”Koulutuksesta ei saa leikata”

Lukiolaiset mielenilmauksessa: ”Molemmat esillä olleet vaihtoehdot ovat suoraan sanottuna aivan paskoja!”

Tämän viikon maanantaina Mikkelin hallitustorilla nähtiin mielenilmaus lukiokoulutuksen puolesta. Mielenilmauksen olivat koordinoineet Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen opiskelijat oppilaskunnan hallituksen johdolla. Paikalle saapui mieltään ilmaisemaan noin sata nuorta sekä hieman vanhempaakin henkilöä, jotka halusivat puolustaa sekä lukion Ristiinan toimipisteen säilymistä, niin ylipäätään koulutusta.

Suurimmassa mielenilmauksessa kannetussa lakanassa oli teksti ”Vastakkainasettelun aika on ohi”.

– Me olemme täällä puolustamassa koko Mikkelin lukiokoulutusta. Haluamme, että Ristiinan toimipiste säilyy, mutta emme tietenkään halua että Mikkelin lukion kurssimäärää tai muuten toimintaa leikattaisiin. Mikkelissäkin kurssitarjotinta on jo leikattu ja esimerkiksi ryhmäkoot ovat suuria.

– Nythän on viranhaltijoiden taholta tuotu esille, että tilanne olisi muka joko tai. Eli että joko lakkautetaan Ristiinan toimipiste tai sitten leikataan merkittävästi keskustan toimipisteen toimintaa. Nämä molemmat esillä olleet vaihtoehdot ovat suoraan sanottuna aivan paskoja, ja ne laskisivat lukiokoulutuksen tasoa Mikkelissä huomattavasti! puhui painokkain sanankääntein Ristiinan lukiolainen Roosa Laakko megafoniin mielenilmauksessa.

– Me haluamme saada viestin päättäjille perille, että lukiokoulutuksesta on jo leikattu paljon, ja siitä ei pidä enää leikata. Nuorten niskaan ei voida kaataa sitä, että sote-kulut tai Mikkelin turhat investoinnit imevät kaikki rahat! Tällainen kohtelu vain ajaa meidät nuoret, tulevaisuuden veronmaksajat pois Mikkelistä.

Lukiolaisten yhdessä laatimassa puheenvuorossa tuotiin esille myös muun muassa se, että lukio pitää koko Ristiinaa elinvoimaisena. Lakkauttamisella saavuteltavat säästöt olisivat lukiolaisten mielestä ”olemattomat ja osin väärin lasketut”. Sitäkin kritisoitiin, että Mikkeli investoi keskusta-alueelle ja samalla kuihduttaa reuna-alueita.

– Lukio toimii Ristiinassa vahvassa yhteistyössä myös yhtenäiskoulun kanssa. Tilat ja opettajat ovat yhteiset, Laakko muistutti.

Puheenvuoron erilaisten koko porukan iskulauseiden välillä megafoniin käyttänyt ristiinalainen abiturientti Lotta Tuominen kritisoi kaupungin suunnalta tullutta välinpitämätöntä asennetta nuorten näkökulmille.

– Kovasti aina kannustetaan nuoria että ”osallistukaa ja vaikuttakaa”. Sitten kun me todella otetaan kantaa, niin on todella epäkannustavaa se, että nyt päättäjiä ei näytä kiinnostavan lainkaan mitä meillä on sanottavana.

Jarruja mielenilmaukselle viranhaltijoilta sekä keskustan oppilaskunnasta

Eikä ainakaan viranhaltijoiden taholta tähän mielenilmaukseenkaan varsinaisesti tullut kannustusta. Ristiinalaiset lukiolaiset näyttivät paikan päällä toimittajille viestiä, joka oli mielenilmauspäivän aamuna tullut kaikille Mikkelin lukion opettajille. Lukion rehtori Jari Tuomenpurolta oli tullut opettajille viesti, jossa eri lakikohtien ryydittämänä todettiin, että mielenilmaukseen osallistuville opiskelijoille tulee merkintä luvattomasta poissaolosta.

Tämä vielä on jotenkin nielty, mutta kun mielenilmauksen aikana nuoret saavat tiedon siitä, että Mikkelin lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja on maanantai-aamuna laittanut kaikille lukion Mikkelin toimipisteen opiskelijoille Wilman (koulun sisäinen tiedotuskanava) kautta viestin, jossa käytännössä kehotetaan keskustan toimipisteen opiskelijoita olemaan menemättä mielenilmaukseen, reaktiot ja ilmeet vaihtelevat epäuskosta vihastumiseen.

– Siis ei voi olla totta! todetaan useammastakin suusta. Paikalle kun oli kutsuttu, pyydetty ja toivottu myös keskustan toimipisteen opiskelijat, jotta yhdessä puolustettaisiin koko lukiokoulutusta.

Vähän myöhemmin tämäkin viesti päätyy myös Ristiinalaisen nähtäväksi. Siinä todetaan muun muassa: ”Ristiinalaisten pyyntö ”tulkaa mukaamme torille osoittamaan mieltä lukioleikkauksia ja Ristiinan toimipisteen lakkauttamista vastaan” on ajatuksena hyvä, mutta meidän keskustan opiskelijoina tulee ymmärtää, että osoittamalla mieltä saatamme antaa kaupungin johdolle kuvan, että vastustamme Ristiinan toimipisteen lakkauttamista, tosin sillä ehdolla, että meidän omasta lukiosta leikataan vaille 100 kurssia.” Viestin lopussa painotetaan, että näkemys on hänen omansa. Mielenilmauksessa paikalla olevia tämä ei oikein vakuuta. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että jos oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan asemassa oleva henkilö lähettää viestin kaikille opiskelijoille oppilaitoksen virallista tiedotuskanavaa käyttäen, niin kyse ei ole ”vain yksityisestä pohdiskelusta”.

Olipa näistä ”uhkailuista” huolimatta paikalle saapunut myös (ainakin) yksi henkilö myös lukion keskustan toimipisteestä.

– Eihän tällaista kiristystä voi hyväksyä ettei voisi osallistua tällaiseen mielenilmaukseen! Kun tässähän oli koko ajan ideana puolustaa koko lukiokoulutusta. Ja sitä paitsi, kaupungissa tarvitaan toinenkin lukio, muuten yhä harvempi pääsee ylioppilaaksi. Moni tarvitsee pienemmän koulun jo ympäristönä, ja vaihtoehto tarvitaan myös niille, jotka eivät keskiarvonsa myötä pääse keskustan toimipisteeseen, toteaa tämä mikkeliläinen henkilö, joka haluaa pysytellä nimettömänä.

Rehtori Tuomenpuro lieventää kantaansa asiaan myöhemmin, kun ainakin yksi ristiinalainen opiskelija on aiheesta tiedustellut. Luvattomien poissaolojen sijaan lopulliseksi merkinnäksi opiskelijoille jää merkintä ”koulun lupa”. Tähän hän oli päätynyt todettuaan, että aiemminkin mielenilmauksiin on voinut osallistua luvallisesti ja kun tällä mielenilmauksella puolustettiin nimenomaan lukiokoulutusta. Rehtorille ohje aiemmin opettajille lähetetyn viestin ja ohjeistuksen laittamisesta oli tullut ”ylemmältä taholta”. Tämä ylempi taho tarkoitti tässä tapauksessa sivistysjohtaja Virpi Siekkistä ja kaupunginlakimies Jukka Savolaista, selviää niin ikään myöhemmin, jälleen aktiivisten lukiolaisten kysymysten avulla.

Niko Takala