamista. Eihän se ole keskuskaupunginkaan etu, Seppälä muistuttaa.
– Esimerkiksi rakennusvalvonnalle on Ristiinassa paljon kysyntää ja sitä käytetään. Kun palvelua tarvitaan, sitä myös järjestetään. Sama juttu vaikkapa lukion kanssa. Niin kauan kuin oppilasmäärät vain riittävät, se säilyy ihan takuuvarmasti.”
Näin siis ennen kuin kuntaliitos oli tullut voimaan. Tämän syksyn lukiokeskustelussa ei Seppälältä ole kuultu puheenvuoroja lukion oppilasmääristä, saatikka puhetta tai pohdintaa lukion merkityksestä Ristiinalle laajemmassa kuvassa. Päinvastoin hän on ollut ykkösrintamassa kannattamassa ”halki, poikki ja pinoon” –politiikkaa.
Kyseessä on siis tyylipuhdas takinkääntö. Tietenkään kyseessä ei ole ainutlaatuinen tilanne kun sanojen pitämisessä on vain se kuuluisa poliittinen vastuu, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtajan roolissa näiden puheiden ja tekojen ristiriita on merkittävä.
Niko Takala