Veneilykin sähköistyy – Kallioniemessä rakennetaan latausasemaa


Virtaa Vuoksen vesistölle -hankkeessa toteutetaan kolme latausasemaa Saimaan rannoille Mikkeliin. 

 

Kaupunki on kehittänyt Kallioniemen toimintoja, jotta alueella olisi mahdollisuus kannattavaan yritystoimintaan. Rantaan rakentui entisen rakennuksen paikalle pieni kioski. Sen ympärillä kulkee nyt kaapelikaivannot.

 

Ristiinan Kallioniemessä kaapelikaivanto halkoo pihamaata. Alueella aloitettiin toukokuun puolivälissä rakentaa sähköisten vesikulkuneuvojen – ja itse asiassa maakulkuneuvojenkin – latausasemaa. Käytössä latausaseman on tarkoitus olla elokuussa koulujen alkaessa, kaivannot katoavat jo ennen sitä.

Kyseessä on Mikkelin kaupungin Virtaa Vuoksen vesistölle -hanke, jossa toteutetaan nykyaikainen latausasema Kallioniemen lisäksi Mikkelin ja Anttolan satamiin. Etelä-Savon maakuntaliitto tukee hanketta enintään 248 675 eurolla. Sen tukipäätös on vuodelta 2024. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 355 250 euroa. Väliin jäävän summan kuittaa siis kaupunki.

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoo, että vapaa-ajan sähköisten latausasemien tarve nousi esiin, kun Mikkeliin syntyi uutta liiketoimintaa, jossa kehitetään sähköisiä kulkuvälineitä veneistä moottorikelkkoihin ja vesijetteihin.

– Kun on vehkeitä, niin tarvitaan myös verkkoa, missä niitä ladata. Tilanne on vähän sama kuin sähköautojen alussa, että ensin ei ollut latausverkkoa, Riihelä kertoo.

 

Kaupunki halusi mahdollistaa sekä yritystoiminnan kehittymisen kaupungissa että olla hereillä sähköistymisessä, joten latausinfraa lähdettiin suunnittelemaan ja nyt ollaan toteutusvaiheessa. Itsekin veneilevä Riihelä sanoo, että sähköveneily yleistyy.

– Euroopassa on jo järviä, joissa muu kuin sähköveneily on kielletty. Ihmisillä on koko ajan enemmän kokemuksia sähköautoista, niin kynnys sähköisiin kulkuvälineisiin myös vapaa-ajalla madaltuu koko ajan. Nyt olemme keskellä sitä prosessia, emmekä vielä tiedä, mihin se päättyy.

Samantyylisiä latauspistehankkeita on vireillä myös muualla Suomessa ja lähiseudullakin Puumalassa.

– Myös Saimaalla kunnat nostavat valmiuttaan. En nyt ole seurannut, onko joku jo pidemmällä kuin Mikkeli, Riihelä tuumaa.

 

Mikkelin kolmen latauspisteen kokonaisuus on suunniteltu niin, että se mahdollistaa esimerkiksi sähkökulkuvälineillä tehtävät retket ja laitteiden pidemmät testiajomatkat. Tämä puolestaan voi auttaa yrityksiä kehittämään matkailu- tai vuokraustoimintaa. Talvella latausasemista voi siis ladata esimerkiksi moottorikelkan.

– Kallioniemi rakentuu nyt ensimmäisenä. Siellä tarvitsee vähän enemmän esimerkiksi kaivaa kuin muissa kohteissa. Anttolaan tehdään samalla myös autolatauspiste. Sinne ei ehkä niin ole muita toimijoita sitä rakentamaan, Riihelä kertoo.

Riihelä muistuttaa, että hankkeessa kaupunki rakentaa vain verkon.

– Me emme siis myy sähköä. Esimerkiksi kaupungin virastotalon pisteessäkin kaupunki rakensi latausaseman mutta sähkön myynti on kaupallista toimintaa.

 

Kaapelikaivanto kulkee Kallioniemen pihalla.

 

Kallioniemi valikoitui latauspisteen kohteeksi muutamastikin syystä. Yksi on se, että kaupunki haluaa kehittää mahdollisuuksia yritystoiminnalle alueella. Toisekseen Riihelä muistuttaa, että alueen luonto on sellainen, että perinteinen tankkausasema on riski.

– Kallioniemessä on herkkä luonto siinä kanavien välissä. Sähkölatausasema on polttoainevaikutuksia riskittömämpi. Kallioniemessä ollut bensa-asema ei täytä tämän päivän ympäristövaatimuksia, Riihelä muistuttaa.

Elina Alanne