Pitkä historia Kuomiokoskella ei unohdu, vaikka tuotannollisesti paikka jäisi uinumaan, muistuttaa Kuomiokoski Oy:n Sanna Kittelä.

Perinne, historia ja paikka eivät katoa, vaikka Kuomiokoski Oy:n kenkiä ei enää valmistettaisikaan Kuomiokoskella. Näin tuumaa yhtiön toimitusjohtaja Sanna Kittelä.

Kuten on uutisoitu, perinteisessä jalkineita ja niiden osia valmistavassa yrityksessä on käynnissä muutosneuvottelut. Kittelä vahvistaa myös Ristiinalaiselle, että tuotannon ja toimihenkilöiden siirtämistä Mäntyharjuun suunnitellaan. Muutosneuvottelut päättyvät vappuviikolla.

– Kuomiokosken tilat jäisivät siis tauolle. Jos ja kun tulisi tarve kasvattaa tuotantoa, niin vanhat tilat olisivat kapasiteettina, Kittelä kertoo.

Kuomiokoskella toimiva niin sanottu pensselinvarsitehdas jatkaa edelleen toimintaansa, eikä ole mukana näissä neuvotteluissa.

Kittelä tuumaa, että totta kai Kuomiokoski on Kuomana tunnetulle yritykselle historiallinen paikka. Yritys on toiminut siellä pian sata vuotta.

– Mutta olemme tilanteessa, että liikevaihto on laskenut ja Mäntyharjussa on uudet, modernit tilat. Tässä tilanteessa yritykseltä on hyvä liike ottaa hyöty irti moderneista tiloista. Päätoimipiste olisi siis Mäntyharju. Vantaalla työskentelee neljä henkilöä myynnissä ja markkinoinnissa ja se todennäköisesti pysyy, Kittelä kertoo.

Tähän mennessä Kuoma on tehnyt jalkineita sekä Kuomiokoskella että Mäntyharjussa. Suurin osa tuotantovaiheista on tehty Kuomiokoskella. Yritys on investoinut Mäntyharjussa sekä tiloihin että uuteen pohjituskoneeseen.

Ajatus on, että kengät tehtäisiin jatkossa alusta loppuun Mäntyharjussa. Uutta konetta ajettaisiin kahdessa vuorossa, jolloin kallis kone saataisiin mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.

– Lisäksi meillä on käynnissä monitaito-ohjelma. Tavoitteena on, että työntekijöillä on oma erityisosaamisensa mutta myös taito työskennellä eri osastoilla, Kittelä kertoo.

Kausiluonteisessa bisneksessä tämä toisi tuotantoon varmuutta esimerkiksi sairauslomien aikana. Myös johtaminen helpottuisi, kun koko tuotanto ja toimihenkilöt olisivat Mäntyharjussa.

Kittelä kertoo, että Kuomiokoski Oy:lla on takana taas haastava kausi. Lyhyt talvi – ja hankala edellinenkin kausi – haastavat kaikkia kenkävalmistajia, koska asiakkaille on jäänyt myymättömiä varastoja. Kuomassa on tehty jo muutama vuosi malliston kehitystä.

– Meidän pitää ottaa välikausi entistä paremmin hallintaan. Karsitaan mallistoa, tuodaan uutta ja modernia. Vedenpitävyys on entistä tärkeämpää, Kittelä linjaa.

Säästä ei koskaan tiedä, mutta selvää on, että ilmastonmuutos nostaa kevät- ja syksykausien merkitystä.

– Lapsille ostetaan aina kenkiä mutta aikuiset jättävät tällaisina talvina talvikengät ostamatta, Kittelä toteaa.

Kuoman jalkineista 80 prosenttia myydään Suomessa. Suomen lisäksi myyntiä on useissa muissa maissa. Haastatteluhetkellä Kittelä oli juuri palannut Japanista.

– Saimme sinne sopimuksen sinetöityä, mikä on hieno homma. Meidän leveä lestimme on hyvä japanilaiseen jalkaan ja aikuiset siellä arvostavat pohjoismaista muotoilua. Ensimmäiset tuotteet Japaniin lähtevät kesäkuussa.

Kittelä aloitti Kuomiokoski Oy:n toimitusjohtajana viime elokuussa. Hän kertoo, että johto- ja myyntiportaassa töitä tehdään pienellä tiimillä ja yrityksen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että nykyiset asiakkaat saadaan hoidettua hyvin.

– Edelleen täytyy tehdä brändin kirkastamista. Arvostetaan historiaa, eli mitään lisää ei tarvitse keksiä mutta elävöitetään sitä hieman.

Hän toteaa, että työ on ollut hyvin sellaista muutosjohtajan työtä kuin hän odottikin.

– Tiesin, että tämä on yrityksen kääntämisprojekti. Muutosneuvottelut eivät tietenkään koskaan ole mukavia, mutta tulevaisuuden rakentaminen on aina inspiroivaa, Kittelä toteaa ja muistuttaa, että pelkästään saneeraamalla yrityksiä ei käännetä. On myös uskallettava investoida ja kehittää.

Elina Alanne

Ristiinalainen yrittäjä Kimmo Hänninen valmistuu toukokuussa akupunktuuriksi. Häntä puhuttelee kiinalaisen lääketieteen kokonaisvaltainen ihmiskuva.

Kimmon jooga, neula ja kuppaus -yrityksen Kimmo Hänninen valmistuu pian akupunktuuriksi. Hänninen on opiskellut helsinkiläisessä Kiinalaisen lääketieteen Akatemiassa pian kolme ja puoli vuotta.

Akupunktio on vuosituhansia vanha kiinalaisen lääketieteen hoitomuoto, jossa stimuloidaan kehon tiettyjä akupunktiopisteitä ohuilla neuloilla. Hänninen kiinnostui menetelmästä sattumalta saatuaan käsiinsä aihetta käsittelevän kirjan.

– Ajatus siitä, että akupunktiopisteitä käsittelemällä voidaan ohjata kehoa parantamaan itseään, tuntui kiehtovalta, Hänninen kertoo.

Häntä puhutteli myös kiinalaisen lääketieteen kokonaisvaltainen ihmiskuva sekä pureutuminen ongelmien juurisyihin.

– Esimerkiksi unettomuudessa ei keskitytä vain oireeseen, vaan pyritään selvittämään, mistä se johtuu.

Hännisen mukaan myös asiakkaan aito kohtaaminen ja kuuntelu on tärkeää. Vastaanottoaika alkaakin alkuhaastattelulla. Sen ohella Hänninen tunnustelee meridiaanipulssia asiakkaan molemmista käsistä ja tarkastelee tämän kieltä. Kiinalaisen lääketieteen mukaan kielen väri ja kate kertovat paljon elimistön tilasta. Meridiaanit taas ovat siinä kanavia, joissa veri ja elämänenergia qi kulkevat.

Hoitomuoto valitaan diagnoosin perusteella. Perinteisen akupunktion lisäksi Hänninen on opiskellut sähköakupunktiota. Hoitoon voidaan yhdistää myös kuivakuppausta, moksaa eli akupunktiopisteiden lämmittämistä sekä tuina-käsittelyä, joka muistuttaa hierontaa.

Hänninen ei ole aktiivisesti mainostanut palvelujaan, mutta asiakkaat ovat löytäneet vastaanotolle puskaradion kautta. Monilla on ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten selkä- ja olkapääkipuja, mutta myös esimerkiksi migreeni, stressi ja unettomuus ovat yleisiä syitä hakeutua vastaanotolle.

– Akupunktiota voi kokeilla monenlaisiin vaivoihin. Yleensä hoito tehdään muutaman kerran sarjoina, mutta tarve on aina yksilöllinen.

Hänninen kertoo esimerkin asiakkaasta, jolla oli välilevyn pullistuman jälkeinen kipuoireyhtymä.

– Kolmen hoitokerran jälkeen kipu hävisi kokonaan. Yleensä tarvitaan useampi kerta, jos ongelma on jatkunut jo pidempään.

Hännisen mukaan 3–4 hoitokerran sarja, jossa käyntien väli on kaksi–kolme viikkoa, tuottaa usein paremman ja kestävämmän tuloksen. Osa asiakkaista käy myöhemmin niin sanotussa ylläpitohoidossa vaivojen uusiutuessa.

Kuten yrityksen nimi kertoo, Hänninen toimii myös joogaopettajana. Kiinnostus joogaan syntyi vastapainona sairaanhoitajan työlle, ja joogaopettajaksi hän kouluttautui Intiassa.

– Halusin opiskella joogan syntyalueilla ja nähdä, millaista elämä on siellä.

Hänninen opettaa pääasiassa astangaa ja hathaa, mutta yhdistää tunneillaan eri tyylejä. Tällä hetkellä hän pitää joogatunteja kansalaisopistolla Mikkelissä ja Ristiinassa sekä syventää opintojaan Suomen Joogaopistolla.

– Vaikka astangajooga on fyysinen harjoitus, siinä yhdistyvä hengitys ja liike tekevät harjoituksesta hyvin meditatiivisen ja keskittyneen.

Mitä lääketiede sanoo akupunktiosta?

Akupunktio luokitellaan vaihtoehtohoidoksi, eli sen tehoa ei ole voitu kattavasti osoittaa länsimaisen lääketieteen tutkimusmenetelmillä. Tutkimusta kuitenkin tehdään koko ajan. Duodecim Terveyskirjaston mukaan jo tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että akupunktiosta on hyötyä esimerkiksi monissa kipuongelmissa.

Lääketieteellisestä näkökulmasta ei voida sanoa, että meridiaanit olisivat sellaisenaan olemassa. Kuitenkin esimerkiksi lihasperäiset heijastekivut ja lihaksia yhdistävät liitokset muistuttavat joiltain osin perinteisiä meridiaanikarttoja. Terveyskirjaston mukaan akupunktiohoito on yleensä turvallista, ja tyypillisimmät haitat ovat vähäisiä eli esimerkiksi nopeasti tyrehtyviä verenvuotoja.

Suomessa akupunktiota tarjotaan yksityisellä puolella, esimerkiksi Eiran sairaalassa. Hoitoa antavat myös jotkut fysioterapeutit ja lääkärit, jotka ovat kouluttautuneet menetelmään. Ammattinimike ei ole Suomessa suojattu.

– Se on minusta harmi. Koulutuksia kun on monen mittaisia, Hänninen kertoo.

Kiinalaisen lääketieteen Akatemiassa käydään myös 800 tuntia länsimaisen lääketieteen opintoja. Hännisen ei tosin tarvinnut käydä niitä, koska hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja.

Milla Asikainen

Sivistysjohtaja esittää sivistyslautakunnalle, että se käyttää otto-oikeutta. 

Mikkelin sivistyslautakunnalle esitetään, että se käyttää otto-oikeutta varhaiskasvatusjohtaja Taina Halisen tekemään päätökseen kaupungin vuorohoidon muutoksista. Halisen päätös olisi lakkauttanut esimerkiksi ympärivuorokautisen varhaiskasvatuksen Ristiinasta ja Haukivuorelta.

Sivistysjohtaja Virpi Siekkinen esittää torstaina 23. huhtikuuta kokoontuvalle sivistyslautakunnalle, että lautakunta käyttää otto-oikeutta ja ohjaa varhaiskasvatusjohtajaa valmistelemaan kaupungin varhaiskasvatukseen uudet vuorohoidon linjaukset.

Varhaiskasvatusjohtajan 30.3. tekemästä viranhaltijapäätöksestä vuorohoitoon liittyen tehtiin kahdeksan oikaisuvaatimusta. Jos lautakunta päättää kumota tehdyn viranhaltijapäätöksen, nuo valitukset jätetään tutkimatta.

Sivistyslautakunta käsittelee kokouksessaan myös eron myöntämistä opetusjohtaja Seija Manniselle. Manninen on irtisanoutunut opetusjohtajan virasta 1. syyskuuta alkaen. Sivistyslautakunnalle esitetään viran avaamista hakuun.