Ehdotus: kirjasto keskelle kylää – virkamiehet eivät ehdotukselle juurikaan lämpene
Ristiinalaisella Ari Korhosella on ehdotus. Mitä jos kirjasto siirtyisikin Brahentiellä pari pykälää torille päin, eli Osuuspankilta jääneisiin tiloihin.
Korhonen on tilat omistavan Ristiina Group Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hänen tavoitteenaan on toki saada tilat vuokralle, mutta selkeästi hän on ajatuksestaan myös innostunut.
– Tuohon sopisi kirjaston yhteyteen ihan pieni aulakahvila. Siinä voisi lukea ja ottaa kupin kahvia, Korhonen visioi entisessä pankkisalissa.
Tilassa on monta etua: se on keskeisellä paikalla, kivilattia kestää isotkin ihmisjoukot ja pankin jäljiltä kaikki talotekniikka on kunnossa.
– Me voisimme täältä purkaa väliseinät ja tehdä vaadittavat muutokset toiveiden mukaan, joten investointina tämä voisi olla kaupungille pienempikin kuin nyt suunniteltu.
Ristiinalainen kertoi kaupungin suunnitelmasta siirtää kirjasto ja nuorisotila koululle laajasti viime viikon numerossaan. Toimintojen keskittämisessä samaan osoitteeseen nähdään monta hyvää puolta mutta yhtenäiskoulua harmittaa luopua lukiolta jääneistä tiloista. Näihin koulukeskuksen uusimpiin luokkiin suunnitellaan kirjastoa.
Korhosen ehdottamassa pankin tilassa on alakerrassa 361 neliötä. Yläkerrassa, Ristiinalaisen toimituksen vieressä, olisi henkilökunnalle sosiaaliset tilat ja tarvittaessa kirjaston käyttöön lisää tilaa 80 neliötä. Nykyisessä kirjastossa on 414 neliötä, uusi kirjasto koululla olisi hieman suurempi, eli 448 neliötä.
Kaupungin virkamiehet eivät juurikaan innostu Korhosen ideasta. Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen toteaa, että kaupunki pyrkii ensisijaisesti hyödyntämään omassa palvelutuotannossaan kaupungin jo omistamia tiloja. Se on pitkällä tähtäimellä kustannustehokkain tapa järjestää tilat omille toiminnoille.
– Ristiinan lukion lakkauttamisen jälkeen koulukeskuksella jäi tyhjilleen noin 750 neliömetriä tiloja, joiden vuokraaminen kaupungin ulkopuoliselle toimijalle olisi haasteellista. Tällaisella järjestelyllä ei myöskään saataisi aikaan synergiaetua ja toiminnallisuuden parantamista, jota nykyisellä muutoksella tavoitellaan. Koulun, kirjaston ja nuorisotilan saaminen samaan tilakokonaisuuteen palvelisi nimenomaan näiden toimintojen käyttäjiä. Lisäetuna tulee tilojen monikäyttöisyys ja kustannustehokkuus.
Hyttinen myös toteaa, että kirjaston toiminnallisuudessa Osuuspankin entisissä tiloissa pitäisi huomioida myös esteettömyys eli kerroksien välinen hissi, jos tila olisi kahdessa kerroksessa.
Vt. kirjastopäällikkö Pia Kontio toteaa, että kirjaston toiminnan kannalta kahteen kerrokseen hajauttamista ei voi pitää toivottavana muutoksena, vaikka esteettömyyskin olisi taattu.
Nuorisopäällikkö Tarja Sinioja sanoo, että ajatus nuorisotilasta Osuuspankilla keskellä kylää on kiehtova, mutta valitettavasti realiteetit eivät ole sen puolella.
– Osuuspankin tilat voisivat olla nuorisotilaksi oikein sopivat ja sijaintikin olisi keskeinen. Varmaankin tilasta saataisiin helposti nuorten mieleinen, Sinioja miettii.
Mutta sitten ne realiteetit: Kaupungin palvelusuunnitelmassa on linjattu, että tavoitteena on sijoittaa nuorisotilat koulujen ja/tai muiden olemassa olevien toimitilojen yhteyteen. Nuorisopalveluille tilat olisivat todennäköisesti myös liian suuret ja kalliit.
– Nykyistä suurempaan vuokraan ei ole meillä varaa. Nykyisellä nuokulla ja ”uudella koulunuokulla” on molemmissa siis noin 250 neliötä, Sinioja kertoo.
Elina Alanne