Havutukkipuut kiinnostavat nyt ostajia – metsäalalla odotellaan jo talven pakkasia
Kuusitukki on juuri nyt hittituote.
Puumarkkinat ovat piristyneet voimakkaasti syksyn aikana, kertoo MTK:n lokakuun puumarkkinakatsaus.
Katsauksessa todetaan myös, että havutukkipuut vetävät hyvin – jopa yllättävän hyvin, joten puuntarjonnan arvioidaan jääneen hieman kysynnästä.
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan metsäasiantuntijat Tuomo Kontinen ja Antti-Ville Salomaa toteavat, että myös heidän kokemuksensa mukaan puukauppa käy tällä hetkellä hyvin.
– Kuusitukki on nyt erityinen hittituote. Joku maailmalla tarvitsee kuusilankkua, Kontinen sanoo.
Muilla puilla kauppatilanne on parhaillaan normaali. Mäntykuitupuun Kontinen toteaa kiinnostavan ostajia hieman vähemmän. Mänty-Saimaan asiantuntijat toteavat, että puukaupassa on aina vuosittaisia ja kausivaihteluita, mutta koronatilanne tai alkuvuoden metsäteollisuuden lakot eivät ole heidän työssään tänä vuonna juurikaan näkyneet.
UPM:n Ristiinan alueella ostoja tekevä metsäasiakasvastaava Lauri Tyni toteaa, että havutukkipuiden kysyntä on tällä hetkellä hyvää.
– Meillä puukauppa käy viime syksyiseen tapaan. Nyt sulan kelin kohteina kiinnostavat järeät päätehakkuut, niin männiköt kuin kuusikot. Pelloksen vaneritehtaalle kuusisorvitukit ovat aina haluttuja, Tyni sanoo.
Metsä Groupin piiripäällikkö Jyrki Husu toteaa, että Metsäteollisuus ry:n käyriltä katsoen puukauppa on vähän viime vuotta jäljessä.
– Siinä näkyy siis kaikkien ostajien toteutuneet ostot. Ja jos verrataan huippuvuoteen 2018, niin siitä ollaan runsaasti jäljessä. Mutta todennäköisesti nyt on vain tehty vähemmän isompia kauppoja kuin vuonna 2018, Husu tulkitsee.
Hän sanoo, että tällä hetkellä Metsä Groupilla on tarvetta puusta mutta mitään paniikkia ei ole. Ostolistan kärjessä on kesällä korjattavat havutukkiaukot.
– Toiveena on, että kauppa käy tasaisena loppusyksyn ja alkuvuoden, Husu sanoo.
Kontinen toteaa, että kaikki alalla varmasti odottavat jo syksyn sateiden loppumista ja talven pakkasia.
– On paljon kohteita, joihin ei pääse kuin maan ollessa jäätyneenä.
Sekä Kontinen että Husu muistuttavat metsänomistajia, että metsässä harvennushakkuut on tehtävä metsän mukaisesti ajallaan – oli puukaupan tilanne sillä hetkellä mikä tahansa.
– Satoa pitää aina joskus korjata. Metsään pitää pistää panosta, mutta ottaa välillä myös tuloksia, Husu sanoo.
Tyni kertoo, että moni panostaakin metsään nykyään aiempaa enemmän ja lannoitukset ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan.
– Se on yksi rahojen sijoitusmuoto, Tyni sanoo.
Kontinen toteaa, että varsinkin ensiharvennus tehdään silloin, kun se on metsän kannalta kohdallaan.
– Ja hinnankaan puolesta nyt ei ole estettä järeämmillekään hakkuille, Kontinen sanoo.
Kun puunmyyntisuunnitelma on tehty, metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa metsänomistajan niin halutessa puiden ostajan.
– Noin kymmenelle yhtiölle lähtee meiltä kilpailutus. Yhdessä metsänomistajan kanssa valitsemme niistä parhaan kauppakumppanin. Siihen vaikuttaa hinnan lisäksi muut metsänomistajalle tärkeät asiat kuten korjuuajankohta, Kontinen sanoo.
Elina Alanne