Uusi nuokku avataan loppuvuodesta – ammattilaisten yhteistyö tiivistyy nuorten hyväksi


Uutta nuorisotilaa odotetaan Ristiinassa jo innolla. 

 

Tarja Sinioja miettii hiljentyneessä nuorisotalossa, että muutos on aina hyvä sauma miettiä toimintatapoja. Mistä luovutaan, mitä uutta otetaan mukaan? Ristiinan uudesta nuorisotilasta hän toteaa, että sitä ei tehdä heti valmiiksi vaan annetaan tilan kehittyä yhdessä nuorten kanssa.

 

Ristiinan nuorisotalon eteisessä tulevat vastaan täydet mustat jätesäkit. Niiden takaa huikkailee Mikkelin nuorisopäällikkö Tarja Sinioja. Brahentiellä sijaitseva nuorisotalo ei ole enää avoinna vaan tilan tavaroita käydään läpi, jotta uusi nuorisotila saadaan avattua koulukeskuksessa. Ristiinan nuoriso-ohjaaja Noora Mikkonen kohtaa nyt nuoria muualla, kuten koululla.

– Nuoret jo paljon odottavat uutta tilaa. Nuorilla on aina ollut tarve kokoontua paikkaan, jossa saa olla, Sinioja toteaa.

Uuden tilan remontin on tarkoitus valmistua syyskuun aikana. Pihatöitä koululla tehdään syksyn aikana ja kalusteet kilpailutetaan. Nuorisotila tulee koulun A-osan siipeen ja kulku sinne tulee rakennuksen päädystä, jossa on tällä hetkellä ulkoleikkivälineitä ja koivikko.

– Tavoite on, että marraskuussa tilalla on jo säännöllisiä aukioloaikoja jossain määrin ja sitten ensi tammikuusta toiminta saadaan kunnolla pyörimään.

 

Sinioja avaa läppärin ja näyttää tilan suunnitelmaa. Ovesta tullessa oikealle tulee avokeittiö ja biljardipöytä, vasemmalle kaksi huonetta, joissa on suljettavat ovet.

– Nuorten toiveita kerättiin suunnitteluvaiheessa ja heidän toiveensa oli, että olisi myös jokin suljettava tila, jossa saa luukuttaa musiikkia ilman, että se häiritsee niitä, jotka eivät halua sitä kuunnella. Arkkitehdin alkuperäinen ajatus oli avotila mutta olihan se myös kustannustehokasta, että väliseiniä ei kaadettu.

Luukuttamisen lisäksi erilliset huoneet ovat käytännölliset myös pienryhmätyössä. Tilan seinien värityksiä ei ole päätetty vaan niihinkin nuoret saavat sanoa sanansa.

– Niitä voi miettiä, että maalataanko vai tuleeko johonkin vaikka valokuvatapetti.

Kalusteet kilpailutetaan niin sanotusti käänteisesti. Tarjoajille kerrotaan rahasumma ja mitä sillä toivottaisiin saatavan. Sinioja kertoo esimerkiksi, että listalla voi olla istuimia, lautapeleihin ja syömiseen soveltuvia pöytiä sekä vaikka lukittava säilytyskaluste. Tarjouksen antajat tekevät suunnitelmansa, mitä rahalla saa, ja nuoret arvioivat nämä suunnitelmat. Nuorten parhaaksi valitsema suunnitelma ostetaan.

– Tässä kaikessa menee aikaa mutta voimme aloittaa esimerkiksi Otavan kirjasto-nuokulta jääneillä kalusteilla. Ristiinan nuorisotalosta ei oteta mukaan kuin oikeastaan biljardipöytä, telkkari ja pleikka.

 

Nuorisotilan muutto koululle on tavallaan paluu juurille. Kun Sinioja itse tuli Ristiinaan töihin vuonna 1989, nuorisotila oli koulun kellarikerroksessa.

– Se oli varta vasten nuorisotilaksi suunniteltu tila ja itse asiassa toiminnallisesti todella hyvä.

Tila suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2008 erittäin nopealla aikataululla ja tuolloin nuorisotila muutti nykyiseen paikkaan Brahentien varrelle. Alkuun paikan oli tarkoitus olla vain tilapäinen.

 

Sinioja toteaa, että paluu koululle on kaikin puolin järkevää ja yleisen trendinkin mukaista. Nuorisotilat ovat monessa paikassa siirtyneet lähemmäs koulua. Pitkän linjan ammattilaisena Sinioja toteaa, että muuten maailma on muuttunut paljon siitä, kun nuorisotila oli viimeksi koululla.

– Ennenkin tehtiin yhteistyötä mutta nyt sitä tehdään vielä paljon kiinteämmin ja monialaisemmin. Nuorisotyön kasvatuksellinen luonne on selkiytynyt ja tullut paremmin yleiseen tietoisuuteen.

Hän pohtii, että eri ammattilaisten, kuten esimerkiksi kuraattorien, opinto-ohjaajien ja opettajien, joukossa nuorisotyöntekijät ovat heitä, joiden tehtävänä on sietää nuoren keskeneräisyyttä.

– Monet muut ammattilaiset opettavat tai auttavat nuorta siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Nuorisotyöntekijäkin kantaa eteenpäin mutta ennen kaikkea hän on rinnalla. Nuorta ei hylätä, jos hän tekee tyhmiä temppuja. Nuorisotyöntekijä on se aikuinen, joka antaa viestin, että ”kestän sinua, vaikka olet keskeneräinen”. Tämä on se lisäarvo, jonka nuorisotyö voi tuoda monialaiseen yhteistyöhön, Sinioja pohtii.

Nuorisotyöntekijän työstä vain osa on nuorisotilalla tehtävää työtä. Sinioja toteaa, että on ehdottomasti hyvä, että työhön on tullut muutakin mutta hän arvostaa korkealle myös tilatyötä.

– Onhan se nuorelle todella luonteva paikka päästä kasvua tukevan aikuisen piiriin.

 

Uusi nuorisotila tulee koulun A-osan siipeen. Tilan ovi tulee kuvan jätelavojen taakse.

 

Ennen kuin koulun nuorisotilaa voidaan avata, pitää myös pihatyöt saada valmiiksi.

– On hyvä, että heti alusta alkaen kaikki oppivat oikeille tavoille, Tarja Sinioja toteaa.

Suunnitelmaa on koulun piha-alueella mittailtu tarkkaan. Otto v. Fieandtin tien puolelta koulun pihalle kääntyvän niin sanotun saattoympyrän viereen, koivikon suuntaan tulee mopo- ja pyöräparkki nuorisotilan kävijöille.

– Siitä tulee kapea kulkutie nuokun alueelle. Tilan eteen tulee asvalttia ja muun muassa katukoris. Sinne tulee myös metalliaita. Sitä voi käyttää myös toiminnallisesti, eli joskus vaikka punoa jotain aitoihin, Sinioja visioi.

Elina Alanne

 

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 23.9.2021.