Järvikalalle olisi kysyntää

Toimitusvarmuus haittaa järvikalan käyttöä

Kaikki ristiinalaiset ravintolatoimijat käyttäisivät mielellään nykyistä enemmän villiä järvikalaa

Saimme Ristiinalaisen toimitukseen jo hyvä tovi sitten viestiä pitäjän kesäasukkaalta. Viestissään hän kertoo harmitellen, että Ristiinan ravintoloista ”saa vain harvoin villikalaa eli muikkua, siikaa, ahventa jne., vaikka Ristiina ja sen ravintolat ovat kehuttujen kalavesien keskellä”. Hän pohtii viestissään myös, että kysyntää ei talvella saata olla tarpeeksi, mutta kesällä on paljon enemmän vierailijoita. ”Voisiko kesäksi joku perustaa kahvilan/ravintolan tai ”kalakioskin”, josta saisi valmiita kalaruokia? Eikä mitään Norjan lohta”, kirjoittaja ehdottaa.

Kysyimme Ristiinan alueen ravintolatoimijoilta aiheesta. Vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia. Käytännössä kaikki ravintolatoimijat pyrkivät käyttämään järvikalaa, mutta samaan aikaan viesti on se, että varsinkaan jotain tiettyä kalaa on hankala ottaa vakituisesti listalle, sillä kalan saaminen on hyvin epävarmaa. Muikkua on tarjolla parhaiten, mutta siinäkin luonnollisesti on aina pyyntivaraus.

Alla toimijoiden vastauksia.

Löydön Kartano (Aila Alanko):

– Kaikille tuttuja ongelmia paikallisen kalan kanssa ovat saatavuus ja toimitusvarmuus. Haasteita ovat myös säilytys ja kuljetus. Ravintola-yrittäjä ei usein ehdi ajella pitkin pitäjää etsimässä ruokaa, vaan sen pitäisi tulla ”suoraan takaovelle”.

– Käsittelyynkin pitäisi olla taidot ja tilat. Monesti tuote pitäisikin saada valmiiksi perattuna. Tietysti asiaan vaikuttaa myös hinta. Jos lounas maksaa 10 euroa, tarkoittaa se, että raaka-aine saisi maksaa noin 4 euroa per henkilö.

Alanko heittää palloa myös seudun kalastajille.

– Yksi kalastaja ei varmaan pysty hankkimaan elantoaan kalaa myymällä, mutta jos 10 kalastajaa liittyisi yhteen, niin varmaan sillä lailla saataisiin paikallinen kala yritysten käyttöön.

Kallioniemi (Otto Ravantti):

– Kallioniemessä pyritään tarjoamaan viikonloppulounailla paikallista kalaa, pääasiassa muikkua, jonka paikallinen kalastaja toimittaa meille. Tietenkin sillä edellytyksellä, että saalista tulee..!

– Muutakin kalaa pyritään käyttämään tilanteen ja saatavuuden mukaan. Isossa kuvassa haluamme kehittää lähikalan käyttöä ja kalaruokailua ylipäätään.

Ravintola Martta (Maria Muinonen):

– Meillä on saatavana muikkua kesäkaudella päivittäin. Näin on ollut jo monen monta vuotta. Kala tulee meille tuoreena, ja joskus se toki on voinut loppua tai esimerkiksi säästä johtuen sitä ei ole noussut, mutta kesälistalla se on koko ajan.

– Muiden villikalojen kysyntä on erittäin vähäistä ja niiden hinnat ovat niin korkeita, että emme ole voineet niitä pitää jatkuvalla listalla.

Heimari (Jaana Orava):

– Meiltä löytyy ”oman rannan” haukimureketta, madesoppaa, paistettua kuhaa, siikaa. Eli nämä kalat tulee tästä läheltä, naapurin isäntä kalastaa. Saanti on rajoitettua, mutta kaiken käytämme, mitä saamme ostettua kalastajalta.

– Pääasiassa käytämme noita tilausruokailuissa, satunnaisesti lounasbuffeessa. Kuha on tulossa listaruoaksi, mutta sitten kun se loppuu, niin mistä kuhaa saa, on vielä arvoitus. Muikkua ja lohta ostan myös paikallisilta (Puulan muikku, Puumalan lohi, oman kylän kalastajat jne.), mutta saanti on tietenkin aina epävarmaa. Parhaamme yritämme, jotta paikallista kalaa olisi pöydässämme joka päivä.

Wanha Vossikka (Saara Hiltunen):

– Hankaluus tulee juuri siitä, että pitäisi tietää etukäteen että milloin kalaa saa ja minkä verran. Tietysti esimerkiksi haukea voi pakastaa ja tehdä siitä vaikkapa murekepihvejä. Ja tuore kalakin saisi olla valmiiksi perattua, ei tässä oikein ehdi kalaa käsittelemään. Ja sitten se tietysti näkyy jo hinnassakin.

– Yksi vaihtoehto tietysti olisi se, että tekisi listalla olevan lounasruuan lisäksi aina silloin kalaruokaa kun sitä saisi, mutta eihän sitä pysty etukäteen markkinoimaan.

Kahvila-Ravintola Saimaa (Virpi Trygg):

– Asiaa on tiedusteltu paljon, ja haluja tarjota paikallista kalaa olisi kyllä. Ajatuksena on esimerkiksi ”päivän kala”, joka voisi vaihdella sen mukaan mitä on saatu. Muikku on meillä koko ajan listalla, mutta siinäkin pyyntiajat ja saaliit tietenkin vaikuttavat siihen, onko sitä tarjolla.

– Suunnitelmia on, ja esimerkiksi siikaa ja kuhaa pyritään järjestämään. Pyyntivarauksella totta kai.

Wanha Peltola (Kristiina Söderström):

– Aiemmin oli päivittäin tarjolla muikkuannoksia sekä sitten haukipihvejä saatavuuden mukaan. Ongelmana oli kalan epävarma saatavuus. Varsinkin muikkujen kohdalla muun muassa sääolosuhteet saattoivat aiheuttaa sen, että emme saaneet niitä ollenkaan tai vain muutaman kilon. Käytimme vain tuoreita muikkuja, joten pakastaminen ei tullut kysymykseen.

– Ravintola on tänä kesänä auki viikonloppuisin ja tarjoamme lounasta noutopöydästä. Noutopöydässä paikalliset muikut on kääritty ”kukkoon”, ja hauki paistettu murekkeeksi. Peltolan isäntä savustaa itse noutopöydässä tarjottavan kalan. Tämä voisi mielellään olla esimerkiksi siikaa, jos löytäisimme kalastajan, joka voi sitä meille tarjota!