Varhaiskasvatusta lähes 24/7 – Ristiinan päiväkodissa on vuorohoidolle taas enemmän tarvetta
Henkilökunta tykkää viikonloppuvuoroista, koska silloin voi huomioida paremmin lasten kiinnostuksen kohteita.
En osaa mun kirjaimia, tuumii lapsi, joten omaa nimeä piirustuspaperiin aletaan harjoitella yhdessä varhaiskasvatuksen opettaja Jesse Saalastin kanssa.
M-I-K-A-E-L, kirjaimet piirtyvät paperiin samalla kun muut Ristiinan päiväkodin Kirjavassa tuvassa vappuaattona hoidossa olevat lapset vielä värittävät vappupallojaan tai ovat jo siirtyneet herkuttelemaan pöydän ääreen munkeilla ja popcorneilla.
Vappuviikonloppu oli päiväkodissa samanlainen kuin moni muukin viikonloppu kevätaikaan. Lapsia oli hoidossa molempina päivinä – illalla, aamulla ja yöllä. Kirjavan tuvan henkilökunta on mielissään, että vuorohoidolle on tarvetta. Hekin tekevät vuorotöitä oikein mielellään.
Vuorohoidon tarve Ristiinan päiväkodissa on lisääntynyt.
– Vielä syksyllä vähän harmittelimme, että tarvetta on vähemmän mutta nyt keväällä tarve on selkeästi lisääntynyt. En muista, milloin talo olisi ollut kiinni viikonloppuisin. Hyvä, ettei 24/7 pyöritetä, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Sanna Piiroinen kertoo.
Sekä Piiroinen ettäSaalasti tekevät itse vuorotyötä mielellään.
– Kiva, jos vanhemmatkin muistaisivat, että ei lapsen päiväkodin aloitus tarkoita sitä, että vanhempi ei voi tehdä vuorotyötä. Sitä varten me olemme täällä, Piiroinen sanoo ja muistuttaa, että hänkään ei haluaisi edes olla töissä tavalliseen toimistoaikaan arkisin.
Saalasti tekee Kirjavassa tuvassa ryhmän opettajana pääasiassa arkityöaikaa mutta on aina tarvittaessa valmis myös muihin vuoroihin. Niinpä hänelläkin oli työpäivä vappuaattona.
– Sehän on vain kivaa, että välillä saa nukkua pidempään tai pääsee jo puolilta päivin kotiin, hän tuumaa samalla kun vappupippaloissa raikaa musiikki ja ilmapallot lentelevät.
Vuorohoidon Ristiinassa toteuttaa Kirjava tupa, jossa työskentelee seitsemän työntekijää. Tuvassa on paikka 21 lapselle mutta vuorohoidossa piipahtaa myös muiden tupien, eli ryhmien lapsia. Esimerkiksi esikoululaiset osallistuvat perheen tarpeen mukaan ilta- tai viikonloppuhoitoon Kirjavassa tuvassa.
Vappuaattona ainoa virallisesti Kirjavan tuvan lapsi oli Manuel Tosun. 3-vuotiaan Manuelin äiti Ronja Rötkö kertoo, että kun perheen vanhemmat työskentelevät sairaanhoitajana ja ensihoidossa, niin vuorohoito Ristiinassa oli ehdottomasti yksi plussa, kun perhe muutti Ristiinaan.
– Manuel on ollut Ristiinan päiväkodissa nyt 1,5 vuotta. Henkilökunta on tosi kivaa ja yhteistyö sujuu tosi hyvin. Vuorohoidosta on myös pelkästään positiivinen fiilis, Rötkö kertoo.
Sekä Rötkö että Piiroinen nostavat vuorohoidon hyvänä puolena esiin sen, että välillä lapsia on hoidossa vähän. Piiroinen kertoo, että häntä välillä harmittaa, että jotkut ajattelevat, että lapselle olisi huonompi olla yksin hoidossa kuin 20 lapsen ryhmässä.
– Sehän on ihanaa, jos vaikka sunnuntaina lapsi saa aikuisen kokonaan itselleen. Tykkään viikonlopuissa siitä, että voimme tehdä lasten kanssa omannäköistä ohjelmaa. Jos on pieni ryhmä ja kaikki on hyviä kävelijöitä, niin lähdemme leikkipuistoon. Jotkut lapset tykkäävät käydä hautausmaalla, niin lähdemme sinne. Viikonloppuisin myös lämmitämme ruuan itse, niin se antaa vähän vapautta rytmiin. Ei tarvitse olla minuutilleen tiettyyn aikaan ruokapöydässä, Piiroinen kertoo.
Vuorotyö voi olla tekijälleen kuormittavaa, joten Kirjavan tuvan työvuorot tekevä Piiroinen yrittää sumplia vuorot tekijöiden kannalta mahdollisimman järkeviksi. Päiväkodin vuorosuunnittelussa erityistä on myös se, että ensin pitää olla tiedossa lasten hoidon tarve, eli vanhempien työvuorot.
– Maanantai on minulla aina semmoinen palapelipäivä, kun teen vuoroja. Yritän tehdä ne mahdollisimman hyvin niin, että levot tukisivat työntekijöiden jaksamista. Nykyäänhän vuorojen välissä pitää olla 11 tuntia väliä, mikä tuo välillä haastetta, Piiroinen kertoo.
Levon tarve otetaan huomioon myös lasten kohdalla. Illalla kaikki laitetaan nukkumaan, vaikka vanhempi tulisi hakemaan lapsen hoidosta 22–23 välillä.
– Vanhemmille viltti mukaan ja lapsi kulkee siinä omaan sänkyynsä jatkamaan unia. Tämä toisinaan jännittää vanhempia aluksi, mutta 99-prosenttisesti se onnistuu hienosti, Piiroinen kertoo.
Elina Alanne