Kaikkea kehosta ja mielestä – Kroppaooppera vie iloon ja suruun
Revyyteatterista oman teatteriperheensä ovat löytäneet Krista Niemeläinen, Anu Taivalantti ja Anni Koppinen.
Yy-kaa-koo-nee! Vai kuitenkin koo?
Mikkelin Revyyteatterin sunnuntain harjoitus on käynnissä ja ensimmäistä kertaa näytelmän läpimenossa on mukana myös bändi. Hetken työryhmä hioo kankeuksia siinä, milloin laulu lähtee ja kuka kuulee kenetkin, ja kohta ristiinalainen Krista Niemeläinen räppää jo täysillä.
Pitkä harjoituskausi alkaa lähestyä loppuaan, kun tämän kevään esityksen Kroppaoopperan ensi-ilta koittaa perjantaina 22. toukokuuta.
– Kroppaoopperassa on kaikkea ”mielenkropasta”, ja kehosta kaikki mahdollinen. Tässä on ilot, vaivat ja surut. Kaikki, mitä ikinä voi yhdistää ajatukseen kropasta, summaavat Ristiinassakin tutut Niemeläinen, Anu Taivalantti ja Anni Koppinen.
– Viime vuonna oli kepeä näytelmä mutta tässä on myös vakavampaa. Mutta sellaista, mille voi nauraa, Niemeläinen miettii.
Koppinen pohtii, että tämän kevään esityksessä on tosiaan paljon tasoja.
– Tämä tuo esille sellaista, mitä moni miettii, mutta ei sano. Joku nuori saattaa ajatella, että tuollaistako se on, Taivalantti kertoo.
– Mutta teinit pääsevät myös framille. He voivat sitten katsomossa miettiä, että ei me ainakaan tuollaisia olla, Niemeläinen naurahtaa.
Useampia tasoja ja varmaa viihdettä on siis luvassa Mikkelin Sotkulla useassa eri näytöksessä.
Niemeläinen, Taivalantti ja Koppinen kertovat, että Revyyteatteri on heidän juttunsa, koska se yhdistää näyttelemistä, laulamista ja tanssia. Taivalantti oli aikoinaan mukana jo 1990-luvulla, kun ryhmä tunnettiin vielä nimellä Iltamateatteri. Pitkän tauon jälkeen hän palasi mukaan nelisen vuotta sitten. Koppinen on ollut revyyteatterilainen kahdeksisen vuotta ja Niemeläinen on nyt kolmatta vuotta.
– Meillä on Annin kanssa teatterimenneisyys Pieksämäeltä ja Anun kanssa olemme olleet Ristiinan kesäteatterissa. Jossain koulun vanhempainillassa Anni kysyi, että joko ilmoittauduit ja se oli loppusinetti, että vuosien miettimisen jälkeen lähdin mukaan, Niemeläinen kertoo.
Revyyteatteri toimii Mikkelin kansalaisopiston alla ja harjoittelee aina sunnuntaisin.
Opettajana Ristiinassa työskentelevä Koppinen miettii, että se on hyvä startti uuteen työviikkoon.
– Minä taas käyn harjoituksissa usein niin kierroksilla, että sitten en nuku seuraavana yönä ja lähden viikkoon väsyneenä, nauraa Niemeläinen.
Kolmikko päätyy kuitenkin siihen, että aikuisten harrastamisessa sunnuntai on kiva aika, vaikka voisi perhearjessa sen olla rauhassa kotonakin.
– Joskus ärsyttää lähteä harjoituksiin, mutta aina täältä poistuu kevyemmin, Taivalantti toteaa.
Niemeläinen kertoo, että hän on tainnut luvata perheelleen, että pitää Revyyteatterista ensi vuoden taukoa. Koppinen kertoo miettineensä arjen kiireissä välivuotta välillä itsekin.
– Mutta sitten näen sen vain kauhean synkkänä vuotena, eli en asiaa vakavasti harkitse. Tarvitsen tätä itse, hän naurahtaa.
Revyyteatterista he ovat löytäneet oman teatteriperheensä, jossa on hyvä olla. Ohjaaja Mimmi Rantalan opissa on turvallista ja hyvä kehittyä.
– Tämä on todella turvallinen porukka heittäytyä ja hullutella. Jos siviilissä joutuu välillä vähän itseään pidättelemään, niin täällä ei tarvitse, Niemeläinen sanoo.
Viime keväänä kaikki Revyyteatterin esitykset olivat loppuunmyytyjä. Koppinen, Niemeläinen ja Taivalantti kertovat, että on mahtavaa, kun tietää katsomon olevan täynnä ihmisiä, jotka haluavat tulla katsomaan juuri sitä esitystä.
– Se on ihana fiilis, Niemeläinen tiivistää.
Elina Alanne