Neuvola myös iäkkäille ja kotihoitoa vahvemmaksi – hyvinvointialueet tuovat uutta myös ikäihmisten palveluihin

Ennakoivat terveyspalvelut vahvistuvat, kun hyvinvointialueet aloittavat vuoden alussa.

Iäkkäille tarkoitettu neuvolatoiminta palaa takaisin lakisääteiseksi toiminnaksi, kun Etelä-Savon hyvinvointialue ja muut alueet aloittavat toimintansa ensi vuonna.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lähellä asukkaita on oma sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja ikäihmisille. Ihan niin kuin lastenneuvola on nyt toiminnassa. Tavoitteena on vähentää kuormitusta muista terveydenhuoltopalveluista, kertoi maanantaina Ristiinassa Etelä-Savon hyvinvointialueen, eli Eloisan, ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Niina Kaukonen.

Tavoitteena on, että ikäneuvola toimii hyvin matalalla kynnyksellä tiiviissä yhteydessä terveyspalveluiden kanssa.

Kaukonen kertoi tulevista palveluista yhtenäiskoulun Setälä-salissa Eläkeliitto Ristiinan kutsumana. Kuuntelemaan oli saapunut kymmenet asiasta kiinnostuneet.

Hän korosti, että palveluita valmistellaan nyt asiakkaan näkökulmasta.

– On tärkeää miettiä, mistä ja miten asiakas saa tarvitsemansa palvelut. Keneen hän on yhteydessä ja miten hän saa ne viivästyksettä. Toivon mukaan palveluita pystytään myös jatkossa räätälöimään enemmän asiakkaan mukaan.

Vanhuspalvelulain isoimpia uudistuksia on, että kotihoitoa turvataan entistä enemmän. Esimerkiksi yökotihoito laajenee kaikkialle. Myös kotisairaalatoimintaa järjestetään lisää.

– Koti on iäkkäälle ensisijainen paikka mutta tavoitteena on myös, että kun siellä ei enää pärjää, niin silloin pääsee ilman viivettä asumisen yksikköön, Kaukonen totesi.

Asumispalveluihin luodaan jatkossa enemmän välimallin palveluita nykyisen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin.

– Palveluasumista jo välillä lopetettiin mutta nyt palataan takaisin. Tärkeää olisi se, että asiakkaan tarve ratkaisee, eikä palvelujen rakenne. Myös turhia muuttoja voitaisiin välttää esimerkiksi yhteisöllisellä asumisella.

Kaukonen kertoi, että ihanne olisi yhteisöllisen asumisen malli, jossa iäkäs saisi tarvitsemansa palvelut kotiin ja palvelun tarpeen kasvaessa ikäihminen jatkaisi asumista samassa asunnossa, mutta hoito ja huolenpito hänen ympärillään lisääntyisi.

Uusi vanhuspalvelulaki myös lisää kotiin annettavia tukipalveluita.

– Näitä voi olla esimerkiksi siivous. Nyt jo sitä voi sosiaalihuoltolain mukaisesti myöntää, jos palvelutarpeen arvioinnin myötä tämä on kotona asumisen kannalta välttämätöntä ja toimintakyky ei anna mahdollisuutta huolehtia kodin riittävästä siivouksesta. Tämä tarve lisääntyy vielä jatkossa, kun väestö ikääntyy.

Moni miettii, viekö uusi hyvinvointialue palvelut Ristiinan hyvinvointiasemalta. Kaukonen kokee lääkärin vastaanottotoiminnan tärkeäksi.

– Se on äärimmäisen tärkeää, koska välimatkat ovat pitkät.

Kaukonen totesi myös, että digipalvelut eivät voi koskaan kokonaan korvata fyysistä palvelua, mutta ne ovat jo monessa asiassa nykyelämää.

– Digitaalisuus on mahdollisuus mutta fyysiset palvelut pysyvät siinä rinnalla, mikäli niihin on tarve. Mutta mahdollistetaan digitaalisten palveluiden käyttö heille, jotka pystyvät niitä käyttämään, jotta fyysisiin käynteihin jää resurssia, hän sanoi.

Elina Alanne