Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi lukiovalitukset – ”päätös ei ole virheellisessä järjestyksessä syntynyt tai lainvastainen”

Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 21. tammikuuta päätöksensä kahdesta Ristiinan lukion lakkauttamisesta tehdystä kunnallisvalituksesta. 

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Ristiinan lukion lakkauttamisesta tehdyt kunnallisvalitukset.

Oikeus hylkäsi myös Erkki Rantalaisen ja Juha Patrikaisen oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

Oikeus toteaa, että kaupunginvaltuusto on joulukuussa 2019 tehnyt päätöksensä lakkauttaa Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste sille kuuluvan harkintavallan nojalla ja rajoissa. Päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä syntynyt eikä muutoinkaan lainvastainen. Oikeus toteaa myös, että kunnallisvalitusta ei saa tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Rantalainen valitti kahdesta eri kohdasta Mikkelin kaupunginvaltuuston päätöksistä 9.12.2019. Pykälässä 145 hyväksyttiin talousarviokirja, josta Rantalainen vaati poistettavaksi lauseen lukion lakkauttamisesta. Tämän valituksen hallinto-oikeus jätti tutkimatta. Oikeus toteaa, että pykälän päätös koskee lakkauttamisen osalta vain valmistelua eikä siihen saa tältä osin hakea muutosta.

Varsinaista lakkauttamispäätöstä ja valitusten osa-alueita hallinto-oikeus on käsitellyt jakamalla ne tiedottamiseen ja vaikutusmahdollisuuksien varaamiseen, valmistelun riittävyyteen ja valtuutetuille annettujen tietojen virheellisyyteen sekä muihin valitusperusteisiin.

Oikeus on pyytänyt vastineen Mikkelin kaupungilta sekä vastineet vielä Patrikaiselta ja Rantalaiselta.

Tiedottamisesta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta oikeus toteaa, että asian vireilläolosta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta tiedottaminen ei ole ollut virheellistä käytettyjen ilmoittamistapojen vuoksi, eikä muutenkaan. Kaupunki on selvittänyt, että asiasta on tiedotettu sanomalehdessä ja Wilma-järjestelmässä.

Lukion lakkauttamisesta 10.10.2019 ja 14.10.2019 koululla pidetyistä tiedotus- ja kuulemistilaisuuksista oikeus toteaa, että kaupungin selvityksen perusteella kuulemistilaisuudessa esitetyt kysymykset on selvitetty ja kysymykset vastauksineen on otettu huomioon asiaa valmisteltaessa. Oikeus toteaa myös, että ”se, miten kysymyksen esittäjille on vastattu, koskee viranomaisen tosiallista toimintaa, jonka asianmukaisuuden tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan”.

Valmistelun riittävyydestä ja valtuutetuille annettujen tietojen virheellisyydestä hallinto-oikeus toteaa, että kuntalaissa ei ole säännöksiä siitä, miten kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Valmistelun laajuus ja se, mitä selvityksiä kunnanhallitus harkitsee tarpeelliseksi liittää valtuustolle toimitettavaan aineistoon, riippuu asian laadusta ja sen merkittävyydestä kaupungin kannalta.

Oikeus toteaa, että lapsivaikutusten arvioinnin ja maaseutuvaikutusten arvioinnin tekemiselle lukion lakkauttamista koskevassa asiassa ei ole ollut lakisääteisiä vaatimuksia.

Oikeus toteaa myös, että valtuuston toimivaltaan kuuluu viime kädessä sen arvioiminen, onko valmistelu ollut riittävää ja onko sille toimitettu asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto. Jos valtuusto kokee, että valmistelu ei ole ollut riittävää, voi se palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kerta valtuusto on ottanut asian päätettäväksi, se on hyväksynyt valmistelun ja pitänyt sille toimitettuja aineistoja riittäviksi.

Kaupunki laski Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen vuosittaisiksi säästöiksi noin 270 000 euroa. Oikeust toteaa, että tähän lukuun laskettiin mukaan opiskelijakustannuksien lasku, Mikkelin lukion kurssitarjonnan supistaminen ja henkilöstömenojen säästö. Laskelmassa lähdettiin siitä, että Ristiinan opiskelijat mahtuvat Mikkelin lukion olemassa oleviin ryhmiin. Lisäksi kaupunki laski mahdollisiksi säästöiksi Ristiinan nuorisotilan ja kirjaston siirron sekä hallinnosta saatavan säästön.

Sekä Rantalainen että Patrikainen valittivat useista laskelmissa olleista epäselvyyksistä ja virheistä. Heidän molempien mukaan säästöjen määrä on virheellinen. Heidän mielestään oli ilmeistä, että harhaanjohtava valmistelu ja esittely lakkauttamisen säästöistä vaikutti luottamushenkilöiden päätökseen asiasta.

Itä-Suomen hallinto-oikeus toteaa, että ”vaikka laskelmiin sisältyisikin valittajien esiintuomia virheitä ja puutteita, laskelmista ilmenee, mihin ne perustuvat, eikä niiden voida katsoa antavan ainakaan olennaisesti virheellistä tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa kuvaa koulun lakkauttamisella saavutettavista säästöistä”.

Oikeus jatkaa, että vaikka laskelmissa esitetyt säästöt eivät kaikilta osin toteutuisikaan, niin lukion lakkauttamisesta on odotettavissa säästöjä aikaisempaan verrattuna. Näin ollen se katsoo, että päätös ei ole perustunut sillä tavoin virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin, että päätös olisi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Muita valitusperusteista oikeus toteaa esimerkiksi, että Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistyssopimusta piti kuntarakennelain mukaan noudattaa kolme vuotta. Näin ollen sopimus ei ollut enää voimassa vuonna 2019, koska kunnat yhdistyivät 1.1.2013.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Elina Alanne

Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Lue myös: Koulukeskuksen tiloista päätetään kaupungin lautakunnissa parhaillaan.

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!