Anne Leinonen tiivistää Saimaa-ilmiön sisällön – kirjailija haluaa tarinat esiin

Kirjailija Anne Leinonen valittiin kirjoittamaan Saimaa-ilmiön, eli Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen hakukirja.

Leinonen on koko työuransa tehnyt monipuolisesti töitä kulttuurialalla. Hän on aina tehnyt kirjailijan työn lisäksi myös kustannustoimittajan ja tuottajan töitä, joten hakukirjan kirjoittajan pesti on hänelle looginen jatkumo kulttuurikentällä.

–  Tosi hienoa, että pääsin mukaan. Mukavaa, että kulttuurialalla voi vuorotella erilaisissa tehtävissä. Niinhän se on, että leipä muodostuu pienistä palasista.

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja valitaan yksi Suomesta ja yksi Slovakiasta. Suomen paikasta kilpailevat Savonlinnan lisäksi Oulu ja Tampere. Seuraavan vaiheen hakukirja pitää olla valmis huhtikuussa ja raati valitsee kulttuuripääkaupungin 2. kesäkuuta.

Savonlinnan hankkeessa on mukana muutkin Itä-Suomen kaupungit. Ristiinalainen Leinonen tekee työtään Mikkelistä.

–  Uskon, että Saimaa-ilmiöstä on etua varmasti vuosiksi eteenpäin. Tässähän kartoitetaan nyt kulttuuri- ja taidealan tapahtumia ja innovaatioita sekä rakennetaan ylimaakunnallista yhteistyötä.

Kirjailijana ja kirjallisuusalalla laajasti verkostoitunut Leinonen kokee, että esimerkiksi tarinallisuutta ei vielä hyödynnetä alueella eikä matkailussa tarpeeksi.

– Tavoitteeni on nostaa esiin paikallisia tarinoita. Itse kunkin tekisi hyvää penkoa historiaa. Esimerkiksi eteläsavolaisia kummitustarinoita ei ole koottu mihinkään. Osallistuin Budapestissä aikoinaan kummituskävelylle, jossa opas kertoi vampyyriaiheisia tarinoita pimeän aikaan. Se oli hieno elämys.

Leinonen muistuttaa, että kulttuuripääkaupunkihankkeen tarkoitus on tukea ja tuoda lisää elinkeinoa alueelle. Lisäksi siinä on kyse ihan tavallisten ihmisten tavallisesta kulttuurista.

– Esimerkiksi kädentaidot ovat kulttuuria. Tai alueen hassut tapahtumat, tai kaikenlainen musiikki ja artistit.

Tänä vuonna Leinosen oli tarkoitus viettää 20-vuotistaiteilijajuhlia. Korona kuitenkin sotki nämäkin suunnitelmat. Uusia teoksia kirjailijalta on tullut viime kuukausina neljä.

– Joskus käy näin, että työt, joita on tehnyt useamman vuoden aikana, julkaistaan samoihin aikoihin. Itselle olisi toisaalta mukavampi, että ne tulisi väljemmin.

Korona perui myös kaikki kirjallisuusalan tapahtumat, kuten messut. Leinonen harmittelee tilannetta erityisesti pienten kustantamoiden näkökulmasta.

– Kun messut peruttiin, pieniltä kustantamoilta meni parhaat mahdollisuudet markkinoida ja myydä uutuuksia. Myyntiä on toki siirtynyt verkkoon, mutta siitä jää pois heräteostosten mahdollisuus. Kirjakaupassakin ihmisen ostopäätökseen vaikuttaa paljon se, että hän pääsee vilkaisemaan kirjaa ja lukemaan takakannen.

Suomen kirjakaupat ovat nykyään lähinnä yhden ketjun kauppoja. Valikoima on niin suppea, että jopa isojen kustantamoiden on vaikea saada sinne kaikkea myyntiin. Vielä vaikeampaa se on pienille kustantamoille.

– Katve-romaanini ei päässyt kirjakauppoihin mutta onneksi sitä on ostettu kirjastoihin hyvin. Kirjastolaitos on kirjailijoiden pelastus sekä sivistyksen ja lukemisen kannalta erittäin tärkeä. Se tasoittaa sivistystä, kun taloudellisessa ahdingossakin olevat voivat lukea. Minä en olisi kirjailija ilman kirjastoa, Leinonen miettii.

Leinosen pesti Saimaa-ilmiön parissa jatkuu vuoden 2021 loppuun. Kaksi käsikirjoitusta on jo kustantajilla odottamassa kommentteja.

– Editoitavaa tulee sieltä ensi vuonna mutta uutta en nyt kirjoita. Jatkan sitten taas täyspainoisesti tämän hankkeen jälkeen.

Elina Alanne

Leinoselta vuonna 2020 ilmestynyttä

Katve-romaani, julkaisija Osuuskumma. Metsän äidin maisemiin sijoittuva itsenäinen romaani yhdistelee maagista realismia ja kauhua kiehtovaksi kudelmaksi.

Holtiton masiina, julkaisija Icasos. Leinosen ensimmäinen lastenromaani on suunnattu 10–13-vuotiaille. Sen on kuvittanut lahtelainen Broci.

Pieni taikakauppa – fantastinen kirjoitusopas, julkaisija Haamu. Leinosen ja Mervi Heikkilän kirjoittama, Brocin kuvittama kirjoitusopas sisältää tietoa ja tehtäviä fantasian kirjoittamisesta kiinnostuneelle. Suunnattu noin kolmasluokkalaisista eteenpäin, yläikärajaa ei ole.

Kymmenen käskyä maailmanloppuun, julkaisija Storytel. Suoraan äänikirjaksi kirjoitetussa toimintajännärissä Suomessa on terrori-isku, sähköt poikki ja leviää virus. Tarina on kirjoitettu jo ennen koronaa.