Rokotusaikoja taas auki – nyt ajan voi varata myös osa riskiryhmäläisistä


Essote avasi uusia koronarokotusten aikoja varattavaksi perjantaiaamuna.

 

Alle 70-vuotiaille riskiryhmäläisille annetaan AstraZenecan rokotetta. Kuva: Jussi Salminen / Essote

 

 

Aamuyhdeksältä aikoja löytyi Mikkeliin ja Juvalle mutta ei esimerkiksi Ristiinaan. Aikoja avataan aina sen mukaan, kun alueelle tulee rokotteita.

Aikoja voivat nyt varata myös vuosina 1952–1961 syntyneet, joilla on tiettyjä taustasairauksia. Tarkemmat tiedot löytyvät tämän jutun lopusta ja aina Essoten sivuilta.

Heidän puolisoitaan ei rokoteta vielä tässä yhteydessä eikä muita kyseiseen ikäryhmään kuuluvia.

 

Viikolle 9 avautui lisää rokotusaikoja vuonna 1940 ja sitä ennen syntyneille henkilöille ja heidän puolisoilleen.

Essote jatkaa myös aktiivisessa syöpähoidossa ja vaikean puolustusjärjestelmähäiriön omaavien potilaiden kutsumista rokotuksiin. Nämä henkilöt voivat myös itse varata ajan.

Aiemmista tiedoista poiketen viikolla 8 Essoteen ei tule Pfizer-BioNTech rokotetta.

 

Viikoilla 8 ja 9 rokotettavat vuosina 1952–1961 syntyneet potilasryhmät (THL:n ryhmä 1):

 

Elinsiirto- tai kantasolusiirto

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joille on tehty elinsiirto tai enintään kuusi kuukautta sitten kantasolusiirto. Ryhmään kuuluvat myös kaikki kantasolusiirron takia hylkimisenestolääkitystä käyttävät henkilöt riippumatta siitä, koska kantasolusiirto on tehty.

Hylkimisenestolääkitys heikentää immuunipuolustusta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa vaikean covid-19 -taudin riski on hylkimisenestolääkitystä käyttävillä moninkertainen.

 

Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti

Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä. Sellaisia ovat esimerkiksi osa leukemioista ja lymfoomista. Ryhmään kuuluvat myös he, joiden syöpää hoidetaan tavalla, joka heikentää voimakkaasti immuunipuolustusta.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka saavat immuunipuolustusta heikentävää syövän lääkehoitoa oireiden vähentämiseksi tai syöpätaudin jarruttamiseksi. Ryhmään kuuluvat myös ne henkilöt, joiden immuunipuolustusta voimakkaasti heikentävä lääkehoito on lopetettu enintään 6 kuukautta aikaisemmin.

Ryhmään eivät kuulu henkilöt, joiden syöpä on hoidettu pelkästään kirurgisesti tai jotka saavat hoitoa, joka ei vaikuta immuunipuolustukseen. Tällaista hoitoa on esimerkiksi hormonaalinen rintasyövän liitännäishoito.

Etenkin hematologiset eli verisyövät, kuten leukemiat ja lymfoomat, lisäävät vaikean taudin riskiä, sillä niissä syöpä kohdistuu juuri ihmisen infektiopuolustuksesta vastaaviin soluihin. Lisäksi syöpähoidoissa käytetään usein immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa.

 

Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on vaikea perinnöllinen immuunivajavuus tai muusta syytä alentunut puolustuskyky.  Lisäksi ryhmään kuuluvat HIV-positiiviset henkilöt, joilla CD4-auttajasolutaso on alle 0,350 x 109 solua/l ja henkilöt, joilta on poistettu perna. Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi ne henkilöt, joiden harvinaissairaudet vaikuttavat immuunipuolustukseen.

Tässä riskiryhmässä sairaus itsessään aiheuttaa poikkeavan immuunipuolustuksen. Ryhmään ei lasketa lievempiä, väestössä yleisiä poikkeavuuksia, kuten IgA-vaje tai -puutos, mannoosia sitovan lektiinin puutos tai komplementtitekijä C4:n osittainen vaje.

 

Vaikea krooninen munuaissairaus

Ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on dialyysihoitoa vaativa munuaissairaus, munuaiskerässairaus, verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio tai muu pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta.

Munuaisten vaikean vajaatoiminnan tiedetään altistavan vakaville infektioille. Toisaalta pitkäaikainen munuaissairaus voi vaikeutua koronavirusinfektion vuoksi.

Kun on tutkittu koronaviruspotilaiden riskiä joutua sairaalahoitoon, teho-osastolle tai kuolla, munuaisten vajaatoiminta on lähes poikkeuksetta ollut tutkimuksessa yleisempää juuri vakavimmin sairastuneilla.

 

Vaikea krooninen keuhkosairaus

Ryhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikainen keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on selvästi heikentynyt keuhkokapasiteetti (esimerkiksi toinen keuhko puuttuu) ja astmaatikot, jotka ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana kortikosteroidilääkitystä suun kautta tablettina.

Nämä vaikeahoitoista astmaa sairastavat rokotetaan ryhmässä 1 (vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila) ja muut astmaatikot ryhmässä 2 (vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila).

Krooniset keuhkosairaudet heikentävät hengityskapasiteettia ja voivat sen vuoksi vaikeuttaa koronavirustautia. Myös itse krooninen keuhkosairaus voi entisestään vaikeutua koronavirusinfektiosta.

Astmaan suun kautta tablettina otettavaa kortisonilääkitystä voi pitää merkkinä taudin huonosta hoitotasapainosta.

 

Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes

Ryhmään kuuluu lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes. Korkean verensokerin tiedetään lisäävän infektioherkkyyttä. Lisäksi akuutti infektio vaikeuttaa diabeteksen hoitoa.  Tyypin 2 diabetes on usein yhteydessä lihavuuteen, joka myös lisää vakavalle koronavirustaudin riskiä.

 

Downin oireyhtymä (aikuiset)

Ryhmään kuuluvat aikuiset, joilla on Downin oireyhtymä.

Downin oireyhtymään liittyy immuunipuolustusjärjestelmän poikkeavuuksia, jotka ilmenevät muun muassa infektioherkkyytenä. Samoin oireyhtymään liittyvien rakennevikojen (esimerkiksi synnynnäiset sydänviat) aiheuttamat ongelmat saattavat vaikeutua koronavirusinfektiosta.