Essoten alueelta löytyi Etelä-Afrikan virusmuunnosta – koronatilanne näkyy surullisesti ihmisten psyykkisessä hyvinvoinnissa
Perjantaina tiedotettiin neljästä uudesta tartunnasta. Essote haastaa asukkaita pitämään huolen läheisistään.

Yhdestä aiemmin Essoten alueella olleesta koronatartuntaketjusta on sekvensoinnissa havaittu viruksen Etelä-Afrikan variantti. Kaikkiaan ketjusta on todettu yhdeksän tartuntaa. Essote tiedotti asiasta perjantaina.
– Tapausten joukossa oli yksi jo molemmat rokotteet saanut henkilö. Sairaalahoitoon joutui ketjusta selvästi nuorempia henkilöitä kuin aiemmista tartuntaketjuista. Tämä osoittaa, että virusmuunnosten takia täytyy olla erityisen varovainen. Lähialueilla hyväkin tilanne on saattanut muuttua parissa päivässä erittäin vaikeaksi, muistuttaa tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Uusia tautitapauksia ei ole enää löytynyt muuntoviruksen aiheuttaman tartuntaketjun liepeiltä.
Perjantaina Essote tiedotti neljästä uudesta positiivista koronatestien tuloksesta Essoten alueelta.
Kaksi tartuntaa löytyi Mikkelistä ja kaksi Joroisista. Kaikki tapaukset liittyvät aiempiin tartuntaketjuihin.
Perjantain tiedotteessa Essoten koronalääkärit ja sosiaalityön ammattilaiset haastavat alueen asukkaat pitämään huolta läheisistään. Viimeisen vuoden aikana on todettu selvästi enemmän itsemurhia kuin vuotta aiemmin.
– Psykiatrialla olemme nähneet käyntien hyökyaaltomaisen kasvun. Käyntimäärät lisääntyivät 23,7 prosenttia. Tämä tulee näkymään pitkään väestön psyykkisessä hyvinvoinnissa, terveydenhuollon järjestelmän kuormituksessa ja toki myös kustannuksissa, Seppälä arvioi.
Koronan vaikutukset näkyvät selvästi myös oppilas- ja opiskeluhuollossa, jossa kevään 2020 aikana erityisesti kuraattoreiden käyntimäärät lisääntyivät lähes 30 prosenttia.
– Asiakasmäärät ovat tämän jälkeen olleet jatkuvasti huomattavasti aikaisempaa korkeammalla tasolla, kertoo perhepalvelujen palvelupäällikkö Johanna Puhakka tiedotteessa.
Lasten ja nuorten lisääntyviin masennusoireiden on Essotessa hankittu myös lisäosaamista. Talven aikana on koulutettu 25 opiskeluhuollon ammattilaista – terveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja – nuorten masennusoireiden varhaiseen interventioon.
– On erityisen tärkeää, että mielenterveysoireista lasta tai nuorta päästään auttamaan jo riittävän varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä, johon oppilas- ja opiskeluhuolto kokonaisuudessaan pystyy vastaamaan hyvin. Usein yhteydenotto omaan tuttuun kuraattoriin tai terveydenhoitajaan on hyvä ensikontakti, tähdentää tiedotteessa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Satu Auvinen.
Varhainen interventio eli IPC (interpersonaalinen ohjanta) soveltuu käytettäväksi perustasolla kouluympäristössä yläkouluikäisillä ja toisen asteen opinnoissa olevilla nuorilla. Koulutuksen on toteuttanut Kuopion yliopistollinen sairaala ja interventio on todettu kliinisesti vaikuttavaksi sekä tehokkaaksi.