Verkkokalastusta toivotaan jo nyt vältettävän Louhivedellä – kuuttia kannattaa turvata koko alueella


Louhivedelle syntyi kuutti, joten uusia kalastusrajoitussopimuksia aletaan tehdä. 

 

Aikuisia saimaannorppia on ollut Louhivedellä mutta nyt alueella syntyi myös kuutti. Arkistokuva / Jouni Koskela.

 

Mikkelin Louhivedelle syntyi viime talvena ensimmäinen kuutti vuosikymmeniin. Aikuisia saimaannorppia on esiintynyt Louhivedellä jo vuosia.

Pesälaskennoissa todettiin neljän kuutin Saimaalla syntyneen kalastusrajoitusalueiden ulkopuolelle, tai niin lähelle reuna-alueita, että se edellyttää sopimusneuvotteluja vesialueen omistajien kanssa. Kalastusrajoitussopimuksia tarjotaan Louhivedelle, Etelä-Saimaalle ja Pihlajavedelle saimaannorpan suojelemiseksi, tiedottaa ely-keskus.

Kuutin elossa säilyminen edellyttää kevään ja alkukesän verkkokalastuskieltoa sekä norpalle vaarallisten pyydysten kieltämistä ympärivuotisesti. Niihin kuuluvat riimu- ja vahvalankaiset verkot, kalatäkyiset koukut ja väljänieluiset katiskat, merrat ja ilman norpan estokalteria olevat päältä suljetut rysät.

Suojelutavoitteeseen pyritään osakaskuntien vapaaehtoisilla sopimuksilla Pohjois-Savon ely-keskuksen kanssa. Osakaskuntien sopimusalueista maksetaan korvausta vuosittain 2,5 euroa hehtaarilta. Kalastusrajoituksen asettaminen ja sopimuksen tekeminen edellyttävät osakaskuntien ylimääräisen kokouksen päätöstä.

Louhivedelle sopimuksia tarjotaan Anttola-Louhivesi osakaskunnalle, Anttolan Huttulan osakaskunnalle, Ristiinan Huttulan osakaskunnalle, Korhola-Karhila osakaskunnalle, Juottila 1-2 osakaskunnalle, Huttula 4 järjestäytymättömälle vesialueelle, Nurhola 1-2 osakaskunnalle ja Keikkalan osakaskunnalle.

Kokouksia on nyt kutsuttu koolle ja niitä pidetään 3. ja 19. kesäkuuta.

 

Anttola-Louhivesi osakaskunnan puheenjohtaja Jaakko Syrjäläinen suhtautuu maltillisesti rajoituksiin ja saimaannorppiin.

– Norppa elää elämäänsä ja kuuluu kalustoon. Vanhaa norppa-aluettahan Louhivesi on. Ainahan tällaiset asiat saattavat aiheuttaa parranpärinää mutta korvaavia kalastusmenetelmiä on käytössä ja osakaskunta saa asiassa myös korvausta, Syrjäläinen sanoo.

Syrjäläinen kertoo, että rajoitusalueen karttoja piirretään parhaillaan ja hänkään ei ole niitä nähnyt.

– Tietääkseni kuutti syntyi jossain Vuolteen saaristossa. Nythän saattaa olla, että sen jopa näkisi, kun se alkaa enemmän pyöriä. Aikuisia norppia olen nähnyt sekä Yövedellä että Louhivedellä mutta kuuttia en koskaan, Syrjäläinen kertoo.

 

Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen uskoo, että sopimuksia osakaskuntien kanssa saadaan varmasti hyvin tehtyä.

– Toki Saimaa on iso järvi ja sen alueella on eri maakuntia, ja suhtautuminen on toisilla paikkakunnilla hieman erilaista kuin toisilla. Mutta esimerkiksi Louhivedellähän on tähän asiaan jo osattu varautua, Hentinen sanoo.

Hän toivoo, että kaikki kalastajat noudattaisivat jo nyt koko Louhivedellä norppaturvallisia kalastustapoja.

– Niin pidetään kuuttia hengissä ja vältellään vahinkoa, Hentinen summaa.

Elina Alanne