Erikoisen talven seuraukset marjasadolle vielä täysi mysteeri

Mansikan selviäminen tästä talvesta on täysi arvoitus.

Ristiinalaiset marjanviljelijät Marja-Leena Bilund Sattilan marjatilalta ja Joonas Väänänen Väänäsen marjoista toteavat, että kukaan ei tiedä, millainen mansikkakesä on edessä. Tällaista talvea viljelijät eivät ole kokeneet aiemmin.

– Jos mansikan kasvu lähtee käyntiin, niin se ei lupaa hyvää. Jos sitten tulee vielä pakkasta, se rokottaa satoa ja saattaa vaurioittaa taimia lopullisesti, Bilund kertoo.

Väänänen toteaa, että mansikalle on huono tilanne, jos lumettomaan maahan tulee vielä pakkasta.

– Tässä aletaan jo olla siinä pisteessä, että oikeastaan toivon, ettei pakkasta enää tulisi. Mutta jos tulee, niin lunta saisi tulla ensin, Väänänen kertoo.

Haastattelun teon jälkeen sääennuste muuttui mansikan kannalta huonoksi. Öiksi luvattiin Ristiinaan yli 10 asteen pakkasia, eikä pelloilla ole lunta.

Tänä talvena on vuoron perään satanut vettä ja jäätynyt. Mansikkapelloilla seisova vesi aiheuttaa helposti juurivaurioita.

Sattilan marjatilan mansikat on talviharson alla.

– Nyt rupeaa sekin jo mietityttämään, että jos on lämmintä, niin se harsokin alkaa jo lämmittämään, Bilund sanoo.

Tähän aikaan talvella marjatiloilla rekrytoidaan ihmisiä kesäksi töihin. Joonas Väänänen toteaa, että enemmän kuin marjojen selviäminen häntä mietityttää juuri nyt työntekijöiden palkkaaminen. Poimijat ristiinalaistiloillekin tulevat pääasiassa Ukrainasta.

Väänäsen marjatilalla työskentelee kesäisin noin sata poimijaa. Sattilan marjatila työllistää noin 25–35 poimijaa.

– Työntekijät pitäisi nyt kutsua, tehdä heille paperit ja luvata heille töitä. Kyllä tämä hurja tilanne on, Väänänen toteaa.

– Mietityttää todella paljon, että minkä verran palkkaamme ihmisiä ja missä vaiheessa. Yleensä työt ovat alkaneet juhannusviikolta ja osalla jo aiemmin. Nyt tuleva kesä on täysi arvoitus, olemme ihan uuden edessä, Bilund sanoo.

Bilund kuvailee tämän hetkistä tilannetta lottoarvonnaksi.

– Hirvittää, että minkä verran työntekijöitä uskaltaa ottaa. Jos heitä palkkaa, niin sitten pitää olla töitäkin, Bilund toteaa.

Mansikoiden lisäksi Sattilassa viljellään saskatoonia, joka kasvaa pensaassa. Sen tilannetta Bilund ei ole oikein uskaltanut katsoakaan.

– Tekisi mieli vaan panna silmät kiinni. Kyllä sekin varmaan jo rupeaa työntämään silmua, Bilund sanoo.

Väänäselle mansikan lisäksi merkittävä on vadelma. Väänänen toteaa, että mansikalla on vielä mahdollisuudet selvitä mutta vadelma häntä hirvittää eniten.

– Jos kasvissa alkaa nestevirtaukset ja kasvu lähtee käyntiin mutta sitten tuleekin pakkasta, niin lehden alut paleltuvat ja uusia ei tule tilalle, Väänänen miettii.

Sään lisäksi talvipeltoja piinaa myös uusi harmi. Sattilan marjatilan mansikkapelloilla pyörii entistä enemmän kauriita.

– Kauriit pyörii pellolla repimässä harsoja. Siitä on tullut yksi riesa. Onneksi paikalliset metsästäjät ovat harventaneet kantaa, Marja-Leena Bilund toteaa.

Elina Alanne