Kirjasto ja nuorisotalo kulkevat nyt yhtä matkaa – muutama asia siirtosuunnitelmassa vaatii vielä mietintää

Ristiinan kirjaston ja nuorisotalon muuttoa koululle suunnitellaan nyt tapahtuvaksi yhtä aikaa.

Uudet tilat avautuisivat todennäköisesti elokuussa 2021. Aiempi suunnitelma oli, että nuorisotilan tarkempi suunnittelu olisi alkanut jo tänä syksynä ja se olisi avautunut tammikuussa 2021.

Lisää aikaa tarvitaan, koska suunnitelmaa koskevia päätöksiä ei ole vielä tehty kaupungin luottamusjohdossa. Lopullinen toteutusaika selviää kuitenkin vasta hankesuunnitelman hyväksymisprosessin jälkeen.

Suunnitelmasta keskusteltiin eilen torstaina yhtenäiskoulun Setälä-salissa aluejohtokunnan koolle kutsumassa tilaisuudessa.

Tilaisuus kokosi noin 30 aktiivista keskustelijaa. Mukana oli useita ristiinalaisia luottamushenkilöitä. Kaupungin virkamiehistä paikalla olivat sivistysjohtaja Virpi Siekkinen, opetusjohtaja Seija Manninen, nuorisopäällikkö Tarja Sinioja, vt. kirjastopäällikkö Pia Kontio, kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen, rakennuttaja Saija Himanen sekä kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari, jonka vastuualueena on tällä hetkellä myös kaupungin osallisuusasiat.

Keskustelua johti aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen, joka esitti alussa toiveen, että keskustelussa ei enää palata lukiolakkauttamiseen liittyviin asioihin. Puheenvuoroissa lakkauttamista toki sivuttiin erityisesti siirtosuunnitelman kustannuksista sekä nuorisotilan ja kirjaston kiinteistöjen tulevaisuutta koskeneissa kysymyksissä.

Keskustelussa käsiteltiin hyvin paljon samoja teemoja, mitä muutossuunnitelman tehnyt työryhmä oli nostanut esiin hyvinä ja huonoina puolina.

Ristiinalainen kertoi suunnitelmasta ja rehtori Matti Hämäläisen mietteistä kesäkuussa laajasti tässä jutussa.

Eri tahojen torstain keskustelussa, ja osittain jo suunnitelmassa, nostamat hyvät puolet:

Jos kirjasto ja nuorisotila ovat koululla, kaikkien tahojen yhteistyö tiivistyy ja paranee.

Erityisesti nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kannalta tämä olisi hyvä, koska sisäilmaongelmaisesta nuorisotalosta on lähdettävä pian joka tapauksessa.

Kaupunki pääsisi jollain tapaa eroon nuorisotalosta ja kirjastorakennuksesta, eli niiden ylläpitokuluista ja korjausvelasta.

Vielä mietintää tarvitsevat asiat:

Yhtenäiskoululle jäisi tilaa toimia, mutta se ei saisi lukiolta jääneitä, kiinteistön parhaita luokkia, koska niihin tulisi kirjasto.

Nuorisotila tulisi koululla samaan päätyyn kuin esikoulu ja iltapäiväkerho, joten piha pitää suunnitella hyvin, jotta kaikkien liikkuminen on turvallista.

Päiväkodin näkökulmasta kirjasto muuttaisi kauemmaksi. Miten turvattaisiin varhaiskasvatuksen pääsy kirjaston palvelujen pariin?

Yhtenäiskoulun iltakäytöstä tilaisuudessa kysyttiin, kuinka ovista kulkeminen saataisiin järkevämmäksi.

Pihan turvallisuudesta rakennuttaja Himanen totesi, että se on kaikkien kannalta aivan ykkösasioita, joita suunnitelmassa pitää ratkaista. Tarkempaa suunnittelua ei ole vielä käynnistetty.  Tarkemman suunnitelman tekee aikanaan kaupungin ulkopuolinen taho. Himasta muistutettiin, että suunnitelmassa pitää kuulla myös varhaiskasvatusta ja nuoria.

Nuorisopalveluiden Sinioja kertoi, että nuorten kanssa uuden tilan ideointi on jo käynnistetty. Myös hän kaipasi hyvää ratkaisua kulkemiseen.

– Me tiedämme jo kokemuksesta, että ulkotiloissa kulkeminen on ainainen kiistanaihe myös ohjaajan ja nuoren välillä, Sinioja totesi viitaten siihen, että tiloille saavutaan pyörillä, mopoilla ja autoilla, jotka kaikki tarvitsevat järkevät ja sujuvat reitit sekä parkkitilat.

Koulujen iltakäytöstä, lukituista ovista ja kulkujärjestelmistä kiinteistöjohtaja Hyttinen kertoi, että kaupunki testaa parhaillaan Rantakylässä uutta sähköisen lukituksen järjestelmää.

– Kun saamme toimivan järjestelmän, niin se lisätään kaikkiin kaupungin yksiköihin. Meidän tavoitteemme on saada tiloihin lisää ilta- ja viikonloppukäyttöä, Hyttinen sanoi.

Suurin torstaina keskustelua aiheuttanut kysymys oli se, olisiko kirjaston osalta muuta ratkaisua. Jos kirjasto siirtyy koululle, on niin sanotun lukiosiiven alakerta sille paras paikka. Vt. kirjastopäällikkö Kontio totesi, että kirjastolle hyvin olennaista on saada tilaan esteetön, toimiva kulku omatoimikäytön takia. Kirjasto tarvitsee siis ulko-oven, johon järjestelmä voidaan asentaa ja josta tilaan pääsee suoraan.

Tämä ja muun muassa henkilökunnan tarvitsemat tilat olisi helppoa toteuttaa nyt suunnitellussa tilassa.

Rehtori Hämäläinen totesi Ristiinalaiselle jo kesäkuussa, että hän ei mielellään luovu lukiosiiven luokista mutta hänkään ei keksi kirjastolle parempaa paikkaa koulurakennuksessa. Torstain tilaisuudessa myös opettaja Asta Veijalainen jakoi harminsa siitä, että lukiosiiven tilat eivät ole jäämässä opetuskäyttöön.

– Eikö koulun perustarkoitus ole se, että lapset voisivat oppia? Nyt opetan tunkkaisissa, ahtaissa tiloissa, joissa oppiminenkin on vaikeaa, koska happi loppuu. Miksi se paras, opetuskäyttöön suunniteltu tila otetaan pois? Pitäisikö ensin korjata sitä, mikä ei toimi, eikä hajottaa sitä, mikä toimii, Veijalainen kysyi.

Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen vastasi Veijalaiselle, että jos rakennuksessa on toiminnallisia ongelmia esimerkiksi sisäilman osalta, niin ne pitää laittaa kuntoon.

– Toimintaan pitää olla asianmukaiset tilat. Mutta se kuntoon laittaminen on sitten ihan eri hanke kokonaan, Hyttinen sanoi.

Lukiolta jääneistä tiloista osa oli jo valmiiksi ja on edelleen yhtenäiskoulun käytössä. Tällä hetkellä koulu käyttää joitakin tiloista myös siksi, että koronan vuoksi koululla tarvitaan väljyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että perusopetuksen pitää maksaa tilojen sisäinen vuokra. Asiaa ei ole vielä käsitelty poliittisessa päätöksenteossa. Rehtori Hämäläinen kysyi tilaisuudessa, voiko koulu käyttää lukiolta jääneitä tiloja siihen asti kuin uudet suunnitelmat toteutuvat.

– Jos päättäjät antavat rahaa, sivistysjohtaja Siekkinen vastasi.

Torstain tilaisuuden henkenä oli, että suunnitelmaa voi ja pitää vielä hioa ja ratkaisuja löytää.

– Suunnitelmaa pystytään vielä kehittämään, Himanen totesi.

Tällä hetkellä sekä nuorisotalon että kirjaston siirron kustannukseksi on arvioitu 150 000 euroa, eli yhteensä 300 000 euroa. Himanen totesi, että tämä on varmasti vähemmän kuin kaupungille tulisi kuluja sekä nuorisotilan että kirjaston kiinteistöjen peruskorjaamisesta.

Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk). muistutti virkamiehiä siitä, että nyt pitää löytää pitkäaikaisesti toimiva ratkaisu, jossa pitää ottaa huomioon myös se, että Ristiinaan on muuttanut uusia lapsiperheitä sekä Suomenniemen koulun tulevat ratkaisut. Olkkonen heitti ilmaan, että uusia ulko-oviahan voi myös puhkaista rakennuksiin.

Aluejohtokunta antaa nyt lausuntonsa koulukeskuksen tilojen hankesuunnitelmasta. Tämän jälkeen asia palaa lautakuntien käsittelyyn ja aikoinaan kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon.

Elina Alanne