Latuja riittää Noora Tiviselle Ristiinassakin – kunhan tulisi lisää lunta
Noora Tivinen tähtää hiihdon huipulle.
Lunta sataa hiljaiselle Ristiinan urheilukentälle, kun hiihtäjä Noora Tivinen lenkkeilee kentän laitaa. Kunhan lunta tulisi vielä enemmän, monipuolistuisi täysillä hiihtoon satsaavan nuoren naisen harjoittelupaikat.
– Ristiinassa on todella hyvät harjoitusmahdollisuudet, kun kaikki on lähellä. Tämä kenttä on ihan kodin lähellä, Kuntokartanolla sali ja latujakin olisi kaksin kappalein, kunhan saisi lunta.
Lumen perässä Tivinen kulkee nyt Rantakylään ensilumenladulle. Hän kertoo, että treenit vaihtelevat mutta joskus hän hiihtää tuolla lyhyellä ladulla kahdesta kolmeen tuntia.
– Siinä saa aika monta kierrosta kiertää! Mutta pääasia, että pääsee hiihtämään, Tivinen nauraa.
Tällä hetkellä ensilumenladulta on mäet karsittu pois, joten se on kilpahiihtäjälle vähän helppo.
Kovempia latuja Tivinen käy hiihtämässä Vuokatissa, jossa on lukiossa edelleen myös Sofia-sisko.
– Siellä on toinen asunto, eli Vuokatissa tulee leireiltyä. Päätukikohta on minulla nyt Ristiinassa.
Tivinen täyttää tammikuussa 22 vuotta. Vuokatissa suoritetun lukion jälkeen hän päätti katsoa, mihin asti hiihto vie.
– Tähtäin on mahdollisimman pitkällä, eli jos kohta mahtuisi maajoukkueeseen. Olin nuorten maajoukkueessa 2017, mutta tipahdin sieltä loukkaantumisten takia pois. Toiveet on korkealla, että nyt kulkee – ja siltä myös näyttää.
Keväällä Tivisen valmentajaksi vaihtui naisten maajoukkuettakin valmentanut Ilkka Jarva. Vaihdos on tehnyt hyvää.
– Kesällä tein enemmän treeniä kuin aiemmin. Mutta oli myös pieniä vastoinkäymisiä, eli polvet ja selkä olivat kipeinä. Mutta niistä kun selvittiin ja kisakausi alkoi, niin se alkoi hyvin.
Marraskuussa Tivinen hiihti Suomen cupin avauksessa Vuokatissa uransa parhaan sprintin. Sijoitus oli 20.
– Siitä se kisakausi kunnolla alkoi. Ja siihen myös päättyi. Nyt on korona siis taas perunut kaikki kilpailut viime viikoilta.
Tivistä viehättää hiihdossa lajin haastavuus ja toisaalta askeettisuuskin.
– Kyllä siinä pitää paloa touhuun olla, kun pääasiassa treenataan yksin pimeään vuoden aikaan, hän naurahtaa.
Valmentajat ovat sanoneet, että Tivisellä on lahjoja lajiin.
– Kunhan saadaan ominaisuudet esille, niin lähtee, Tivinen kertaa valmentajan viestin.
Koronatilanne on hankaloittanut urheilijoiden harjoittelua myös niin, että on hankalaa tietää, mihin tähtää kuntoaan, kun kisakalenterit muuttuvat.
– Kisakaudella on tärkeää virittää kuntoa sitä tiettyä päätavoitetta kohti. Nyt se on Vuokatin SM-kisoissa, joiden pitäisi olla tammikuun puolivälissä. Nuoremmilla, eli esimerkiksi siskollani, kisat jo siirrettiin tammikuulta helmikuulle.
Mutta sitä ennen ehtii vielä monta yksinäistä harjoitusta. Haastattelun lopuksi Tivinen jatkaa kevyellä askeleella jatkamaan lenkkiä.
Elina Alanne