Kaupunginhallitus esittää lukion lakkauttamista


Aluejohtokunnille ”lisämiettimisaika”, Suomenniemen kirjasto säilymässä

 

Jos kaupunginhallituksen esitys menee valtuustossa läpi ensi maanantain kokouksessa, Ristiinassa ei järjestetä lukio-opetusta enää ensi syksystä alkaen. Kuvassa Ristiinan lukion englannin tunti tältä syksyltä.

 

Mikkelin kaupunginhallitus esittää ensi viikon maanantaina 9.12. kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että Ristiinan lukio lakkautetaan ensi syksynä.

Asia päätettiin äänestyksen jälkeen, mutta melko selvin luvuin. Kaupunginhallituksen käsitellessä koko talousarviota vuodelle 2020, hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ristiinalainen Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti, että Ristiinan lukion toimipistettä ei lakkauteta vaan lukiopiste jatkaa toimintaansa. Olkkosen esitystä kannatti Jenni Tissari (sd.). Äänestyksessä esitys ei saanut muita taakseen, ja äänestys päättyi lukemiin 8-2 (1 tyhjä). Lukion lakkauttamista kannattivat Minna Pöntinen (vihr.), Jukka Pöyry (kd. sit.), Pekka Pöyry (kesk.), Petri Pekonen (kesk.), Armi Salo-Oksa (kok.), Mali Soininen (kok.), Jyrki Koivikko (kok.) ja hallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä. Demareiden Jarno Strengell äänesti tyhjää.

Myöhemmin kokouksessa Ristiinan lukion lakkauttaminen oli vielä esillä omana pykälänään. Siinäkin pohjaesitys oli lukion lakkauttaminen. Tällä kertaa Tissari esitti Olkkosen kannattamana, että Mikkeli ei tee koulutusleikkauksia lukiokoulutukseen lainkaan. Äänestyksessä tämä vastaesitys kaatui edellisin lukemin, samoin äänestäjin.

 

Lähidemokratialle uusi malli

 

Aluejohtokuntien tulevaisuus on niin ikään ollut vaakalaudalla. Kaupunginhallituksen esityslistalla pohjaesityksenä oli, että aluejohtokunnat nykyisellään lakkaavat 1.7.2020. Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että Mikkeli käynnistää uuden lähidemokratiamallin valmistelun ja että valmistelu tehdään yhdessä nykyisten viiden aluejohtokunnan (Anttola, Haukivuori, Pitäjä, Ristiina, Suomenniemi) kanssa. Alkuperäistä pohjaesitystä kannatti äänestyksessä vain Jukka Pöyry, joten Pekosen esitys tuli päätökseksi äänin 10-1.

Uuden lähidemokratiamallin tulee olla valmis viimeistään 1.7.2020. Uudesta mallista ja sen rahoituksesta päätetään vuoden 2021 talousarviokäsittelyssä ja uusi toimintamalli käynnistyy 1.1.2021. Ensi vuonna 2020 aluejohtokuntien perusrahoitus säilyy ennallaan, mutta hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaista strategiarahaa leikataan 75 000 euroon.

 

Suomenniemi ja Otava pitänevät kirjastonsa

 

Hallituksen listalla oli myös esitys kaikkiaan viiden lähikirjaston lakkauttamisesta. Rantakylän, Lähemäen ja Kalevankankaan kirjastojen lakkauttamiset säilyivät esityksinä valtuustolle, mutta kaupunginhallitus poisti lakkautettavien kirjastojen listalta Otavan ja Suomenniemen lähikirjastot.

Ensin Jenni Tissari esitti, että yhtään kirjastoa ei lakkauteta ja kaikki nykyiset lähikirjastot jatkavat toimintaansa. Tätä esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Kirsi Olkkonen esitti Minna Pöntisen ja Pekka Pöyryn kannattamana, ettei Otavan ja Suomenniemen kirjastoja ei lakkauteta vaan sinne jää niin sanottu kevytmalli. Hallitus oli Jukka Pöyryä lukuun ottamatta tämän esityksen kannalla, joten se tuli päätökseksi.

 

Kisakaaren tulevaisuudesta neuvotellaan

 

Yhtenä ”nopeutetun aikataulun” leikkauksena kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä oli mukana myös Kisakaaren urheilutalon lakkauttaminen jo ensi vuoden aikana. Halonen muutti kokouksessa esitystään siten, että Kisakaaren liikuntatiloista aloitetaan välitön neuvottelu eri toimijoiden kanssa. Neuvottelut käynnistetään viimeistään vuoden 2020 alussa ja neuvottelutuloksen on oltava valmis ensi vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Päätösesitys hyväksyttiin kaupunginhallituksen toimesta yksimielisesti.

 

Niko Takala