Kisakaarelle etsitään yhdessä jatkoa – ristiinalaiset eivät halua luopua urheilutalosta
Iso kysymys on: kuinka jatketaan?
Tällä kysymyksellä Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä avasi keskustelua viime torstaina urheilutalo Kisakaaren tulevaisuutta pohtineessa tilaisuudessa.
Ristiinalaisten viesti oli selvä: Kisakaaresta ei haluta luopua ja ratkaisu haetaan yhdessä.
Urheilutalo Kisakaaren tulevaisuutta Mikkelin kaupungin kanssa ratkoo seuraavaksi asiaan perustettu työryhmä.
Siihen kuuluvat Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen (kesk.), Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen puheenjohtaja Helena Kauppinen, Kisakaaren jo rakentamisesta asti tunteva Mauri Miettinen, Ristiinan Urheilijoiden yleisurheilujaoston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.), Steamrator Oy:ta torstain tilaisuudessa edustanut Jukka Siiriäinen, Kisakaaressa tansseja järjestävä Jaana Strandman sekä Ristiinan Pallon edustajat Mikko Suihkonen ja Niko Takala.
Suihkonen haluttiin työryhmään erityisesti teknisen tietämyksensä takia. Torstain tilaisuudessa juuri Kisakaaren lämmitys- ja muut kulut aiheuttivat eniten keskustelua.
Tilaisuuden aluksi Riihelä kertoi lukuja kaupungin taloudesta ja Kisakaaresta. Kisakaaren suorat kustannukset vuosittain ovat 35 000 – 40 000 euroa. Näistä lämmitys vie kolme neljäsosaa ja sähkö, eli lähinnä valaistus, loput.
Käytännössä Kisakaari ja viereinen rakennus, jossa toimii työpaja Tarina, ovat samassa lämmitysjärjestelmässä. Kisakaaren kulut on laskettu kokonaisuudesta niin, että Kisakaari vie potista 80 prosenttia ja Tarinan kiinteistö 20 prosenttia.
Useammassa puheenvuorossa kritisoitiin sitä, että kaupunki ei ole erityisemmin tehnyt mitään lämmityskulujen pienentämiseksi. Käyttäjät kertoivat välittäneensä viestiä ovien tiivisteiden ja muiden paikkojen ongelmista, mutta kohtia ei ole korjattu.
Paljon keskustelua aiheutti myös Kisakaaren kävijämäärät. Kaupunki laskee urheilutalon käyttöasteen olevan 16 prosenttia. Käyttötunnit ovat vuosittain noin 1200 tuntia. Tämä tarkoittaa salista varattuja vuoroja. Niin kuin kaikissa urheilutiloissa, käyttö on painottunut pääasiassa iltaan.
– Tilastot kertovat käyttötunnit mutta ei käyttäjien määrää. Tänne tulevat eläkeläiset aamulla ja tehtaan työntekijät iltapäivällä, Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen puheenjohtaja Helena Kauppinen muistutti.
Myös Mauri Miettinen kritisoi käytettyä laskentatapaa.
– Täällä käy 13 000 ihmistä vuodessa. Ei Olympiastadionkaan laske isoja tapahtumiaan, että stadionilla oli kolme käyttökertaa vuodessa. He laskevat yleisömäärän, Miettinen totesi.
Kauppinen muistutti myös siitä, että Kisakaarta on viime vuosina markkinoitu huonosti. Aiemmin siellä pysähtyi pelaamassa lentopallojoukkueet kauempaakin.
Kisakaaresta saataviksi tuloiksi tilaisuudessa kerrottiin 15 000 euroa. Ristiinalainen pyysi kaupungilta lukuja vielä uudestaan, koska tilaisuudessa jäi monelle epäselväksi, oliko summassa mukana kuntosalimaksuja vai ei.
Palvelupäällikkö Linda Asikainen kertoo, että vuoden 2019 tulot Kisakaaresta ovat runsaat 19 000 euroa, josta tilojen käyttökorvauksia on muutamaa sataa euroa vaille suurin osa. Luku sisältää siis salin ja kuntosalin käytön.
Tilaisuuden puheenvuoroissa nostettiin esiin se, että kuntosalille on tällä hetkellä käytössä runsaat sata avainta. Samalla avaimella voi kulkea treenaamaan useampikin henkilö. Useampikin ristiinalainen toivoi puheenvuorossaan, että jokainen maksaisi Kisakaaren käytöstä edes jotain.
Jaana Strandman järjestää Kisakaaressa tansseja joka sunnuntai seitsemän kuukautta vuodesta. Jokainen tanssi-ilta kokoaa 200–500 kävijää.
– Me olemme onnistuneet tuomaan tänne hyvän liikuntamuodon ja kohtaamispaikan. Tanssijat tulevat ympäri Suomea. Osa yöpyy matkailuautoissaan, osa käyttää majoituspalveluita. He syövät ja tankkaavat seudulla. Kisakaari on niin merkittävä Ristiinalle, että toivon, että löydämme jatkolle toimintamuodon, Strandman totesi.
Tärkeydestä muistutti myös Ristiinan Pallon puolesta Niko Takala.
– Meidän seurassamme on viidennes Mikkelin jalkapalloharrastajista. Jos Kisakaarta ei ole, määrä tulee romahtamaan, Takala kertoi.
Takala totesi myös, että totuus on, että yksi tai kaksi ristiinalaista yhdistystä ei pysty kantamaan taloudellista ja muuta vastuuta Kisakaaresta.
– Miten realistista on, että kaupunki olisi vielä mukana? Takala kysyi Riihelältä.
Riihelä totesi, että jos työryhmä löytää erilaisia fiksuja toimintamalleja, niin niitä esitellään eteenpäin kaupungin päättäjille.
Miettinen kantoi huolta siitä, että Kisakaarella on ilmoitettu olevan aikaa heinäkuun alkuun saakka.
– Näen, että 1.7. on ohjeistus meille viranhaltijoille, että asioiden pitää edetä. Tietysti asia riippuu siitä, että mitä saadaan aikaan. Mutta jotain täytyy viedä päättäjille, Riihelä totesi.
Elina Alanne