Alkusammutus antaa aikaa – ensihoitaja käyttää sammutinta yleisimmin autopalossa


Ensihoitajat joutuvat käyttämään sammutinta harvoin mutta osaaminen siihen pitää olla aina. Myös kodeissa kannattaa olla käsisammutin.

 

Tuleepahan samalla tarkistettua tämän päiväys, totesi ensihoitaja Mikko Ikonen sammuttimesta. Seuraava tarkastus on ensi kesänä, päiväys kertoi. Sammuttimen lisäksi ambulansseissa on sammutuspeite, joka on Mikko Siitarin kädessä.

 

Elokuun alussa Ristiinassa syttyi henkilöauto moottoritilasta palamaan. Hälytyksen jälkeen ensimmäisenä paikalla oli ensihoitoyksikkö, joka aloitti alkusammutuksen ja rajoitti näin paloa. Tilanteessa oli ainekset suurempaan paloon, koska asuinrakennus oli vain kahden metrin päässä palavasta autosta. Pelastuslaitos sammutti palon loppuun, kun pääsi kohteeseen.

Ensihoitajat Mikko Ikonen ja Mikko Siitari eivät itse olleet tuolla keikalla mutta he eivät varsinaisesti ylläty siitä, että juuri Ristiinassa kollegat käyttivät sammutinta.

– Palokunta lähtee toki aina nopeasti tehtävälle mutta siinä menee hetki ennen kuin vapaapalokuntalaiset ehtivät asemalle. Sen takia me olemme melkein aina ensimmäisinä hälytyskohteessa, koska päivystämme työksemme täällä, kertoo itsekin Ristiinassa sopimuspalokuntaan kuuluva Ikonen.

 

Alkusammutusta varten ambulansseissa on yksi jauhesammutin ja sammutuspeite. Ensihoitajat kertovat, että niitä käytetään hyvin harvoin.

– Ehkä kerran vuodessa jokin yksikkö Mikkelissä pääsee tyhjentämään sammuttimen, Ikonen miettii.

Yleisin käyttökohde on juurikin autopalo. Sen rajoittamisessa sammutin on tehokkain.

– Muutenhan tuo on sellainen, että jos sammuttimen lösäyttää sisälle, niin se sotkee paikat tosi hyvin. Sen käytön jälkeen on kyllä aina autokin lunastuskunnossa, ensihoitajat kertovat.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella Puumalassa on laajemmin palovarusteltu niin sanottu monitoimiyksikkö. Puumalassa päivystää kokoaikaisesti moniammatillinen työpari, eli palomies ja ensihoitaja.

 

Kaikki ensihoitajat harjoittelevat alkusammutusta säännöllisesti.

– Ensihoitajissa on myös yllättävän paljon vpk-taustaisia henkilöitä. Ehkä siinä on sama kuin itselläni, että olen ollut lapsesta asti mukana VPK-toiminnassa ja siellä tuli ajatus myös ammatinvalinnasta, Ikonen miettii.

Hyvä alkusammutusosaaminen on sekä työntekijöiden että kansalaisten etu, koska ensimmäisenä paikalla olevien pitää toimia.

– Alkusammutuksella rajoitetaan ja hidastetaan paloa. Saadaan lisää aikaa, ensihoitajat sanovat.

 

Sammuttimen saa tosi nopeasti pois tuolta mutta takaisin laittaminen onkin eri juttu, naureskelevat ensihoitajat Mikko Ikonen (vasemmalla) ja Mikko Siitari.

 

Ristiinassa pelastustoimen tehtävät lisääntyvät aina kesäisin. Työssään ensihoitajat näkevät suomalaisten mökkien ja kotien arkea. Ikonen ja Siitari toteavat, että kaikilla ei valitettavasti ole paloturvallisuuteen liittyvät asiat kunnossa.

– Monilta löytyy palovaroittimet mutta ei varmasti edelleenkään kaikilta. Myös sammutuspeitto olisi hyvä olla. Sille on eniten käyttöä esimerkiksi keittiöpaloissa.

Varsinkin haja-asutusalueella sammutinkaan ei ole ollenkaan huono sijoitus turvallisuuteen. Sen käyttämistä olisi myös hyvä harjoitella, jotta homma toimii tositilanteessa.

Elina Alanne