Vuosien epäonnistuneet neuvottelut takana – nyt Astuvansalmen alue halutaan lunastaa valtiolle
Etelä-Savon ely-keskus on hakenut ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa valtiolle alue, jolla sijaitsee Astuvansalmen kalliomaalaukset ja osittain sinne johtava polku.
Määräalan koko on noin 8,4 hehtaaria. Alue on yksityisomistuksessa.
Tarkoituksena on hankkia alue luonnonsuojelualueeksi. Ely-keskus on esittänyt alueen maanomistajalle sekä yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista että maakauppaa, mutta asiasta ei ole päästy sopuun. Siksi ely-keskus haluaa lunastaa alueen.
Hakemus on saapunut ympäristöministeriöön kesällä. Ministeriön asiantuntija Janne Hesso toteaa, että päätös siitä pitää antaa kahden vuoden kuluessa.
– Tai muuten asiassa pitää tehdä uudet kuulemiset, Hesso selventää.
Ely-keskus on tehnyt asian kuulemiset syksyllä 2019. Ympäristöministeriö ratkaisee asian näiden kuulemisten ja hakemuksen pohjalta.
Hesso toteaa, että nykyään luonnonsuojelualueiden perustamisesta päästään pääsääntöisesti sopimukseen ely-keskusten ja maanomistajien kesken.
– Aika harvoin asioissa mennään näin. Vielä noin 20 Natura-alueisiin liittyvää päätöstä on tulossa. Päätöksiä tehdään noin 5–10 kappaleen vuosivauhdilla.
Hesso arvioi, että Astuvansalmen asia ratkaistaan ministeriössä ensi vuoden aikana. Tämän jälkeen maanomistajalla on 30 päivää aikaa valittaa asiasta halutessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jos alue päätetään lunastaa, maanmittauslaitos tekee niin sanotun lunastustoimituksen, jossa se arvioi alueen puuston ja muun arvon. Tämän pohjalta maanomistaja saa lunastuksesta korvauksen.
– Se on kysymys erikseen, että onko se sama summa kuin mitä ely-keskus neuvotteluissa tarjosi. Minun tuntumani on, että ely-keskukset usein pystyvät neuvottelemaan paremmalla summalla. Moni maanomistaja haluaa maanmittauslaitokselta puolueettoman näkemyksen, mutta he saattavat lopulta pettyä.
Lausunnoissa Etelä-Savon maakuntaliitto, Museovirasto, Metsähallitus, Mikkelin kaupunkisuunnittelu sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualue puoltavat alueen siirtämistä valtion haltuun. Maanomistaja on todennut ely-keskukselle sähköpostilla vastustavansa lunastushanketta.
Lausunnoissa esimerkiksi maakuntaliitto toteaa, että alue on maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävää luonnonsuojelualuetta, joten sen käyttöä koskee jo nyt tietyt reunaehdot. Lisäksi Astuvansalmen kalliomaalaukset on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäänne.
Maakuntaliitto toteaa lausunnossaan, että alueen siirtyminen valtion haltuun turvaa niin luonnon- kuin kulttuuriarvojenkin puolesta ainutlaatuisen Astuvansalmen alueen arvojen säilymisen entistä paremmin sekä mahdollistaa alueen käytön suunnittelun siten, että nämä arvot eivät vaarannu.
Maakuntaliitto toteaa myös, että alueelle on odotettavissa yhä lisääntyvää matkailukäyttöä, jolloin alue voi vaarantua ilman hyvää suunnittelua.
Astuvansalmen alue on ollut jo vuosia kiperä kysymys Mikkelin matkailussa. Asian ongelmallisuudesta keskusteltiin myös syyskuussa Ristiinassa matkailuyrittäjille järjestetyssä GeoNaCu Saimaa -hankkeen tilaisuudessa. Hankkeessa kehitetään Anttolan Luonnonkeskuksesta ja Ristiinan Kalliotaidekeskuksesta vetovoimaisia luonto- ja kulttuurimatkailun kohteita.
Moni paikalla ollut matkailuyrittäjä toi esiin harmituksen siitä, että alue ja polku ovat tällä hetkellä huonosti opastettuja. Kaupunki voi opastaa matkailijoita alueelle vain parkkipaikalle saakka.
Paikalle haluavat käymään lähes kaikki seudulla majoittuvat, mutta majoitusyrityksissä koetaan hankalaksi neuvoa heitä polulle, jonka kunnosta ei koskaan tiedä. Ristiinalaisen tietojen mukaan alueen käytöstä ja opasteista ei ole päästy sopuun maanomistajan ja kaupungin kesken. Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä toteaa ely-keskukselle antamassaan lausunnossa, että alueen maanomistajatilanne on tällä hetkellä sellainen, että maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämisestä ei ole täyttä varmuutta.
– Valtio on käynyt alueen suojelusta neuvotteluja, mutta sopimuksiin ei ole päästy. Myös Mikkelin kaupunki on neuvotellut alueella kulkemisesta ja sen käyttämisestä, mutta tuloksetta. Siksi on perusteltua, että alue hankittaisiin lunastusteitse valtion omistukseen, Riihelä kirjoittaa lausunnossaan.
Alueen maanomistaja ei halunnut kommentoida asiaa Ristiinalaiselle.
Sekä asian ongelmallisuuden että luontoarvojen vuoksi matkailussa painotetaan yhä enemmän sitä, että Astuvansalmella vierailtaisiin opastetusti vesiteitse. Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen korosti GeoNaCu Saimaan tilaisuudessa sitä, että vaikka Mikkeli ei tekisi mitään Astuvansalmen markkinoinnin eteen, sinne mennään silti.
– Katsoimme jokin aika sitten läpi kaikki Suomesta kertovat matkaopaskirjat, jotka vain käsiimme saimme. Niissä kaikissa kerrotaan Astuvansalmesta. Olen myös tavannut Mikkelissä ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen pelkästään Astuvansalmen kalliomaalausten takia, Häkkinen kertoi.
Elina Alanne