Kaupunginjohtaja haluaa kaupunginhallituksen päättävän lukion aloituspaikoista

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen esittää kaupunginhallitukselle, että se käyttää otto-oikeutta lukion aloituspaikkoja koskevassa päätöksessä. Kaupunginhallituksen seuraava kokous on maanantaina 3. helmikuuta.

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli lukiokoulutuksen aloituspaikkoja kokouksessaan 23. tammikuuta.
Halonen toteaa, että lautakunnan päätös on ristiriidassa sen kanssa, että Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa lakkauttaa Ristiinan lukion. Päätöksestä on tehty kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Niissä molemmissa vaaditaan, että hallinto-oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon ennen kuin se on lainvoimainen.

Kasvatus- ja opetuslautakunnassa lukion aloituspaikoista käytiin keskustelua, äänestettiin ja päätöksestä jätettiin lopulta myös eriäviä mielipiteitä.

Lautakunnan päätökseksi tuli kokouksessa Petri Tikkasen (sd.) esittämä muotoilu. Tikkasta kannattivat Hanne Vainio (sd.), Juha Hakkarainen (sd.), Janne Strengell (kesk.), Jenni Kolmisoppi (kd.) ja Heidi Särkkä (kok.). Esitystä vastustivat Taina Harmoinen (kesk.), Eero Aho (kok.) ja Vesa Nessling. Kirsi Pokkinen (kesk.) äänesti tyhjää. Harmoinen ja Aho jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Lautakunnan päätös paikoista on: ”Syksyllä 2020 alkavassa lukiokoulutuksessa aloituspaikkoja varataan seuraavasti: Mikkelin lukion keskustan toimipiste 215 (viime lukuvuonna 220) ja Ristiinan toimipiste 20 (viime lukuvuonna 20). Lukiokoulutuksen aloituspaikkoja on yhteensä 235 (viime lukuvuonna 240).
Jos hallinto-oikeudesta ei tule valtuuston päätöksen valituksiin liittyen täytäntöönpanokieltoa, kasvatus- ja opetuslautakunta antaa johtavalle rehtorille oikeuden muuttaa lukiokoulutuksen aloituspaikkoja seuraavasti: Mikkelin lukio keskustan toimipiste 235 (viime lukuvuonna 220) ja Ristiinan toimipiste 0 (viime lukuvuonna 20). Lukiokoulutuksen aloituspaikkoja on yhteensä 235 (viime lukuvuonna 240).”

Sivistysjohtaja Virpi Siekkisen hävinnyt esitys oli paikkamäärien osalta, että Mikkelin lukion keskustan toimipisteessä on 235 paikkaa ja Ristiinan toimipisteessä ei ole aloituspaikkoja. Hänen esityksessään todettiin, että jos hallinto-oikeudesta tulee valtuuston päätöksen täytäntöönpanokielto, niin johtavalle rehtorille annetaan oikeus muuttaa aloituspaikkoja niin, että keskustan toimipisteessä on 215 paikkaa ja Ristiinassa 20 paikkaa.

Yhteishaku alkaa pian

Kaupunginjohtaja Halonen selventää, että hän esittää otto-oikeutta pian alkavan yhteishaun vuoksi.
– Koulutuspaikat pitää pian laittaa yhteishakuun. On täysin väärin koululaisen kannalta, jos siellä on tieto, että he voivat hakea Ristiinan lukioon, vaikka valtuusto on päättänyt sen lakkauttaa, Halonen sanoo.

Halosen mukaan on nuoren kannalta ongelmallista, jos nuori valitsee Ristiinan lukion ensimmäiseksi vaihtoehdokseen ja päätös lukion lakkauttamisesta pitää. Halonen uskoo hallinto-oikeuden päättävän täytäntöönpanokiellosta sinä aikana kun yhteishaku on avoinna. Yhteishaku on 18.2.–10.3.
– Jos käy niin, että täytäntöönpanokielto määrätään, niin Virpi Siekkisen esityksen mukaisesti Ristiinan paikat voidaan sitten avata haettaviksi.

Halosesta taistelua lukion puolesta ei pitäisi käydä niin, että yksittäisille lukioon hakijoille aiheutuu harmia tai vaivaa.

– Tässä nostatetaan nyt turhaan uutta uhoa ja vastakkainasettelua asiassa, jossa kaupunki ei voi tehdä muuta kuin yrittää hoitaa sen oikein, Halonen sanoo.

Hän myös huomauttaa, että valitukset eivät estä asioiden laittamista täytäntöön. Sen tekee vain täytäntöönpanokielto, jos hallinto-oikeus sellaisen antaa.

Lautakunnan päätöksistä voi käyttää otto-oikeutta joko kaupunginjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja suoraan tai kaupunginhallitus. Halonen toteaa, että ei käytä asiassa suoraan omaa otto-oikeuttaan, koska asia on ollut paljon poliittisessa keskustelussa.
– Hallitus linjaa, miten asiassa tehdään. Ensi maanantain kokouksessa asiaa ei siis ratkaista, vaan päätetään ainoastaan siitä, käyttääkö kaupunginhallitus otto-oikeutta. Tämän jälkeen asia lähtee valmisteluun ja tuodaan uudelleen kaupunginhallitukseen, Halonen sanoo.
Seuraava kaupunginhallituksen kokous on 10. helmikuuta.

Elina Alanne