Jättipalsamia ja japanintataria – haitalliset vieraslajit ovat villiintyneet myös Ristiinassa

Tässä on nyt yksi. Ja tuolla toinen – ja täällähän näitä on enemmänkin.

Haitallisten vieraslajien torjuntaan keskittyvän VieKas LIFE -hankkeen Etelä-Savon aluekoordinaattori Marjaana Kovanen alkaa nyhtää jättipalsamia pois Linnaniementien varresta Ristiinassa. Olemme etsineet palsamiesiintymää tien varresta vesisateessa jo hetken. Muistikuvani oli, että jossain siellä sitä on. Kovanen on lohduttanut, että toisaaltahan se on vain hyvä, jos emme löydä lajia.

Mutta melko läheltä kiviveistämöä löytyy laaja esiintymä.

– Jättipalsami on mahdollista hävittää. Se pitää vain nyhtää ennen kuin siemenkota kypsyy heinä-elokuun vaihteessa, Kovanen kertoo.

Kitkentä pitää tehdä huolellisesti muutaman vuoden ajan. Jos kukissa on jo siemenkodat, voi niiden poksahtelua estää huputtamalla kukinnon ennen kitkentää. Mutta helpommalla pääsee, kun lähtee kitkemishommiin juuri nyt.

Paukkupalsamiksikin kutsuttu kasvi on haitallinen vieraslaji Suomessa. Se leviää siemenistä niin tehokkaasti, että se tukahduttaa muut kasvit ja haittaa metsän uudistamista.

Suomen Luonnonsuojeluliitto koordinoi haitallisten vieraslajien hävittämistä. Etelä-Savossa keskiössä ovat nyt jättipalsami ja jättiputket. Jättiputket ovat haitallisia ihmiselle, koska ne aiheuttavat auringonvalon kanssa pahoja palovammoja iholle.

Muita haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja ovat kurtturuusu, keltamajavankaali, komealupiini ja tatarlajit.

– Keltamajavankaalia ei onneksi ole Etelä-Savossa kuin yksi levinnyt esiintymä. Kurtturuusujen poistoon on nyt aikaa kaksi vuotta, eli ne pitää olla jokaisesta puutarhasta pois 1.6.2022, Kovanen kertoo.

Vieraslajit ovat uhka erityisesti luonnon monimuotoisuudelle. Kurtturuusu valtaa alaa niin, että sitä on jo saariston hiekkarannoilla niin tiheästi, ettei sekaan mahdu.

– Sen siemenet kypsyvät kiulukoissa ja kelluvat meren mukana. Sen takia se on todella hankala hävitettävä.

Monelle vieraslajeista tutuin on lupiini.

– Se kasvaa juuri siellä, missä viihtyisivät Suomen luonnon pienet, hennot ketokasvit. Lupiini valtaa alan näiltä hiirenvirnoilta ja päivänkakkaroilta. Koska se on hernekasvi, se myös tekee maahan lisää ravinteita ja koko maaperä muuttuu sille edulliseksi ja ketokasveilla ei ole mahdollisuuksia.

Kukkakannan yksipuolistuminen on ongelma myös hyönteisten kannalta.

– Perhoset tykkäävät ketokasveista mutta lupiinista ei tykkää oikein kukaan. Tai gammayökkönen tykkää, mutta haluammeko me niitä kamalasti Suomeen, Kovanen kertoo ongelmallisuudesta.

Haitallisista vieraslajeista hankalimpia hävitettäviä ovat tatarlajit. Pahasti levinneen japanintatarin löydämme Kovasen kanssa seurakuntatalon ja kirkon vierestä.

– Tatarit on todella vaikeita hävittää. Niillä on äärettömän vahva juurakko. Jos esiintymän leikkaa ja laittaa päälle useammaksi vuodeksi hyvin vahvan pressun, niin se saattaa auttaa. Mutta viime kädessä näitä ei usein poisteta kuin myrkyllä. Siihen ei tietenkään moni haluaisi lähteä, mutta se on joskus ainoa keino.

Kierroksellamme Ristiinassa Kovanen on huomannut Linnaniementien varrelta metsästä myös yhden punalehtiruusun. Vieraslajilaki ja -asetus tulivat Suomessa voimaan vuonna 2016 ja niissä on nyt nimetty tietyt lajit. Kovanen uskoo, että lajeja lisätään tulevina vuosina.

– Puutarhureiden kannattaa vahtia isotuomipihlajaa, punalehtiruusua, terttuseljaa ja sormustinkukkaa, että ne eivät pääse leviämään metsään. Oikeastaan kaikki lajit, jotka ovat sellaisia, että ne loikkivat pitkin pihaa, ovat sellaisia, että niiden perään kannattaa katsoa.

Elina Alanne