Pellokselle vastaanottokeskuksen asuntoja tässä kuussa – myöhemmin ratkaistaan, alkaako Ristiinassa opetusta ukrainalaislapsille
Ensimmäinen ryhmä ukrainalaislapsia aloitti koulun Mikkelissä maanantaina.
Mikkelin vastaanottokeskus laajenee asuntoihin Ristiinaan Pellosniemelle huhtikuun aikana. Aikataulu on hieman viivästynyt alkuun ilmoitetusta.
– Jos jotain tässä on opittu, niin se, että asiat menevät omassa järjestyksessään. Vaikka asioita pyritään kiirehtimään kaikki mahdolliset keinot hyväksi käyttäen, siinäkin on rajansa, mitä voidaan kiirehtiä, Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä sanoo.
SPR:n saama toimeksianto on, että Ristiinaan pitäisi pyrkiä saamaan paikat 200 ihmiselle. Leppä toteaa, että asuttamista ei tehdä kertarysäyksellä.
– Paras tapa on ottaa alkuun esimerkiksi 50 ihmistä ja kartoittaa ensin heiltä palveluntarpeet.
Rekrytoinnit Ristiinaan tulevista työntekijöistä avataan pian.
– Tärkeää on saada sinne hyvä tiimi hoitamaan asiaa, Leppä sanoo.
Ensimmäinen ryhmä ukrainalaislapsia aloitti koulun Mikkelissä maanantaina. Valmistavan opetuksen ryhmä aloitti Launialan koulussa.
Tilapäistä suojelua hakeneilla ukrainalaisilla on Suomessa oikeus koulunkäyntiin mutta ei oppivelvollisuutta. Mikkelissä SPR:n pyörittämä vastaanottokeskus hoitaa lasten rekisteröimisen ja koulukiinnostuksen kirjaamisen, ja ilmoittaa nämä tiedot kaupungeille ja kunnille alueellaan.
– Kunta järjestää opetuksen, jos näin haluaa. Me emme siis voi sanella, että missä ja miten sitä pitää järjestää. Mutta olennaisinta kouluasioissa on, että me saamme ensin lasten terveystarkastukset tehtyä. Nyt on paljon asioita tehtävänä, joten asioissa voi vähän aikaa kestää. Koko ajan pyrimme tietysti siihen, että lapsilla on järkevää tekemistä, Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä kertoo.
Mikkelin opetusjohtaja Seija Manninen kertoo, että kaupunki ja vastaanottokeskus ovat tilanteesta tiiviissä yhteistyössä.
Kun vastaanottokeskus laajenee Ristiinaan, mietitään opetusjärjestelyt tarpeen mukaan.
– Se riippuu siitä, montako lasta ja minkäikäisiä olisi tulossa opetukseen. Sen perusteella teemme ratkaisun, miten valmistava opetus järjestetään. Tilannetta seurataan ja tarvittaessa toimitaan nopeallakin aikataululla, Manninen kertoo.
Yksi haaste on löytää valmistavaan opetukseen nopealla aikataululla opettajia.
– Parhaamme teemme tarvittaessa, että löydämme. Nyt löysimme onneksi nopeasti Launialaan opettajan, Manninen kertoo.
Leppä kertoo, että ukrainalaisperheillä on arjesta Suomessa erilaisia toiveita.
– Kaikki vanhemmat toki haluavat lastensa parasta. Mutta osalla lapsista pyörii koko ajan etäkoulu netin kautta ukrainalaisopettajien kanssa, Leppä kertoo.
Tuolloin vanhemmalla ei välttämättä ole niin kovaa kiirettä saada lasta suomalaisen opetuksen piiriin.
– Kaikkiaan ukrainalaiset eroavat toisista maista tulleista turvapaikanhakijoista siinä, että moni ajattelee, että lähtee pian kotiin takaisin. He ovat kiitollisia, että saavat olla turvassa täällä mutta niin kovaa intoa esimerkiksi suomen kielen opiskeluun ei välttämättä heti ole kuin usein toisista paikoista tulleilla on.
Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta valtio maksaa tukea kunnille. Tuki maksetaan takautuvasti, eli kalenterivuoden lopuksi kunnissa kootaan tieto siitä, paljonko opetusta on annettu.
Elina Alanne