Suomenniemen ja Otavan kirjastojen lakkauttamista käsitellään taas – ”Edellytetty säästö olisi mahdollista toteuttaa kirjastopalveluissa muita menoja leikkaamalla”
Suomenniemen kirjastossa järjestetään kuulemistilaisuus 10.10.
Mikkelin kirjastopäällikkö Sylvia Stavén valmistelee lokakuun hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntaan esityksen Suomenniemen ja Otavan kirjastojen lakkauttamisesta.
– Esitys on vietävä lautakuntaan. Edellytetty säästö olisi mahdollista toteuttaa kirjastopalveluissa muita menoja leikkaamalla, Stavén toteaa.
Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa osana Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmaa, että kyseiset kaksi aluekirjastoa lakkautetaan vuonna 2023. Ainoastaan kaupunginvaltuusto voi muuttaa tuon päätöksen.
Lautakunnan jo käsittelemän oman osa-alueensa talousarvioesityksen teksteistä voi päätellä, että kirjastopuolella ei kannateta Suomenniemen ja Otavan kirjastojen lopettamista. Tekstissä mainitaan muun muassa, että haasteena on ”kirjastopalveluiden saavutettavuus, koska kirjastoverkko on harva Mikkelin alueen laajuuteen nähden”. Talousarvioesityksessä todetaan myös, että vaikka kirjastojen määrä entisestään vähenisi, ei se vähennä henkilöstön tarvetta. Korvaavien palveluiden tuottaminen vaatii vähintään saman tai enemmän henkilöstöresurssia kuin kirjastopalvelujen tuottaminen nykyisissä toimipisteissä, tekstissä todetaan.
Stavén toteaa, että jos näistä kahdesta kirjastosta luovutaan, ei heillä ole mahdollisuutta tuottaa korvaavia palveluita Otavaan ja Suomenniemelle.
– Korvaavat toiminnot ovat aina laastariratkaisuja ja ne vaativat aina myös henkilöstöresurssia. Pystyisimme säästämään eri kohdista pääsääntöisesti muilta menokohdilta. Lisäksi molemmilla kylillä palvelutasoa voisi madaltaa yhteen palvelupäivään viikossa. Silloin siellä säilyisi kirjaston tila ja kokoelma. Meidän olisi mahdollista tehdä toimiva minimipalvelun malli.
Kirjastopäällikkö muistuttaa, että kirjastolain mukaan jo tila itsessään on palvelu. Suomenniemellä kirjastossa on ollut viime aikoina kaksi palvelupäivää viikossa ja muuten sinne on päässyt omatoimitunnuksilla.
– Kirjastopalvelut usein nähdään vain lainaamisena ja palauttamisena mutta se on paljon muutakin. Täällä myös kesäasukkaat käyttävät palvelua.
Stavén toteaa, että lähikirjastojen lakkauttaminen jättäisi ison osan ihmisistä vain kirjaston verkkoaineistojen varaan.
– Jos kirjastoon on pitkä matka, niin siitä kärsivät lapset, nuoret ja ikäihmiset. Esimerkiksi Suomenniemeltä monella ei olisi edes teoreettista mahdollisuutta päästä kirjastoon, kun välimatkoja ja joukkoliikennettä ajattelee.
Sekä Suomenniemeltä että Otavasta on otettu aktiivisesti kantaa oman kirjaston puolesta erilaisin adressein ja vetoomuksin.
Viimevuosina Mikkelissä on lakkautettu kolme kirjastoa. Se on vähentänyt koko kokoelmaa. Selvää on, että vielä kahden kirjaston vähentäminen pienentäisi kokoelmaa entisestään kaikilta kirjastopalvelujen käyttäjiltä.
Kirjastopalveluista säästetään tulevana vuonna 2,5 henkilötyövuotta. Säästö otetaan niin, että eläkkeelle siirtyvien paikkoja ei täytetä. Tämä säästö tehdään riippumatta Suomenniemen ja Otavan kirjastojen kohtalosta.
Henkilöstöresurssi kirjastopalveluissa on siis jatkossa entistä niukempi. Aluehallintoviraston peruspalvelujen arvioinnissa 2022 riittäväksi henkilöstön määräksi toteuttamaan kirjastolaissa määrättyjä tehtäviä katsotaan 0,8 henkilötyövuotta tuhatta asukasta kohti.
Vuonna 2021 Mikkelin seutukirjaston henkilöstömäärä oli 0,57 henkilötyövuotta tuhatta asukasta kohti, todetaan vuoden 2023 talousarvioesityksessä.
Kirjastopäätöksistä järjestetään lain mukaiset kuulemistilaisuudet Suomenniemellä ja Otavassa. Suomenniemen kirjastossa tilaisuus on 10.10. kello 16–18. Asiaan voi ottaa kantaa myös kirjaston sivuilta löytyvällä lomakkeella tai kirjoittamalla sähköpostia kirjastopäällikölle sylvia.staven@sivistys.mikkeli.fi.
Elina Alanne