Taavelintie on jo vaarallisessa kunnossa – Samppa Härkönen ei lähtisi kelirikkoiselle tielle sähköautolla
Keväinen kelirikko paljasti taas tiessä jo vuosia kyteneet ongelmat. Autoalan yrittäjä Samppa Härkönen ei lähtisi esimerkiksi Taavelintielle sähköautolla.
Tervetuloa, minä voin tarjota keväisen elämysmatkan! huikkaa Samppa Härkönen ja kapuan Härkösen kyytiin Taavelintielle.
Pian käy selväksi, että soratie on järkyttävän huonossa kunnossa varsinkin Ristiinan päästä, eli Parkkilantien risteyksestä lähtiessä.
– Ajonopeus on nyt 40 kilometriä tunnissa. En yhtään kovempaa ajaisi. Sen huomaa, kun me paikalliset ajamme täällä, niin on ihan eri nopeus kuin muilla, Härkönen kertoo.
Hän itse asuu tien keskivaiheilla. Siitä voi päivittäin arpoa, kannattaisiko matkaan lähteä Parkkilantien vai Anttolantien kautta. Omat monttunsa, liejunsa ja kiharansa on molemmissa suunnissa.
– Tie on niin huonossa kunnossa, että ajaminen ei ole enää turvallista. Kaikkien on pakko ajaa yhtä kaistaa.
Paikalliset osaavat ajaa tiellä rauhallisesti siksi, koska muun muassa useammassa kohdassa koko tien leveydeltä kuopalle painuneet siltarumpujen kohdat hajottavat herkästi auton. Satunnaiselle ajajalle kohdat tulevat kalliina yllätyksinä.
– Meilläkin meni alle 150 000 kilometriä ajetusta Volvosta iskunvaimentimet ja alapallonivelet vaihtoon. Sähköautolla en lähtisi tänne ollenkaan, koska niiden alustassa on niin paljon herkkiä kohtia, Härkönen kertoo.
Nimenomaan autojen alustat ovat hänen erikoisalaansa. Ruoste-estokeskuksen yrittäjä tuumiikin, että nykyinen teiden kunto asettaa maaseudun ihmiset täysin eriarvoiseen asemaan.
– Autot kuluvat nopeammin ja korjaukset vievät rahaa.
Härkönen toteaa, että tiealan ammattilainen hän ei ole mutta on oppinut Taavelintiellä asuessa asiasta aika paljon. Koko tien ongelma on sen pohja, joka on muun muassa savea.
– Tämä vaatisi ihan kunnon kunnostuksen, eli koko tien uudelleen muotoilun ja esimerkiksi reunojen puhdistuksen. Nyt vesi jää seisomaan tielle. Nythän tämä ehkä kerran vuoteen höylätään traktorilla, mutta se on vähän sama kuin pissisi housuun. Helpottaa siis vain hetkisen.
Härkönen ja muut tienkäyttäjät ovat olleet tien kunnosta ahkerasti yhteydessä Tienkäyttäjän linjalle ja Itä-Suomen elinvoimakeskukseen. Härkönen miettii, että Suomessa on nykyisellään saavutettu pohja siinä, miten halvalla hinnalla teitä ylläpidetään.
– Urakoitsijat on kilpailutettu ihan hengiltä ja tehdään vain auttavia toimenpiteitä. Tielle saa tasauksen silloin kun tarpeeksi moni valittaa ja talvella aurausta saa odotella 4–5 päivää. Ei täällä ilman korkeampaa nelivetoa voi asua.
Mutta palataan elämysmatkalle Taavelintielle. Yhtäkkiä tiessä on valtava monttu. Jotain, ehkä kivi, on tien pohjalla ja keväinen routa heiluttelee kohdalle autoilijan yllättävän kraaterin.
Härköstä Taavelintien kunto harmittaa tienkäyttäjänä ja alueen yrittäjänä. Hänelle tulee Taavelintietä pitkin hiekkapuhallukseen painavia ajoneuvokuljetuksia, joiden kanssa saa aina miettiä ajoreittejä ja aikatauluja.
Mutta asukkaita pelottaa myös yleisen turvallisuuden kannalta.
– Ei tänne aja taksit, jos jonkun pitää vaikka lääkäriin päästä, asukkaiden äänitorveksi ryhtynyt Härkönen toteaa.
Ambulanssit varmaan pääsevät perille, koska surkeisiin teihin on Etelä-Savossa totuttu. Mutta kyyti makuulla on avuntarvitsijalle kaikkea muuta kuin miellyttävä.
– Tuossa on kohta yksi töyssy, josta poikani sanoo, että pää osuu aina koulukyydissä kattoon, Härkönen näyttää.
Elina Alanne
Ilmoita montuista
Taavelintie ei ole ainoa kelirikosta nyt kärsivä tie. Tien kunnosta kannattaa aina ilmoittaa eteenpäin. Alueelta tulleet ilmoitukset vaikuttavat muun muassa tulevien korjaushankkeiden suunnitteluun.
Akuuteissa asioissa palvelee 24/7 Tienkäyttäjän linja numerossa 0200 2100. Tänne ilmoitetaan esimerkiksi vaarallisista kuopista ja liukkaudesta. Fintraffic Mobiili -sovelluksen kautta näkee, millaisia ilmoituksia teiltä on tehty.
Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä vastaa arkisin 9–16 numerossa 029 502 0600 ja verkossa aina palautevayla.fi. Tänne voi laittaa palautetta tien hoidosta, kysymyksiä ja kehitysehdotuksia.
Juttua korjattu 27.3. Samppa Härkönen on Ruoste-estokeskuksen yrittäjä, ei Mikkelin Ruoste-eston.