Saimaannorppa saattaa saada apukinoksia Yövedelle

Tammikuun lopussa vihdoin saapunut pakkanen ja lumi paransivat saimaannorpan tilannetta merkittävästi.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo seuraavansa sääennusteita koko ajan.
– Mietin, että joko antaisin luvan ensi viikonloppuna tehdä apukinoksia vai toppuuttelenko. Odotammeko vielä viikon lisää, että jää vahvistuu. Tai hoitaako luonto kinokset, Koskela pohtii.
Myös Yövedellä on varustauduttu apukinosten kolaamiseen.

Suojelubiologin pohdittavana on monta asiaa. Apukinoksia ei kannata tehdä, jos jäätä ei ole 20 senttiä. Täysimittainen apukinos on kahdeksan metriä pitkä, kolme metriä leveä ja metrin korkea.
– Lumen massa on siinä niin valtava, että ohut jää painuu alas. Silloin vettä nousee jäälle ja vesi sulattaa jäätä pois myös altapäin. Jos norppaemolla on pesä tällaisessa lumiluolassa, voikin käydä niin, että pohja tippuu pois. Eli kinoksesta voi olla kuutille enemmän haittaa kuin hyötyä, Koskela kertoo.
Viikko sitten, kun luonto oli vielä täysin lumeton, varustauduttiin norpille tekemään pienempiä kinoksia ja peittämään niitä osittain esimerkiksi kuusen latvuksilla tai järviruokokuhilailla.
– Emohan synnyttää kuutin joka tapauksessa. Pesä antaa kuutille suojan pakkasta ja petoja, lähinnä kettua vastaan, Koskela kertoo.
Apukinokset pitää tehdä viimeistään 15. helmikuuta. Koskelalla on siis vielä muutama viikko aikaa seurata tilannetta.
– Perimätiedon mukaan kuutit syntyvät Nestorin päivän, eli 26.2. aikoihin. Todellisuudessa norppa synnyttää helmi–maaliskuun vaihteessa. Mutta apukinokset pitää tehdä ajoissa, ettei synnytysvaiheessa lähdetä häiritsemään. Eli synnytyssairaala ensin kuntoon, eikä vasta synnytyksen jälkeen.

Tilanne Saimaalla on eri osissa hyvin erilainen. Savonlinnan seudulla työskentelevä Koskela kertoo alkuviikosta olleensa yhteyksissä sekä Joensuuhun että Lappeenrantaan.
¬– Joensuussa on 20 senttiä jäätä ja Lappeenranta–Taipalsaari-alueella isot selät vielä lainehtivat. Tänä vuonna on pakko tehdä alueellisia päätöksiä, että mitä teemme ja mihin aikaan, Koskela sanoo.
Norppien suojana käytetään myös erilaisia tekopesiä. Itä-Suomen yliopisto asentaa tekopesiä Linnansaaren kansallispuistoon Haukivedelle.
– Iglun näköiseen ponttonin päällä olevaan keinopesään syntyi kuutti kaksi vuotta sitten. Näillä varaudutaan tätäkin talvea huonompiin talviin, Koskela kertoo.
Myös Metsähallitus laittaa yhden tekopesän jonnekin eteläiselle Saimaalle.
– Niitä on monenlaisia teltannäköisiä tai kiinteämpiä rakennelmia. Emot ovat suostuneet pesimään niissä, kun niihin on laitettu lunta sisälle, Koskela kertoo.
Pesät laitetaan aina maanomistajan luvalla.
Elina Alanne