”Tämä on elinvoimakysymys, ei vain kouluratkaisu” – Suomenniemellä toivotaan päättäjien katsovan kokonaisuutta
Suomenniemen koulun jatkosta päätetään ensimmäisen kerran torstaina lautakunnassa, lopullisesti valtuustossa joulukuussa.
Aamulla 6.50.
Silloin koulukuljetus saapuu Viitikoiden pihaan Laamalansaaressa ja perheen yläkoululaisten matka alkaa kohti Ristiinan yhtenäiskoulua. Isä Ville Viitikasta tuntuisi hurjalta laittaa samalla aikataululla matkaan myös perheen pienin, nyt Suomenniemen koulun ekaluokkalainen.
– Muistan itsekin sen, että kyllä yläkoululaisena päivän pituus oli pitkä, omalla kotipaikallaan perheensä kanssa asuva Viitikka miettii.
Suomenniemen koulun tulevaisuudesta keskusteltiin kuulemistilaisuudessa tiistai-iltana. Mikkelin kaupungin vuodelle 2022 valmistelussa olevassa talousarviossa on esitetty, että elokuusta 2022 alkaen kaikki alueen oppilaat siirtyisivät kouluun Ristiinaan.
Viitikan perheessä on viisi lasta, joista kaikki ovat käyneet Suomenniemen koulun. Isää tuskastuttaa, että koulun lakkauttaminen on palannut lähes vuosittain kartalle. Välillä on keskusteltu koko koulusta, välillä isompien alakoululaisten siirtymisestä Ristiinaan.
Samaa tuskastusta jakoi kuulemistilaisuudessa moni muukin kyläläinen. Suomenniemeläisten viesti päättäjille on, että nyt kouluasiassa tarvitaan rauha. Moni korosti myös sitä, että Suomenniemellä kyse ei ole vain koulusta vaan nyt keskustellaan koko alueen elinvoimasta ja elämisen edellytyksistä.
Keskusteluun osallistunut Kirsi Hedman muistutti siitä, että Suomenniemellä ovat aluejohtokunta ja kyläläiset tehneet uraauurtavaa työtä esimerkiksi valokuidun rakentamisessa. Koulu on ydin siinä, että työn hedelmät saadaan korjattua.
– Nyt tarvitaan pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Suomenniemen kouluratkaisu pitää nähdä elinvoimakysymyksenä. Meidän mikkeliläisten pitää ajatella, mistä tänne saadaan elinvoimaa. Toivoisin, että Suomenniemi nähdään mahdollisuutena Mikkelille, Hedman muistutti.
Suomenniemen koulussa on tänä lukuvuonna 17 oppilasta. Sivistysjohtaja Virpi Siekkinen kysyi, miten pitkään voidaan odottaa, kääntyykö käyrä. Useampikin kyläläinen totesi, että kun koulun lakkauttamisesta on keskusteltu vuodesta 2016 asti, niin se ei ole antanut rauhaa sille, että uusia perheitä olisi muuttanut alueelle.
Muuttaneitakin on kuitenkin ollut. Elina Vilen kertoi heidän muuttaneen kahden pojan kanssa Suomenniemelle kolme vuotta sitten.
– Mutta ei tänne jatkossa muuta kukaan, jos koulu viedään, 5- ja 7-vuotiaiden lasten äiti muistutti.
Ennen kaikkea suomenniemeläiset toivovatkin, että päättäjät katsoisivat asiaa kokonaisuutena. Koulun lakkauttaminen vaikuttaa kylällä moneen muuhunkin asiaan kuin vain koululaisten perheisiin.
Pitkään politiikassa aiemmin mukana ollut Outi Kauria muistutti, että Suomenniemi on tärkeää aluetta vapaa-ajan asuntojen kannalta. Niistä puolestaan maksetaan kiinteistöveroja ja vapaa-ajan asukkaat käyttävät ja tarvitsevat palveluita, kuten ammattilaisia kiinteistönhoitoon ja remontteihin.
– Heille ei ole enää palveluita, jos ei ole asukkaita. Se säästö, mikä koulun lakkauttamisesta saadaan, menetetään nopeasti, Kauria sanoi.
Koulun lakkauttamisen on laskettu tuovan säästöjä tällä hetkellä 213 600 euroa vuodessa. Lukuun on laskettu mukaan todennäköisesti nousevat kuljetuskustannukset. Vuosi sitten laskettu säästömäärä oli 225 000 euroa vuodessa.
Suomenniemeläisten asioita oli kuulemassa useita kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseniä sekä kaupunginvaltuutettuja. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut lautakunnan puheenjohtaja Petri Tikkanen (sd.) muistutti, että päätökset tehdään joulukuun valtuustossa, eli asioihin on nyt kaksi kuukautta aikaa vaikuttaa. Päättäjiltä kysyttiin tilaisuudessa, ketkä säilyttäisivät Suomenniemen koulun. Useampikin päättäjistä vastasi, ettei vielä osaa sanoa vastausta, koska tietoa päätöksen tueksi tarvitaan enemmän.
Jussi Marttinen (ps.) toi tilaisuuteen puolueensa viestin, että tiukalla keskustelulla he ovat jo tehneet enemmistön ryhmäpäätöksen, että perussuomalaiset säästäisivät Suomenniemen koulun. Marttinen totesi heidän laskeneen, että suhteessa suomenniemeläisten Mikkeliin tuoviin verotuloihin, on koulumenot alueella prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin koko Mikkelin mittakaavassa.
Suomenniemen koulusta päätetään ensimmäisen kerran torstaina kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarviokäsittelyn osana. Lautakunnan varapuheenjohtaja, suomenniemeläinen Antti Pakarinen (kesk.) muistutti tilaisuudessa kyläläisiä ja päättäjiä siitä, että virkamiehet ovat nyt tehneet esityksen, jolla he saavat omalle alalleen annetun talousraamin toteutumaan.
– Kaikkien vaikutusten arviointi ei ole virkamiesten tehtävä. Kokonaisuus on päättäjien asia.
Elina Alanne
Tätäkin suomenniemeläiset miettivät
Koululaisten ja päiväkodin ruoka ostetaan Niementähdestä Suomenniemeltä. Jos koulu lakkaa, mistä tulee päiväkodin ruoka ja mitä se silloin maksaa.
Esikoululaiset jatkavat päiväkodissa Suomenniemellä. Kaupungin kyytejä ajetaan siis eri suuntiin.
Koulu on tärkeä kokoontumistila myös kylän vanhemmalle väelle. Liikkumalla ehkäistään terveyshuolia.
Koululaiset käyttävät paljon kirjastoa. Keskustellaanko kohta taas kirjaston lakkauttamisesta?
Hyvinvointialueet vastaavat pian monesta asiasta. Mitä Suomenniemelle jää kaupungin palveluista?
