Merkittävä vaikutus aluetalouteen
Pellos tukee taloutta ja turvallisuutta
Kun UPM:n Pelloksen vaneritehtaita tarkastelee lahden takaa Ristiinan kirkonkylältä, eivät kaukana tupruttavat piiput näytä kovin mahtavilta. Tilastot ja katsaus tehtaan sisälle kuitenkin osoittavat, että Pelloksen tehtailla on suuri vaikutus ihmisten elämään niin Ristiinassa kuin muuallakin Etelä-Savossa.
Lisätäkseen tunnettuuttaan paikallisten joukossa tehdas avasi ovensa yleisölle viikko sitten keskiviikkona. Vierailupäivä houkutteli paikalle yli 500 henkilöä, jotka pääsivät kävelykierrokselle tehtaan sisälle samalla, kun koneet valmistivat vaneria tavalliseen tahtiinsa.
Mitä tavallisen ristiinalaisen – sellaisenkin, joka ei ole koskaan astunut UPM:n tontille – kuuluisi sitten tietää paikallisesta tehtaasta?
Kaikki lähtee raaka-aineista: miljoona kuutiometriä havutukkia vuodessa, 70 tukkirekkaa päivässä. Lopputuotteena tehdas puskee kuusivaneria, josta 90 prosenttia menee vientiin, pääasiassa Eurooppaan.
– Erottaudumme kilpailussa tasaisella laadulla ja toimitusvarmuudella. Niissä me olemme hyviä ja kehitymme koko ajan, kehuu tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen.
Toimitusvarmuutta tukee tehtaan sijainti Saimaan rannalla, sillä raaka-ainetta on saatavilla myös kelirikkojen aikaan: 15 prosenttia tukeista kuljetetaan tehtaaseen uitolla.
Monelle ristiinalaiselle ja mikkeliläiselle UPM tarkoittaa työpaikkaa. Etelä-Savon suurin tehdastyönantaja työllistää Pelloksen tontillaan 580 ihmistä, ja kun lukuun summataan ulkoistetut työtehtävät, nousee henkilöstön määrä yli 600 työntekijään. Pelloksen tehtailla on myös välillisesti suuri vaikutus paikallisten elämään, sillä yhteisöveron ja palkkojen kautta se tuottaa noin 20 miljoonaa euron vuosittaiset verotulot. Kulutusvaikutus on noin 25 miljoonaa euroa, kun puunmyyntituloja ei lasketa mukaan. Tehtaiden vaikutukset alueen puunmyynti- ja urakointituloihin ovat noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.
Lotta Tuominen