Sekä koulu että harrastajat ovat sitkeästi odottaneet salin valmistumista.

Ristiinan yhtenäiskoulun kesän remonttien viimeinenkin vaihe valmistui, kun pieneen saliin pääsi tällä viikolla liikkumaan. Vielä keskiviikkoaamuna salissa tehtiin viimeistelytöitä. Salin valmistuminen meni muutamalla viikolla pidemmälle kuin jossain vaiheessa arviointiin.

– Mitään kummempaa viivästymistä siinä ei ollut. Odotimme rauhassa, että betoni on varmasti kuivaa ennen kuin lattian pintaa alettiin tehdä. Näissä ei haluta ottaa mitään riskejä, kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen sanoo.

Koulukiinteistössä keväällä 2023 tehdyssä kuntotutkimuksessa pienen salin rakenneavauksessa salin alapohjan eristetilassa huomattiin muun muassa poikkeavaa hajua sekä tummentumia puuosissa, jotka olivat suoraan betonia vasten.

– Voi sanoa, että kaikkiaan se rakenne oli riskirakenne ja siellä oli epäpuhtauksia. Siksi rakenne tehtiin nyt kokonaan erityyppiseksi, Hyttinen kertoi Ristiinalaisessa elokuussa.

Saliin tuli nyt samantyyppinen joustomattolattia kuin koulun isossa salissa on. Lattiaan maalattiin kenttärajat alkuviikosta ja koulu sai torstaina luvan käyttää salia.

Liikunnanopettaja Jussi Haapalainen iloitsee uudesta salista.

– Kaiken kaikkiaan oli tosi hyvä, että se uusittiin. Ilma salissa paranee ja lattiasta ei tule enää tikkuja jalkoihin. Matto on salissa parempi esimerkiksi telinevoimistelussa ja siellähän treenaa iltaisin esimerkiksi kahvakuulaajia, niin myös kahvakuulan alla.

Salin valaistus uusittiin jo aiemmin. Haapalainen toteaa, että pieni sali on nyt kaikin puolin hyvä.

– Se on varmasti nyt toiminnallisesti parempi mutta myös muuten, kun seinät maalattiin uusiksi ja ehostusta tuli värimaailmaan, Haapalainen sanoo.

Sekä koulu että ilta- ja viikonloppuharrastajat ovat odottaneet kärsivällisesti salin valmistumista. Haapalainen sanoo, että koulussa on pärjätty, koska syksy on ollut säiden puolesta niin hyvä.

– Viime viikon kaatosateissa oli hankalampaa mutta laitoimme silloin ison salin puoliksi ja useamman ryhmän sinne. Mutta ei se kovin miellyttävää ole, kun sinne salin puolikkaaseen pistää 25 yläkoulun poikaa. Peltorit tarvitsisi päähän, Haapalainen naurahtaa.

Elina Alanne

Lehteä ei jaeta enää varhaisjakelussa 10.10. alkaen.

Ristiinalainen siirtyy kokonaan päiväjakelun piiriin. Lehteä ei jaeta enää varhaisjakelussa 10.10. alkaen.

Lehti on ollut varhaisjakelussa Ristiinan ja muiden Mikkelin taajamien alueella.

Ristiinalaisen jakaa ympäri Suomea Posti. Syy nyt tehtävään jakelumuutokseen juontuu heinäkuun alussa rajusti kohonneisiin varhaisjakelun hintoihin. Äkillinen muutos on pakottanut paikallislehtiä luopumaan varhaisjakelusta laajalla rintamalla.
– Varhaisjakelun hinta nousi meidän kohdallamme 79 prosenttia, kertoo Ristiinalaista kustantavan Haumedian yrittäjä Jarno Laatikainen.

Ristiinalainen jaetaan vuodessa 47 kertaa, pääasiallisesti torstaisin. Lehti painetaan Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Lehtisepät Oy:n Kouvolan painossa.

Ristiinalaisen toimituksen löytää nyt osoitteesta Brahentie 34, eli vanhalta kirjastotalolta. Toimituksessa ollaan paikalla töiden mukaan, eli säännöllistä aukioloaikaa ei ole.

Päätoimittaja Elina Alanteen tavoittaa numerosta 0440 211 290 ja kaikissa lehden sisältöön liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä sähköpostiin toimitus@ristiinalainen.fi. Ristiinalaisen vanha 015-alkuinen puhelinnumero on poistunut käytöstä.

Haumedian asiakaspalvelu vastaa numerossa 0440 211 841 ja sähköpostissa asiakaspalvelu@haumedia.fi. Ilmoitusasioissa voi olla yhteydessä samaan puhelinnumeroon 0440 211 841 ja osoitteeseen myynti@haumedia.fi.

Naton henkilökuntaa tulee Mikkeliin joitakin kymmeniä. 

Naton alaesikunta sijoitetaan Maavoimien esikunnan yhteyteen Mikkeliin. Asiasta tiedotti puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) perjantaina 27. syyskuuta.
– Päätös tehtiin täysin puolustuksen näkökulmasta, Häkkänen totesi.

Tiedotustilaisuus oli katsottavissa suorana useiden medioiden nettisivuilla.

Virallisesti asiasta päättää Naton kokous ensi vuoden aikana mutta Häkkänen totesi, että asia on käytännössä selvä. Suomi ja Ruotsi menevät Natossa Norfolkin johtoportaan alle.
Naton alaesikunnan tarkempi suunnittelu siirtyy nyt Puolustusvoimille. Suomi on laskenut alaesikunnan kuluiksi noin 8,5 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä summasta ainakin osa saadaan Naton rahastosta takaisin, Häkkänen kertoi.
Mikkeliin tulee Naton henkilökuntaa joitakin kymmeniä. Tarkemmassa suunnittelussa selviää, lisääkö asia Suomen Maavoimien esikunnan henkilökuntaa.

Maavoimien komentaja Pasi Välimäki totesi, että sekä rauhan ajan toiminta että mahdollisten poikkeusolojen toiminta tulee nyt Naton kanssa saman katon alle, ja kokonaisuudesta tulee saumaton. Hän pitää ratkaisua hyvänä, koska Mikkelissä voidaan jatkossa tehdä arkipäivässä tiivistä yhteistyötä esimerkiksi harjoitustoiminnan suunnittelussa.
Tarkemmassa suunnittelussa selviää, rakennetaanko Mikkeliin uutta infraa Naton alaesikunnan vuoksi.
– Aivan varmasti jotain rakentamista tulee. Myöhemmin selviää, onko tarvetta uudisrakennuksille, Välimäki totesi.
Hän muistutti, että Mikkelissä on paljon valmiita tiloja, jotka taipuvat myös väliaikaisratkaisuihin. Hän piti tärkeänä, että Suomi ja Mikkeli ovat valmiita ottamaan Naton alaesikunnan ja sen henkilöstön vastaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Naton viralliset päätökset on tehty. Asioita lähdetään nyt tarkemmin suunnittelemaan muun muassa Mikkelin kaupungin kanssa.
Ministeri Häkkänen totesi, että alaesikunnan merkitys Mikkelille jää nähtäväksi. Suomen puolustukselle sen merkitys on suuri.

Elina Alanne

Koululla tämän lukuvuoden ajan työskentelevä personal trainer auttaa ja kannustaa löytämään urheilullisen harrastuksen.

Tämän lukuvuoden ajan päästään Ristiinan, Haukivuoren ja Anttolan kouluilla nauttimaan koulun oman personal trainerin palveluista. Ristiinassa Koulu-PT:n toimessa nähdään muun muassa Brahen Voimistelijoiden toiminnasta tuttu ristiinalainen Pasi Parviainen. Haukivuoren ja Anttolan kouluilla PT:nä toimii puolestaan mikkeliläinen Janne Romo.

– Tämä on koko Suomen laajuinen hanke, jossa on Itä-Suomen alueella 15 PT:tä mukana. Mikkelissä olemme me kaksi. Taustalla on hallituksen Suomi liikkeelle -kampanja, Parviainen ja Romo kertovat.

– Viime vuoden aikana hankkeesta pyöritettiin muutamilla paikkakunnilla pilotteja, ja nyt sitten täydellä tohinalla toimeen, Parviainen kuvailee.

Toiminnassa lapsi tai nuori voi esimerkiksi tutustua PT:n kanssa oman alueensa liikkumismahdollisuuksiin, osallistua koulunsa Koulu-PT-pienryhmätoimintaan sekä saada kannustusta omaehtoiseen liikkumiseen.

Miehet kuvailevat, että vaikka pilottihankkeista on jotain taustatietoja käytettävissä, niin sinänsä työkenttä heillä on hyvin avoin ja kädet vapaat toteuttamaan PT:n tonttia siten, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytäisi liikunnan ilon sekä saavuttaisi osaltaan tätä kautta parantuneen hyvinvoinnin.

– Ja totta kai se pitkän ajan tavoite on, että näistä lapsista ja nuorista kasvaisi aikuisia, joilla se liikunnallinen elämäntapa kulkee mukana ja siirtyy taas eteenpäin heidän jälkikasvulleen, visioi Romo.

Kohderyhmänä hankkeessa ovat erityisesti peruskoulun 4–9-luokkalaiset. PT:t ovat mukana esimerkiksi MOVE-testeissä, ja pyrkivät käyttämään niistä saatavia tuloksia oppilaiden motivoinnissa liikkumiseen.

– Kohderyhmä on rajattu tuohon, koska on ajateltu, että vielä 1–3-luokkalaiset liikkuvat luontaisesti hieman enemmän. Mutta, eihän tässä toiminnassa tietenkään tuon ikäisiä lapsia pois ohjata, jos esimerkiksi jotain välituntiliikuntaa järjestetään, Parviainen ja Romo muistuttavat.

Koulujen välitunnit ovat yksi mahdollisuus saada lapsia ja nuoria liikkeelle.

– Koulujen pihojen liikuntamahdollisuudet vaihtelevat aika paljon. Tällä hetkellä Ristiinassa on valitettavasti aika huonot liikuntamahdollisuudet koulun pihan osalta. Sinällään joo urheilualue on ihan vieressä, mutta se ei ole välituntialuetta, Parviainen harmittelee.

Yleisesti ottaen heidän mielestään olisi hyvä, että paikkakunnalla olisi tarjolla sellaisia liikuntamahdollisuuksia, jotka nuoria innostavat.

– Anttolassa ollaan saatu aika hyvin näitä aikaan, kun siellä on esimerkiksi pyöräilyrata, skuuttipaikka sekä kaukalo, jossa voi pelata vaikka futista. Juttuja, joita nuoret tykkäävät tehdä, Romo sanoo.

Erillisen PT:n työnkuva mahdollistaa hyvinkin yksilöllisen ohjaamisen.

– Minä laitoin koulussa vanhemmille Wilman kautta viestiä, niin sitä kautta tuli jo kodeista pari yhteydenottoa, joiden pohjalta on lähdetty miettimään näille lapsille harrastuspolkua, Romo sanoo.

Parviainen kertoo kartoittaneensa – ja jatkavansa tätä työtä – Ristiinassa sitä, mitä liikunnallista tekemistä ylipäätään pitäjällä on tarjolla.

– Kun me mietitään sitten näitä lapsia ja nuoria, niin heille on myös tärkeä viestiä sitä, että ei se liikunta tarkoita vain urheilua, varsinkaan kilpaurheilua, Parviainen huomauttaa.

– Esimerkiksi koiran kanssa lenkkeily, metsässä kävely tai vaikkapa pilkillä käynti ovat kaikki liikunnallista tekemistä, hän listaa.

Ristiinan Koulu-PT:n tavoittaa Wilman kautta, sähköpostitse pasi.parviainen@sivistys.mikkeli.fi tai puhelimella 040 5154 029 (myös WhatsApp).

Niko Takala

Vesilaitos sanoo, että Ristiinan vesi täyttää laatuvaatimukset.

Vedestä jää kahvinkeittimen vesisäiliöön tumma pinta. Samaa tummaa tarttuu myös kylpyhuoneen kaakeleihin. Kampaajalla vaaleaksi värjätty tukka alkaa vihertää.

Muutamat perheet ovat ihmetelleet Ristiinan veden laatua. Ristiinalainen on tähän juttuun kerännyt useammankin perheen kokemuksia asiasta. Erityisesti muualta Ristiinaan muuttaneita kummastuttaa, mitä Ristiinan vedessä on, koska vastaavaa ei ole ollut aiemmissa asuinpaikoissa. Hanasta on myös toisinaan tullut selkeästi ruskeaa vettä.

Osa perheistä on asentanut kotiinsa vedensuodatuslaitteen. Niiden suodatuspatruunat muuttuvat jo yhden päivän aikana valkoisesta tummaksi, ja nopeasti hyvin tummaksi.

Mikkelin vesilaitoksen johtaja Jarkko Laitinen kertoo, että Etelä-Savon alueella pohjavesi on yleisesti rauta- ja mangaanipitoista. Eroa on kuitenkin siinä, miten rautaa poistetaan vedestä. Esimerkiksi Mikkelin Pursialan vedenottamolla on erityinen prosessi raudan poistoon. Ristiinassa taas vedenottamolla on myös raudanpoisto, mutta se on Pursialaa kevyempi prosessi.

– Ristiinassa toimitettu vesi sisältää rautaa ja mangaania, joka näkyy kiinteistöjen suodattimisissa. Vesilaitoksen kanta asiaan on, ettei kiinteistöt tarvitse erillisiä suodattamia, Laitinen toteaa.

Hän korostaa, että veden laatua valvovat terveysviranomaiset valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisäksi vesilaitos tekee omaa käyttötarkkailua.

– Ristiinan toimitettu vesi täyttää talousvesiasetuksen laatuvaatimukset. Vesi on pehmeysluokitukseltaan 2,2, joka on pehmeähköä vettä, Laitinen kertoo.

Ruskeaa vettä Ristiinasta on tullut hanoista säännöllisesti vuosien mittaan.

– Ristiinan vesijohtoverkostossa on ollut paljon vesijohtovuotoja kuntaliitoksen jälkeen. Viime vuosina putkirikkojen määrä on vähentynyt. Ristiinan, kuten koko Mikkelin vesilaitoksen verkostossa, on saneerausvelkaa, johon tulee reagoida tulevaisuudessa. Verkostojen saneeraus pitää vesilaitoksen toteuttaa vesimaksuilla, jotka osaltaan lisäävät painetta vesimaksujen korottamiseen, Laitinen kertoo ja toteaa, että olemassa olevien verkostojen saneeraushaaste koskee koko Suomen vesihuoltoa.

Vesijohtovuodot ja erilaiset paineiskut aiheuttavat verkostossa putken seinämiin keräytyvän niin sanotun ”biofilmin” liikkeelle lähtöä. Se näkyy kiinteistössä ruskeana vetenä.

– Ongelma poistuu pääasiassa vettä juoksuttamalla. Ruskea vesi ei ole terveydelle haitallista, mutta suosittelemme juoksuttamista, kunnes vesi on kirkastunut, Laitinen sanoo.

Ristiinan vedestä on keskusteltu myös sosiaalisessa mediassa ja siellä nousee toistuvasti esiin epäily siitä, että Ristiinan vesitornia ei putsata tarpeeksi. Miten asian laita on, Jarkko Laitinen?

– Vesitornien puhdistus on osa vesihuollon kunnossapitotoimia. Puhdistuksia ei tehdä jatkuvasti, vaan esimerkiksi 10 vuoden välein. Ristiinan vesitornin puhdistus on ajankohtainen tulevina vuosina. Myös vesitornien veden laatua seurataan säännöllisesti, ja näytteet ovat täyttäneet talousvesiasetuksen laatuvaatimukset.

Elina Alanne

Myös hoito- ja hoivatehtävissä toimivia on nyt irtisanomisuhan alla.

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa hakee edelleen mittavia säästöjä sekä tilakustannuksistaan että palveluista. Se tiedotti perjantaina kuusi viikkoa kestäneiden yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisestä.

Yt-neuvottelujen seurauksena 168 Eloisan työntekijää joutuu irtisanomisuhan alle. Kaikkiaan neuvottelujen toimet koskettavat 268 Eloisan työntekijää, joista suurin osa, 213, työskentelee hoiva- ja hoitotehtävissä, eli lähihoitajina ja sairaanhoitajina. Muutoksista 27 toteutuu vuoden 2026 aikana. Sataa tehtävää koskien haetaan muutoksia esimerkiksi eläkepoistuman, tehtävien täyttämättä jättämisten ja tehtävämuutosten kautta.

Eloisan perjantaina järjestämässä infotilaisuudessa virkamiehet totesivat, että käytännössä monelle on hoitoalalla töitä, vaikka irtisanomisuhka onkin voimassa. Alalla on niin suuri työntekijöiden vaihtuvuus, että tekijöitä tarvitaan.

Eloisan aluevaltuusto asetti kesäkuussa kaikkiaan 39 miljoonan euron säästötavoitteet vuosille 2025 ja 2026. Samaan aikaan yt-neuvottelujen ohella on valmistumassa hyvinvointialueen talouden sopeutusohjelma. Molemmissa otetaan huomioon jo mahdolliset lakien muutokset muun muassa sairaalaverkkoon, hoitajamitoitukseen ja perusterveydenhuollon hoitotakuuseen.

Mittavien toimenpiteiden seurauksena säästötavoite ovat toteutumassa, mikäli eduskunta tekee hallituksen aikomat lakimuutokset ja aluevaltuusto hyväksyy yt-neuvottelujen tuloksen ja sopeutusohjelman. Yt-neuvottelujen tuottamien säästöjen osuus sopeutuksesta on noin 7,2 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan Eloisa hakee säästöjä eri toimialoiltaan niin, että terveyspalveluista 16,66 miljoonaa euroa, konsernipalveluista 10,48 miljoonaa, sosiaalipalveluista 5,7 miljoonaa, ikääntyneiden palveluista 5,16 miljoonaa ja pelastus- ja turvallisuuspalveluista 1 miljoona.

Terveyspalveluiden säästöistä erikoissairaanhoidon säästöiksi on arvioitu yhteensä 10,7 miljoonaa euroa kahtena seuraavana vuotena. Tavoitteena on vähentää 39 erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkaa.

Tämän lisäksi terveyspalveluissa aiotaan jatkaa perusterveydenhuollon vuodeosastojen keskittämistä kolmelle kampukselle, Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Juvan perusterveydenhuollon vuodeosaston sulkemista. Kuvantamisen palveluverkkoa supistetaan, eli lakkautetaan Mäntyharjun, Juvan ja Kangasniemen yksiköt.

Perusterveydenhuollossa haetaan edelleen säästöjä myös palveluverkkoa, palveluvalikoimaa ja tiloja tiivistämällä. Sopeutustoimina ovat ensisijaisesti tilojen vähentäminen, eli tiivistäminen ja vuokrien lasku. Vaihtoehdoissa on esityksenä myös sotekeskusten lakkautuksia.

Ikääntyneiden palveluihin kohdistuvat 5,16 miljoonan euron säästöt. Yt-neuvottelujen seurauksena jatkoneuvottelut kohdistuvat 129 tehtävään/henkilöön. Käytössä ovat irtisanomisuhka, eläkepoistuman hyödyntäminen, tehtävämuutokset ja avointen tehtäviä täyttämättä jääminen.

– Asiakasmäärämme kasvavat joka vuosi, joten meille säästöt ovat todella raskaita. Ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen lasku 0,6:een vähentää kulujamme mutta samalla myös hyvinvointialueen rahoitusta. Henkilöstöä siirtyy tämän muutoksen myötä varahenkilöstöksi noin 30 henkilötyövuoden verran, mikä vähentää vuokratyövoiman tarvetta ja tuo säästöjä, kertoo toimialajohtaja Niina Kaukonen Eloisan tiedotteessa.

Pelastuspalveluihin kohdistuva miljoonan euron säästö on muihin summiin verraten pieni mutta toimialalle merkittävä. Irtisanomisuhan alla on 12 henkilöä/tehtävää ja yksi vähennys tulee eläköitymisen kautta.

– Olemme toimialoista pienin ja väkeä on vähiten. Säästöt leikkaavat meiltä 10 prosenttia henkilöstöstä. Kalustosta saamme kasaan säästöjä vain noin 0,18 miljoonan verran, kertoo tiedotteessa pelastusjohtaja Seppo Lokka.

Neuvottelujen tulos ja sopeutusohjelma menevät aluehallituksen 30.9. kokouksen käsittelyyn. Lopulliset päätökset viranhaltijoiden säästöehdotuksista tekee aluevaltuusto kokouksessaan Pieksämäellä 7.10.2024. Pelastustoimen osalta päätöksiä tehdään joulukuussa.

Huijarit iskivät, kun Mikkeli poisti pysäköintimaksuautomaatit.
Ristiinalaisnainen joutui huijatuksi, kun hän luuli lataavansa sovellusta pysäköinnin maksamiseen.

Syyskuun alussa ristiinalaisnaisella oli kiire Mikkelin keskustassa odottaneelle, varatulle asiointiajalle. Auto parkkiin ja ripeästi kohti kivijalkaliikettä. Suunnitelma kuitenkin hidastui, kun kadun varressa kävi ilmi, että Mikkelin kaupunki on poistanut kadunvarsipysäköinnin maksuautomaatit käytöstä. Maksaminen on mahdollista vain mobiilisovelluksella.

– Se oli mennyt minulta ihan ohi. Mutta ei hätää, automaattiin oli teipattu lappu, että käytä sovelluksia ja siinä oli linkit, joissa ensimmäisenä oli EasyPark ja toisena Parkman. Rupesin siitä EasyParkia kiireessä lataamaan, nainen kertoo.

Nainen ei ole jutussa omalla nimellään, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Tässä kohtaa tarinaa nainen joutui ovelan huijauksen uhriksi.

– Tein sen virheen, että käytin lapussa ollutta linkkiä, enkä mennyt sovelluskaupan kautta, nainen ymmärtää nyt.

Mikään linkin takaa tullut teksti tai pyyntö ei kuitenkaan heti soittanut hälytyskelloja. Siellä kysyttiin vahvaa tunnistautumista ja pankkikortin numeroita, kuten monessa verkkokaupassa, joita nainen on tottunut käyttämään.

– Kieli oli täydellistä suomea, logot olivat samannäköiset kuin oikealla EasyParkilla, eikä mikään saanut minua epäröimään. Siinä sanottiin, että tunnistautuminen maksaa 2,79 euroa. Annoin tietoni ja siinä vaiheessa kun ajattelin, että nyt saan pysäköinnin käyttöön, niin sivusto tilttasi ja tuli englanninkielinen teksti.

Nainen manasi hetken, palasi lapulle ja tässä vaiheessa hän etsi sovelluskaupan kautta Parkmanin. Se pyysi tietoja ja niiden antamisen jälkeen parkkeeraus alkoi ihan oikein.

Muutaman päivän nainen katseli verkkopankistaan, että 2,79 euroa näkyy siellä edelleen katevarauksissa mutta ehkä summa palautuu, koska lataaminen ei onnistunut. Kävikin niin, että pankilta tuli viesti, että Visaltasi on menossa erikoinen 66 euron maksu.

– Pankki ilmoitti, että olemme sulkeneet varmuudeksi korttisi. Luulin tässä vaiheessa, että mikä huijaus tämä on. Siinä maksun ottaneen nimessä oli kuitenkin jotain tuttua ja menin tililtä katsomaan, että se on sama kuin se 2,79 euron maksu.

Sekä naiselle että hänen pankilleen selvisi nyt, että kyseessä on todellakin huijaus. Pankki sulki naisen kortin lisäksi myös verkkopankin, koska hän oli antanut huijareille myös sen tunnukset.

Nainen naurahtaa, että tämän jälkeen oli vuorossa puhelu Mikkelin pysäköinninvalvontaan.

– Vasta siinä puhelun aikana minäkin tajusin kunnolla, mitä oli tapahtunut. Selitin, että siellä on teillä huijauslinkkejä ja puhelimen päässä ei meinattu ymmärtää asiaa ollenkaan. Molemmat jo vähän ärsyyntyivät ennen kuin samoihin aikoihin ymmärsimme, että joku on vaihtanut automaatteihin laitetut infolaput. Henkilö, kenen kanssa juttelin, kertoi, että hän on itse tehnyt sinne punaisella tekstillä muovitaskuihin tiedotteet ja minä selitin, että teksti oli mustalla.

Naisen pankista kerrottiin myöhemmin, että tällainen huijaustapa on tuttu pääkaupunkiseudulta. Automaatteihin viedään lappuja, joissa on joko suora linkki tai qr-koodi, jolla pysäköinti kehotetaan maksamaan. Ne vievät kuitenkin huijaussivustoille, eivätkä oikeisiin sovelluksiin.

Nainen kertoo, että hän antoi kirjautuessaan myös sähköpostiosoitteensa. Sinne on nyt tullut muutama viesti, jossa hänen on kerrottu olevan rakas kulta-asiakas.

– Vielä en tiedä, mitä saan tämän kulta-asiakkuuden vastineeksi. Paitsi koko elämän sekaisin, hän huokaa.

Mikkelin kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen vahvistaa ristiinalaisnaisen kertomuksen ja on pahoillaan siitä, mitä tapahtui.

– Tästä tuli hänelle iso harmi ja kyllä meitäkin harmitti, kun kuulimme mitä on tapahtunut, hän sanoo.

Kun asia tuli ilmi, kaupungin pysäköinninvalvonta ja EasyPark alkoivat yhdessä heti selvittää asiaa. Maksuautomaatteihin vietiin uudet laput, joissa korostetaan, että suoria linkkejä ei pidä käyttää.

– Meidänkin pitää pysyä näissä ajan tasalla. Valitettavasti tuntuu, että huijarit menevät aina askeleen edellä. Onneksi pankit ovat nykyään nopeasti valppaina, Asikainen miettii.

Huijaustavan selvittyä kaupunki päätti, että käytöstä poistetut maksuautomaatit poistetaan nyt ripeästi pois kaduilta. Ristiinalaisnaisen lisäksi kukaan muu ei ole ainakaan vielä ole ollut kaupunkiin yhteydessä, että olisi joutunut saman huijauksen kohteeksi.

Automaattien tekniikka vanheni

Mikkelin kaupunki luopui keskusta-alueella olevista kadunvarsipysäköinnin maksuautomaateista. Automaatteja oli 15. Pysäköinnin maksaminen onnistuu nyt ladattavilla sovelluksilla, joita ovat muun muassa EasyPark ja Parkman.

Palvelujohtaja Linda Asikainen kertoo, että moni on jo maksanutkin pysäköinnin sovelluksella, joten automaattimaksamisen mahdollisuudesta päätettiin luopua, kun kesällä kävi ilmi, että nykyisiin automaatteihin ei saa tarvittavia päivityksiä.

– Jos tätä ei olisi tullut, niin olisimme luopuneet niistä pikkuhiljaa tiivistämällä. Ne olivat joka tapauksessa käyttöikänsä päässä mutta emme olisi menneet poistoon näin rytinällä, Asikainen sanoo.

Hän kertoo, että kaupunginkin yllättänyt asia oli, että alv-korotus ei onnistunut maksuautomaatteihin.  Yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alussa.

– Saimme tiedon, että niihin ei pysty laittamaan pilkun jälkeen muuta numeroa kuin nollan.

Kaupunki laskee, että luopumalla automaateista se säästää noin 200 000 euroa. Summa menisi kaluston uusimiseen hankintoineen, asennuksineen ja huoltoineen.

– Ja asian selvittyä, uudet automaatit eivät olisi ehtineet käyttöön ilman, että asiassa olisi joka tapauksessa tullut katkos, Asikainen toteaa.

Keskustapysäköinti on nyt herättänyt paljon keskustelua. Asikainen sanoo, että hän ymmärtää sen hyvin.

– Olemme nyt lisänneet Akselin ja Stellan väliin Maaherrankadulle kiekkopaikkoja, Asikainen vinkkaa.

Laajempi keskustan alueen pysäköintisuunnittelu on myös käynnissä.

Käytä vain sovelluskauppaa!

Osuuspankki Suur-Savon riskienhallintajohtaja Heikki Huhtala toteaa yleisellä tasolla, että erittäin yleinen tapa huijata on se, että henkilö yritetään saada lataamaan jokin sovellus tai ohjelmisto.

– Tarkoitus on siis saada ne pankkitunnukset tietoon. Kysely voi tulla puhelulla tai viestillä. Voidaan esimerkiksi esittäytyä teknisenä tukena, Huhtala sanoo.

Hän toteaa, että aina pitää suhtautua kriittisesti, jos tunnuksia kysytään.

– Silloin aina hälytyskellot soimaan, hän sanoo.

Jos puhelimelle lataa uutta sovellusta, se kannattaa aina hakea sovelluskaupasta. Androidin suurin sovelluskauppa on Google Play (Play Kauppa) ja Iphonen Applen App Store. Näissä toimiminen on turvallisempaa mutta varuillaan pitää silti olla huijausten varalta. Sovellusten nimet ja niiden kehittäjien nimet kannattaa lukea aina huolella. Aikaa kannattaa käyttää myös siihen, että lukee muiden sovelluksesta antamia arvioita.

Huhtala tiivistää, että omaa turvallisuutta voi parantaa parilla seikalla.

– Älä anna pankkitunnuksia tai korttitietoja kenellekään. Jos epäilet, että latasit haitallisen sovelluksen tai annoit tunnukset vääriin käsiin, niin ota välittömästi yhteyttä omaan pankkiisi.

Elina Alanne

Ulkoilemaan voi lähteä kahdelle reitille. Lyhyen reitin voi kiertää myös vaikka kävellen. 

Ristiinalaisen ja Ristiinan Rinkan jo perinteinen pyöräsuunnistus kutsuu taas ulkoilemaan viikonloppuna. Tuttuun tapaan kiertämässä voi käydä joko pitkän tai lyhyen lenkin, tai vaikka molemmat. Reiteille voi lähteä pyöräilemään perjantaina 13.9. jo aamusta ja rastit ovat paikoillaan sunnuntaihin 15.9. klo 18 saakka.

Lyhyt kirkonkylän lenkki on noin viisi kilometriä. Reitti on suunniteltu kulkemaan pääosin pyöräteitä, että se olisi mahdollisimman turvallinen kulkea myös lasten kanssa. Lenkin voi hyvin kiertää myös kävellen, juosten, potkulautaillen tai lastenvaunujen kanssa kävellen, ja sen voi kiertää haluamassaan järjestyksessä.

Reittiä voi seurata myös tässä alla näkyvän verkkosivuston avulla.

Pidempi, noin 26 kilometrin lenkki, vie Kautialaan. Reitti on suunniteltu ajettavaksi vastapäivään, mutta toimii myös myötäpäivään. Hietasentie ja Mäntyharjuntie ovat päällystettyjä. Pikkutiet ovat hyvässä kunnossa ja siellä on kiva pyöräillä kauniissa maisemissa ja seurata luonnon syksyä. Ota eväät mukaan ja retkeile kiireettömästi.

Paperikarttoja ja arvontakuponkeja voi hakea myös Rinkan postilaatikosta Rantapuistosta (Brahentie 33). Laatikko sijaitsee lähellä matonpesupaikkaa. Kupongin täyttämällä ja kaikki yhden reitin rastit löytämällä osallistuu arvontaan, jonka palkinnot Ristiinan Rinkka arpoo marraskuussa. Lipuke palautetaan Ristiinalaisen postilaatikkoon, Brahentie 16, viimeistään maanantaina 16.9.

Järjestäjät suosittelevat pyöräilyä valoisaan aikaan sekä käyttämään pyöräilykypärää.

Turvallisia ja mukavia pyöräretkiä!

Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa sujuu Ristiinassa, tuumaa Mökkitalkkari Manner. 

Oho, huikkaa mökkitalkkari Joni Manner ja alkaa lappaa vettä pois soutuveneestä. Olemme matkalla saareen, jossa Manner on rakentanut terassia mökille ja rankkasateet ovat täyttäneet rannassa odottaneen veneen. Hetkessä vene tyhjenee vedestä ja matka alkaa.

– Omaa venettä minulla ei ole, eli näissä kohteissa käytän asiakkaiden veneitä. Vene ja traileri olisivat sen verran iso sijoitus, että en ole vielä ainakaan sitä tehnyt, Manner tuumaa.

Hän aloitti Mökkitalkkari Mannerina keväällä 2020. Koronaepidemia oli jo saapunut Suomeenkin ja Manneria mietitytti, onko yrittäjyys vain riski.

– Aloitin ensin kevytryittäjänä mutta samana syksynä perustin jo oikean yrityksen. Homma lähti kesän aikana ihan hanskasta.

Hanskasta homma lähti nimenomaan hyvällä tavalla, kun ihmiset alkoivat viettää yhä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoillaan, remontoimaan niitä ja mökkejä myös ostivat uudet omistajat. Mökkitalkkarin palveluille oli monella tarvetta ja on ollut joka vuosi sen jälkeenkin.

Kesät ovatkin alueen mökkitalkkareille kiireistä aikaa.

– Puhelinralli alkaa keväällä ja hiljenee loppuvuodesta. Ihan alkuvuosi on hiljaista, eli silloin teen lähinnä aurauksia ja talvikaudella joitain huviloiden sisäremontteja, Manner kertoo.

Parhaillaan ulkoremonttien osalta yrittäjä joutuu puntaroimaan omaa ehtimistään.

– Viime syksynä talvi tuli niin aikaisin, että se vähän säikäytti. Nyt joutuu tarkkaan miettimään, että mitä uskallan vielä luvata, että ehdin ne tehdä ennen lumia.

Mannerilla on rakennusalan perustutkinto ja hän on aina tykännyt ruumiillista työtä.

– Olen tykännyt tehdä traktorihommia, puita ja aurata lumia. Siitä se ajatus lähti, että miten kaiken voisi yhdistää.

Saarimökillä Manner esittelee rakentamaansa kaksi rakennusta yhdistävää terassia.

– Näitä tykkään tehdä. Tykkään sellaisesta näpräämisestä, hän tuumaa ja jatkaa, että mielellään rakentaisi asioita ihan eläkeikään asti.

Mökkitalkkarin asiakkaat ovat pääsääntöisesti Etelä-Suomessa asuvia. Moni kaipaa vanhetessaan mökille parempia rakenteita, kuten terasseja ja portaita.

– Ja eihän ne vanhat portaatkaan ikuisia ole, eli aika usein vaihdetaan uusia rakenteita mätien tilalle. Mutta ei asiakkaista kaikki ole myöskään vanhempia ihmisiä. Paljon on parin vuoden sisällä tullut myös nuorempia asiakkaita, jotka tarvitsevat jossain asiassa apua.

Manner toteaa, että Ristiinassa asiakkaita autetaan mielellään, eikä asiakkaista myöskään tapella eri tekijöiden kesken.

– Oma hommani alkoi Mökkitalkkari Pasi Tapion kanssa ja edelleen autamme toisiamme, milloin jompikumpi tarvitsee apua. Lisäksi muidenkin kanssa vinkkailemme toisistamme, jos joku ei jouda jotain työtä ottaa. Minä en esimerkiksi maalaa, joten suosittelen niihin aina kaveriani ja veljeni on sähkömies. Ihan kaikkeen ei pysty yksi mies, Manner naurahtaa.

Hän kertoo, että tykkää yrittäjänä siitä, että on oman elämänsä herra.

– Sen verran olen isän nahkoihin syntynyt. Hänkin oli yrittäjä, eli ajoi Ristiinassa taksia 20 vuotta.

Yrittäjyydessä hyvä puoli on vapaus mutta toisaalta se on myös huono puoli.

– Tässä ei voi neljältä pistää hanskoja naulaan ja jättää kaikkia työajatuksia työpaikalle. Kyllähän ne aikataulutukset esimerkiksi on aina mielessä. Sitä miettii, että huomenna pitää mennä sinne ja tänne.

Suurempia lomia mökkitalkkari ei ehdi kesäaikaan pitämään mutta pitkiä viikonloppuja voi ottaa vapaaksi aina toisinaan.

– Ja sadepäivinä pidän usein vapaata. Ei ole järkeä palelluttaa itseään ja sitten olla montaa viikkoa kipeänä, Manner toteaa.

Elina Alanne

Ravintola Martan yrittäjänä on elokuun alusta saakka ollut pian 26-vuotias Aleksi Muinonen.

– Asiakas ei varmasti ovesta sisään kävellessään huomaa heti mitään muutosta, mutta tarkoituksena olisi tuoda hiljalleen lisää nykyaikaisia juttuja ja lisätä yhteistyötä paikallisesti, Muinonen kertoo.

Hän miettii, että on ensimmäisiä kertoja ollut perheyrityksessä töissä varmaankin 14-vuotiaana tiskaamassa.

– Sitten olen ollut vuosien varrella töissä enemmän ja vähemmän. Vuosittain olen aina ollut jonkin verran auttelemassa.

Hän toteaa, että pienempänä ja nuorempana ajatus oli, että ravintola-ala ei missään nimessä ole se oma juttu.

– Mutta kävin opiskelemassa yrittäjyyttä ja tuli olo, että ei se välttämättä huono ala ole. Varsinkin kun itse tekee. Jos ei muuta, niin saa siitä tosi hyvää kokemusta, Muinonen tuumaa.

Muinonen toteaa, että hänen oli tarkoitus hypätä Martan yrittäjäksi hieman myöhemmin mutta tilannetta vauhditti se, että toimintaa pari vuotta pyörittänyt Lukko-Holding Oy ajautui vaikeuksiin ja asetettiin konkurssiin elokuussa.

Martta on käynyt läpi useamman konkurssin ja ravintola-ala ei muutenkaan ole ollut se helpoin yrittäjyyden ala Suomessa. Muinonen uskoo, että yleisessä kuvassa esimerkiksi Suomen tilanne ja asiakkaiden liikkuminen on jo kääntymässä paremmaksi.

Martassa hän on jo tunnistanut asioita, joita pitää muuttaa.

– Tiettyjä toimia on alettu jo tehdä, mutta ne ei edelliseen yritykseen ehtineet vaikuttaa. Ei ole uskallettu karsia, eli ei ole uskallettu esimerkiksi supistaa aukioloaikoja. Nyt henkilökuntaa ja aukioloaikoja on pikkaisen tiivistetty. On jätetty pois imagotunteja, mistä on aiemmin ajateltu, että on pakko olla auki, vaikka ne eivät ole taloudellisesti kannattavia.

Yksi Muinosen päätavoitteista on saada leipomon tilat samaan rakennukseen ravintolan kanssa, jos leipomotoimintaa halutaan jatkaa ja kehittää.

– Vanhassa leipomorakennuksessa on tosi kovat kulut, hän kertoo.

Muinosella on viisi työntekijää ja kesäisin apuvoimaa tarvitaan usein saman verran lisää. Tänä kesänä Muinonen teki ilahduttavan huomion matkailijoista.

– Minusta ulkomaalaisia turisteja oli ehkä tänä vuonna enemmän kuin mitä olen aiemmin huomannut. Oikein hyvin oli kaikkiaan porukkaa liikkeellä.

Tulevaisuudessa Muinonen haluaisi, että Martassa olisi enemmän tapahtumia, jolloin koko ravintolan tila saataisiin käyttöön. Lisäksi hän haluaa kehittää ruoka- ja leipomotuotteiden myyntiä.

– Asioista pitää kertoa enemmän ulospäin, että muutkin tietäisivät palveluista kuin kyläläiset. Netissä on nykyään hyviä mahdollisuuksia. Olemme jo mukana urheiluseurojen ruokasovelluksessa, hän kertoo.

Muinonen toteaa, että varsinkin talvikauden hiljaisina aikoina hommia on tehtävä paljon itse. Ravintolayrittäjäksi lähteminen ei häntä kuitenkaan jännitä.

– Voi tulla hyvä. Tai ainakin voi sanoa, että on yrittänyt, hän summaa.

Elina Alanne

Verottaja haki ravintolan edellisen yrityksen konkurssiin

Ravintola Martan toimintaa pyörittänyt Lukko-Holding Oy asetettiin konkurssiin 23. elokuuta. Alkujaan Verohallinto haki yritystä konkurssiin helmikuussa 2024 ja yritys jätti saneeraushakemuksen 8. huhtikuuta 2024. Elokuussa saneeraushakemus on jäänyt sillensä ja Pohjois-Savon käräjäoikeus on asettanut velallisen konkurssiin, määrännyt konkurssipesälle pesänhoitajan sekä siirtänyt asian toimivaltaiseen Etelä-Savon käräjäoikeuteen.

Verohallinto vaati Etelä-Savon käräjäoikeuteen 8. helmikuuta 2024 jätetyssä hakemuksessa, että Lukko-Holding Oy asetetaan konkurssiin. Konkurssihakemus toimitettiin maaliskuun aikana yhtiölle tiedoksi. Verohallinnon saatavat ovat viivästymisseuraamuksineen yhteensä runsaat 51 000 euroa, konkurssipäätöksessä todetaan. Viivästymisseuraamukset on laskettu 8. helmikuuta 2024 asti.

Verohallinto antoi yritykselle maksukehotuksen joulukuussa 2023. Marraskuun puolivälissä yhtiöllä oli Verohallinnolle maksamattomia veroja ja muita maksuja noin 31 000 euroa. Summassa on muun muassa arvonlisäveroja, työnantajan sairausvakuutusmaksuja ja ennakonpidätyksiä helmi-marraskuulta 2023 sekä jäännösveroja vuodelta 2022. Lukko-Holding Oy poistettiin ennakkoperintärekisteristä 30.11.2023.

Lukko-Holding Oy jätti saneerausmenettelyhakemuksen 8. huhtikuuta 2024. Oikeus toteaa, että hakemus oli puutteellinen ja sitä pyydettiin täydentämään. Hakija toimitti täydennyksen 27. toukokuuta. Täydennys oli puutteellinen, joten sitä pyydettiin edelleen täydentämään 16. elokuuta mennessä. Täydennystä ei toimitettu määräaikaan mennessä, joten Pohjois-Savon käräjäoikeus jätti saneeraushakemuksen tutkimatta. Yrityksen asioita on hoitanut Maria Muinonen ja sen toimitusjohtaja ja hallituksen varsinainen jäsen oli Aaro Elias Muinonen.

Lukko-Holding Oy aloitti toimintansa toukokuussa 2022. Se jatkoi Ravintola Martan toimintaa, kun Ravintola Martan ja kotileipomo Saveniuksen taustayhtiö MH-Yhtiöt Oy asetettiin konkurssiin elokuussa 2022. MH-Yhtiöt Oy aloitti toiminnan vuonna 2020, kun aiemmin taustayhtiönä ollut Savenius Oy asetettiin konkurssiin maaliskuussa 2020.

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu (MSM) ry:n uusi toimitusjohtaja Teemu Laasanen kaipaa Mikkeliin monipuolista tapahtumapaikkaa, johon mahtuisi 1500–2000 ihmistä.

Pakko on ajatella isosti, tuumaa Mikkelin Seudun Matkailupalvelu (MSM) ry:n uusi toimitusjohtaja Teemu Laasanen kehittämisestä. Jos Laasanen saisi miljoonien rahavoiton, hän pistäisi siitä osan siihen, että Mikkeli saisi konsertti- ja hyvinvointikeskuksen.

– Meiltä puuttuu monipuolinen tapahtumapaikka, johon mahtuisi 1500–2000 ihmistä. Sen lisäksi tarvitsemme lisää majoitustilaa. Näiden pitäisi kasvaa käsikädessä, eli molempia täytyy kehittää yhtä aikaa, Laasanen sanoo.

Hän aloitti kesällä työt alueellisen matkailun organisaation johdossa. MSM ry:n ja Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy:n välinen palvelusopimus päättyi toukokuun lopussa. MSM on siis aiemmin ostanut matkailutyön Mikseiltä, mutta nyt toiminnan pyörittämiseen palkattiin omaa henkilökuntaa. Laasasen lisäksi MSM työllistää 1,5 hanketyöntekijää.

– Matkailujohtaja Maisa Häkkinen jatkaa Mikseillä Mikkelin kaupungin matkailussa. Työnjako on selkeä, eli minulla on nyt alueellinen työ, Laasanen selventää.

MSM:n hallituksen tavoitteena on rakentaa matkailuun uutta kasvua ja miettiä myös strategiaa uusiksi.

– Yksi tehtäväni on lisätä yhteistyötä. Meillä on edelleen kymmeniä, ellei jopa satoja yrityksiä, jotka eivät ole matkailuorganisaatiossa mukana. Tavoitteena on saada enemmän yhteishenkeä ja yhteinen visio, Laasanen sanoo.

Hän korostaa, että asioista päätetään yhdistyksen hallituksen ja mukana olevien kuntien yhteistyöllä, mutta joitain alustavia ajatuksia hänellekin on jo noussut siitä, mitä pitää miettiä.

– Esimerkiksi nykyistä alueen brändäystä pitää miettiä ja myös kyseenalaistaa. Mikkeli nojaa paljon päämajaidentiteettiin, mutta onko se se, mikä tuo matkailijoita. Paljon on myös nojattu Saimaaseen. Sen ympärille rakennettavissa palvelutuotteissa on kuitenkin edelleen tekemistä.

Laasanen haluaa kehittää datalla johtamista.

– Meillä pitää olla monipuolista ja riittävää dataa siitä, missä olemme ja missä on ne kehityskohteet, hän toteaa.

Laasanen ottaisi itse alueen matkailuun terveys- ja hyvinvointinäkökulman.

– Koko alueen luonto on ainutlaatuinen. Luontoyhteys on meille perusasia, mutta miten voisimme sitä vielä tuotteistaa. Voisimme korostaa luonnon tuomaa hyvinvointia – oli järvi mikä tahansa, hän miettii.

Luonnon lisäksi erilaiset ruumiin hyvinvointiin liittyvät palvelut ovat nykyään kysyttyjä. Ihmiset matkustavat esimerkiksi urheilun vuoksi.

– Meillä on täällä joogaa, hierontaa ja vaikka mitä tekemistä, mutta emme ole vielä osanneet rakentaa tai markkinoida niistä kokonaisuuksia. Jos verrataan vaikka Lappiin, niin matkailijalle on siellä kokonaisuuksia ja tekemistä helposti 1–2 viikoksi. Meillä on täällä hyvää tarjontaa, mikä täytyy tuotteistaa.

Laasanen toteaa, että upeita kohteita ja yrityksiä alueella on niin paljon, että niitä voisi luetella pitkän listan. Luonnon ja eri kohteiden lisäksi matkailun kannalta isoja helmiä on muitakin.

– Rauhallisuus, hiljaisuus ja turvallisuus, Laasanen listaa.

Laasanen kannustaa pienyrittäjiäkin mukaan alueelliseen matkailuorganisaatioon.

– Ajattelen, että pienyritykset eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan jokainen ruokkii toisenkin menestystä.

Alueelliselta matkailuorganisaatiolta yritys saa yhteiset markkinointialustat, eli digimarkkinointia sekä paikkoja esitteissä.

– Oma panos tulee viisinkertaisena takaisin. Kaikkiaanhan MSM ry:n rahoituksesta vastaavat mukana olevat kunnat 80 prosenttisesti ja yritykset 20 prosenttisesti, Laasanen kertoo.

Elina Alanne

Kohta kohdalta

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry

Mikkelin seutu on seitsemän kuntaa: Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala.

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (käytetty lyhenne MSM ry) on matkailun alueorganisaatio.

Se markkinoi Mikkelin seutua matkailualueena, tiedottaa alueen matkailupalveluista, edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja yhteistyötä sekä vahvistaa seudun vetovoimaa.

Se ylläpitää esimerkiksi visitmikkeli-sivustoa.

Jo peruskoulusta päässeet nuoret tekevät ilkivaltaa koulun alueella. Sen kustannukset ovat pois nyt koulussa olevilta. 

Ristiinan yhtenäiskoulun ympäristössä tapahtuvan ilkivallan kustannukset ovat nousseet koululle kohtuuttomiksi.

– Me maksamme kiinteistöfirman lisätyöstä, eli esimerkiksi siivouksesta. Ne siivouskulut voisimme käyttää koulun arjessa johonkin ihan muuhun, toteaa rehtori Laura Rummukainen.

Koulun ympäristössä meno on ollut villiä kesän lopussa. Rummukainen kertoo, että valvontakameroiden nauhoista hän tunnistaa, että pihalla viettävät aikaa ja tekevät tyhmyyksiä jo peruskoulusta lähteneet nuoret.

– Nämä nuoret ottavat nyt pois niiltä lapsilta ja nuorilta, jotka ovat edelleen koulussa. Esimerkiksi omilta sisaruksiltaan. Tilanne on todella tympeä, Rummukainen sanoo.

Rehtori ilmoittaa nyt poliisille kaikkien niiden nuorten nimet, jotka hän valvontanauhoista tunnistaa. Myös kaikkien ajoneuvojen rekisteritunnukset ilmoitetaan poliisille.

– Siellä on fiksuja tyyppejä, joista tiedän, että he eivät yksittäin tekisi mitään tällaista. Mutta porukkavilliintyminen saa kaikenlaista aikaan. Ilmoitan poliisille kaikkien nimet, jotka ovat olleet paikalla silloin kun jotain on tapahtunut. Poliisi saa sitten selvittää, että kuka teki ja mitä, Rummukainen sanoo.

Koulun pihamaalla sotketaan paikkoja muun muassa polttamalla kumia sekä erilaisilla nesteillä esimerkiksi Setälä-salin oven portaikossa. Alueella on myös korjattu mopoja öljyt leviten. Myös alueella olevia kylttejä on hajotettu.

– Käytännössä voi sanoa, että Setälä-salin portaikko on tuhottu, koska siihen on sulanut jotain muovia. Se on ihan hirveän näköinen, Rummukainen sanoo.

Lisäksi alueella ajetaan mopoilla ja autoilla niin, että hiekkakenttä on vaarallisen kuoppainen.

– Siellä tulee liikuntatunneilla vaaratilanteita, kun esimerkiksi pesäpalloa pelatessa pallo kimpoaa epätasaisesta maasta ihan outoihin suuntiin. Se voi kuulostaa jostakin pikkujutulta, mutta yläkoululaiset lyövät jo kovia lyöntejä. Siitäkin tulee kaupungille kustannuksia, kun kenttää joudutaan lanaamaan, Rummukainen kertoo.

Hän on huolissaan myös siitä, että alueella on ajettu viikonloppuisin päiväaikaan autoilla esimerkiksi leikkitelineiden luona.

– Sieltä voi joku lapsi ajaa nurkan takaa pyörällä leikkimään alueelle. Siinä vaiheessa, kun joku jää alle, niin raha ei ole enää se juttu, millä on ollenkaan merkitystä, Rummukainen sanoo.

Hän toteaakin pelkäävänsä, että jollain nuorella on pian kontollaan sellainen taakka, että koko elämä on pilalla.

– Jos koulu palaa, niin siitä tulee korvaussumma, jota nuori maksaa ikuisesti.

Rummukainen toivoo, että kyläläiset ilmoittaisivat nyt herkästi hätäkeskukseen, jos koulun pihalla tapahtuu iltaisin tai viikonloppuisin villimpää liikehdintää.

– Jos esimerkiksi harrastuksiin tullessa tuntuu, että nyt ajelu on vaarallista, niin soittakaa hätäkeskukseen, Rummukainen kannustaa.

Kiireettömästi tietoja voi laittaa Itä-Suomen poliisilaitokselle esimerkiksi soittamalla vihjepuhelimeen 0295 415 232 tai sähköpostitse vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi.

Elina Alanne

Tuulivoimakuljetukset Pieksämäelle alkoivat ja kulkevat Lappeenrannan kautta Mikkeliin marraskuun loppuun. 

Pieksämäelle rakenteilla olevan OX2:n Niinimäen tuulipuiston voimalakuljetukset alkoivat maanantaina 26. elokuuta. Voimalaosia kuljetetaan Haminan satamasta sekä Lappeenrannan että Kouvolan kautta Mikkeliin, josta matka jatkuu Pieksämäelle. Tuulipuistoon tuodaan yhteensä 22 tuulivoimalan osat, OX2 tiedottaa.

Kuljetukset kestävät kaikkiaan noin neljä kuukautta ja niitä on arviolta 2–3 viikossa. Kuljetuksia voidaan ajaa arkipäivisin ja lauantaisin.

– Erikoiskuljetuksesta kerrotaan kaksi tuntia ennen liikkeellelähtöä Fintrafficin liikennetiedotteissa, joista löytyy tuorein tieto kunkin päivän aikataulusta. Periaatteena on välttää ruuhka-aikoja, jotta kuljetuksista olisi mahdollisimman vähän häiriötä, kertoo hankkeesta vastaava OX2:n projektipäällikkö Ville Häkkinen tiedotteessa.

Lappeenrannan kautta Mikkeliin kiertävä reitti on käytössä elokuun 26. päivästä marraskuun loppuun, ja Kouvolan reitti syyskuun lopusta joulukuun alkuun. Tuolla reitillä ajetaan teiden 15 ja 46 kautta Valtatielle 5, josta jatketaan Mikkeliin.

Mikkelistä Pieksämäelle edetään valtatie 13:a ja seututie 447:ää pitkin. Loppureitti kulkee tuulipuistoon Järvisuomentien (valtatie 23) ja Suonenjoentien (kantatie 72) kautta.

Kuljetettavia osia kuten siipiä, tornilohkoja, konehuoneita ja napoja on yhteensä 352.

– Yksi kuljetussaattue sisältää pääsääntöisesti kolme voimalaosaa. Niitä voivat olla esimerkiksi yhden voimalan kaikki kolme siipeä, jotka matkaavat työmaalle peräkkäin omissa rekoissaan. Pisimmillään saattue on yli 300 metriä, Häkkinen kuvaa.

Jokaisen saattueen edessä ja takana liikkuvat liikenteenohjausautot, jotka tarvittaessa ohjaavat muuta liikennettä. Turvallisuussyistä kuljetuksia ei saa lähteä ohittamaan itsenäisesti, vaan ainoastaan liikenteenohjaajan luvalla.

Voimaloiden pystytykset aloitetaan sitä mukaa, kun osia saapuu tuulipuistoon. Pystytystyöt kestävät noin puoli vuotta. Niinimäen tuulipuiston on määrä valmistua vuonna 2025.

Yöveden Waeltajat ja Ekin Partio kutsuvat perheet viettämään aikaa yhdessä.

Hauskaa yhdessä oloa oman perheen kanssa. Uusia kavereita. Luonnossa toimimista ja aavistus siitä, mitä partiotoiminta on.

Tätä kaikkea toivovat Sonja Miettinen ja Nalle Velling perhepartion tarjoavan perheille. Partiolippukunnat Yöveden Waeltajat ja Ekin Partio käynnistävät yhteisen toiminnan alle kouluikäisten lasten perheille.

– Toki ajatuksena on myös, että tämä voisi madaltaa kynnystä, että perheet lähtevät myös omatoimisesti retkille, Miettinen tuumaa.

Kahden lippukunnan yhteinen perhepartio on ollut Miettisen ja Vellingin puheissa jo pitkään. Partiossa aktiivinen kaksikko kertoo, että nyt oli hyvä aika laittaa suunnitelmat toteen.

– Ensimmäisen kerran olemme puhuneet asiasta Nallen kanssa jo joskus silloin, kun minulla ei ollut sitä perhettä, mikä nyt motivoi järjestämään toimintaa, Miettinen sanoo.

Perhepartio on Suomen Partiolaisissa virallinen tapa harrastaa partiota. Se on alle kouluikäisille suunnattua toimintaa.

– Nykyään siis 0–22-vuotiaat ovat partio-ohjelman piirissä ja aikuiset mahdollistavat heidän harrastamisensa, tiivistää myös työkseen partiota tekevä Velling.

Perhepartiossa lapsi toimii yhdessä aikuisen kanssa, eli oman aikuisen pitää olla paikalla.

– Mukaan voi tulla oman vanhemman tai muun läheisen kanssa. Yhdellä aikuisella voi toki olla mukanaan myös useampi lapsi, Velling sanoo.

Saman perheen jo kouluikäiset lapset saavat myös tulla toimintaan mukaan.

– Mutta toki kannustamme heitä mukaan myös omanikäistensä partiotoimintaan lippukunnissa, Miettinen sanoo.

Yöveden Waeltajien ja Ekin Partion perhepartio kokoontuu noin kerran kuussa. Syyskaudelle vetäjät ovat suunnitelleet kolme kokoontumista ja kevätkautta suunnitellaan yhdessä toimintaan lähtevien perheiden kanssa.

– Kaikessa toiminnassa kuunnellaan myös perheiden toiveita. Jos kaikki ovat sitä mieltä, että ei mennä jonnekin, niin sitten ei mennä. Perheet voivat siis itse vaikuttaa toimintaan, Velling sanoo.

Ajatuksena on, että osa kerroista kokoonnutaan Ristiinassa ja osa kaupungissa. Toiminta alkaa Mikkelipuistosta 15. syyskuuta kello 10–12.

– Syksylle olemme jo varanneet yhden kerran partiokoululaiva Lola 3:lle. Heti ajattelimme, että kyllä Lola pitää saada mukaan, Velling sanoo.

Perhepartiossa tausta-ajatuksena on toki, että ajan myötä lapset ja mahdollisesti myös heidän vanhempansa kasvaisivat partiotoimintaan enemmänkin mukaan.

Perhepartiotoimintaa voi aluksi kokeilla muutaman kerran. Jos partio innostaa, 4–6-vuotiaat lapset liitetään lippukunnan jäseneksi ja heistä maksetaan noin 15 euron jäsenmaksu vuodessa. Pienimmät lapset toimivat maksutta. Partioon liittyvien aikuisten jäsenmaksu on noin 75 euroa vuodessa.

Elina Alanne

Yöveden Waeltajien kausi kouluikäisille käynnistyy aloitustapahtumalla ma 26.8. klo 17–18, Kissalammentie 2. Tilaisuudessa infoa myös perhepartiosta. Perhepartion ensimmäinen kerta 15.9. klo 10 Mikkelipuistossa nuotiopaikalla. Mukaan voi ottaa omat eväät.  

Ristiinassa kisataan maanantaina 19. elokuuta. 

Tämän kesän Hippo-kisat Ristiinassa kisataan maanantaina 19.8. kello 18. Lajeina ovat eri ikäisille pallonheitto, pituushyppy ja kuulantyöntö. OP Suur-Savon 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kisapaikalle tuodaan pomppulinna ja vanhemmatkin pääsevät nauttimaan mehutarjoilusta.

Osuuspankkien yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa järjestämät Hippo-kisat ovat kuuluneet lasten kesiin jo 1980-luvulta lähtien. Tänäkin kesänä Hippo kutsuu tuhannet lapset kisaamaan 13 eri paikkakunnalle OP Suur-Savon alueella.

– On ilo ja kunnia, että Hippo-kisojen perinne on kestänyt niin pitkään ja tuottaa iloa aina uusille sukupolville, toteaa pankinjohtaja Maija Skön OP Suur-Savosta tiedotteessa.

Jotta ilo on taattu myös juhlavuonna, jokaiselle kisapaikalle viedään pomppulinna.

– OP on vahvasti paikallinen ja ihmisten arjessa mukana oleva pankki, jolle erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää.  Hippo-kisoissa ollaan siis OP:n ydinarvojen äärellä, hän jatkaa.

Myös paikallisten urheiluseurojen ja harrastustoiminnan tukeminen on vahvasti priorisoitu pankin vastuullisuustyössä, pankki kertoo tiedotteessaan. Tänäkin vuonna OP Suur-Savo on tukenut kumppaneitaan 200 000 eurolla. Lisäksi omistaja-asiakkaat saivat ehdottaa tahoja, joille juhlavuoden kunniaksi jaettiin vielä ylimääräinen 12 000 euron lahjoituspotti.

– Valituissa tahoissa korostui lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Juhlavuonna haluamme katsoa vahvasti eteenpäin – seuraavaan 120 vuoteen, Skön kertoo tiedotteessa.

Loppuvuoden aikana kerätään vielä yksi potti jaettavaksi hyväntekeväisyyteen.

– Jokaisesta tänä vuonna liittyneestä omistaja-asiakkaasta lahjoitamme 10 euroa asiakkaidemme valitsemaan kohteeseen. Asiakkaidemme omistamana pankkina meille on tärkeää, että asiakkaamme pääsevät itsekin tekemään konkreettisia vastuullisuustekoja ja vaikuttamaan niiden kohteeseen, Skön muistuttaa.

Ristiinan Hippo-kisoihin on ilmoittautuminen sähköpostitse 17.8. mennessä: kirsi.olkkonen@outlook.com tai kisapaikalla kello 16.30–17.30. Kisat starttaavat klo 18.

Kisat järjestetään yhteistyössä Ristiinan Urheilijat ry:n kanssa. Sarjat ja lajit kisoissa ovat: T/P 0–5-vuotiaat (2019 ja myöhemmin syntyneet) pallonheitto, T/P 7 (2017–2018 syntyneet) pituus ja 40 m, T/P 9 (2015–2016 syntyneet) pituus ja 40 m, T/P 11 (2013–2014 syntyneet) kuula ja 60 m sekä T/P 13 (2011–2012 syntyneet) kuula ja 60 m.

Pienen salin lattian kuivumista odotellaan nyt rauhassa.

Koululaiset täyttivät tänään torstaina Ristiinan yhtenäiskoulun käytävät, mutta vielä tiistaina koulurakennuksessa oli a-tikkaita, roikkuvia johtoja sekä runsaasti remontti- ja siivoustyöntekijöitä.

– Ehtii, ehtii, myhäili useampikin työntekijä kysymykselle, ehtivätkö hommat valmiiksi ennen kouluarjen alkua.

Koulun tiloissa on kesän aikana tehty ilmanvaihtokorjauksia ja levytetty alakattoja uusiksi. Isot remontit ovat käynnissä myös pienessä liikuntasalissa ja kotitalousluokassa. Kaikkiaan korjausten budjetti on 500 000 euroa.

– Budjetissa ja aikataulussa on pysytty. Alakattojen yläpuolisten tilojen työmäärä nähtiin vasta, kun katot avattiin, mutta siltä osaltakin ollaan aikataulussa. Joitain hommia jää tehtäväksi, kun koulu jo alkaa mutta ne eivät niin häiritse koulun arkea, kunnossapitoinsinööri Mikko Hämäläinen kertoo.

Useiden käytävien ja joidenkin luokkien alakatoista on uusittu levytykset ja samalla levytysten yläpuolinen tila on puhdistettu.

– Sieltä on poistettu kuitulähteitä ja käytävillä ja luokissa on tehty tarvittavia tiivistyskorjauksia. Esimerkiksi tässä luokassa tiivistyskorjaus on tehty tuonne katon ja seinän rajaan, Hämäläinen näyttää alakoulun luokassa.

Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kertoo, että niin sanotun lukiosiiven ilmanvaihdon säätö ja tiivistyskorjauksia tehdään ensi kesänä, koska kaikkea ei ehtinyt tänä kesänä.

– Muuten Ristiinasta on nyt poistettu kuitulähteitä koko ilmanvaihtojärjestelmästä, eli siellä on ollut esimerkiksi aikoinaan käytettyjä mineraalivillaeristeitä. Ne on nyt otettu pois. Eristeitä on korjattu, läpivientejä tiivistetty ja järjestelmä on nuohottu. Ilmanvaihtoa säädetään vielä elokuussa, koska kun koulu on alkanut, niin silloin saadaan loput säädöt kohdalleen. Kyllä siellä puutteita on ollut mutta paljon on saatu nyt korjattua, Hyttinen toteaa.

Jo keväällä kerrottiin, että pienen salin lattiaremontti kestää syksyyn saakka. Hämäläinen kertoo, että lattia on valettu noin viikko sitten.

– Betonin kuivumisaika rytmittää nyt sen, milloin sali valmistuu. Odotetaan se rauhassa, Hyttinen toteaa.

Saliin tulee samantyyppinen joustomattolattia kuin koulun isossa salissa on. Hämäläinen tuumaa, että valmista voisi olla syyskuussa mutta hänkin korostaa, että olennaista on odottaa betonivalu varmasti kuivaksi.

Yhtenäiskoulusta on jo vuosia kerrottu viestiä erilaisista mahdollisesti huonosta sisäilmasta johtuvista oireiluista eri tiloissa. Kaupunki teetti rakennuksessa kuntotutkimuksen keväällä 2023.

– Tämän remontit toimet perustuvat pitkälti siihen tutkimukseen. Sen pohjalta haimme rahan remontille ja korjaussuunnitelma tehtiin viime keväänä, Hämäläinen kertoo.

Kuntotutkimuksessa pienen salin rakenneavauksessa salin alapohjan eristetilassa huomattiin muun muassa poikkeavaa hajua sekä tummentumia puuosissa, jotka olivat suoraan betonia vasten.

– Voi sanoa, että kaikkiaan se rakenne oli riskirakenne ja siellä oli epäpuhtauksia. Siksi rakenne tehtiin nyt kokonaan erityyppiseksi, Hyttinen kertoo.

Toinen suuri korjaus on tehty kotitalousluokassa, jossa ulkoseinä ikkunoineen tehtiin kokonaan uusiksi. Seinää oli vuosien varrella korjattu osittain.

– Tämä oli yksi tiloista, joissa oli ollut oireilua. Siksi oli parempi tehdä seinä nyt kerralla uusiksi, että se tulee varmasti kuntoon. Myös ikkunat olivat jo uusinnan tarpeessa, Hämäläinen sanoo.

Kotitalousluokan sisätyöt valmistuvat tällä viikolla mutta ulkopuolella töitä jatketaan vielä. Myös koulun alakerrassa olevassa vanhassa nuorisotilassa tehdään vielä tiivistyskorjauksia. Syksyn aikana rakennuksen ulkopuolelta korjataan vielä myös ison salin ulko-oven viereistä seinää.

– Julkisivupellityksen taustana oleva vaneri on vaurioitunut. Työ tehdään ulkokautta vielä koulun alun jälkeen, Hämäläinen kertoo.

Elina Alanne

Leikkipuiston rannalla on enterokokkia.

Ristiinan uimalan leikkipaikan viereinen ranta on asetettu uintikieltoon.

Uimavedestä havaittiin tiistaina 30. heinäkuuta otetussa vesinäytteessä raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia suolistoperäisiä enterokokkeja.

Uusintanäyte rannalta otettiin torstaina 1.8. ja niiden tulokset saatiin viikonloppuna. Terveystarkastaja Lasse Lähde kertoo, että bakteeripitoisuudet olivat pudonneet selkeästi alle toimenpideraja-arvojen, mutta kesällä aiemmin otettujen näytteiden tuloksiin nähden ne olivat vielä vähän koholla.

Lähde kertoi keskiviikkona, että ranta asetetaan uintikieltoon loppukaudeksi. Leikkipuiston ranta ei ole kaupungin virallinen uimaranta, vaan se on kaupungin lisäseurannassa, koska siellä käy runsaasti uimareita.

Todennäköinen syy enterokokille ovat hanhet.

– Emme tietenkään voi varmaksi sanoa mutta hanhet ovat todennäköisin syy, Lähde sanoi viime viikolla.

Rannan siivousta hanhien jätöksistä on nyt tehostettu.

Lähde kertoo, että kaupunki selvittää myös, voiko kohonneet bakteeripitoisuudet selittyä jollain muulla tapahtumalla. Näitä voisivat olla esimerkiksi jätevesien putkivuodet tai hulevesiverkoston vaikutukset.

Erityisesti taustasyyn epäselvyyden vuoksi uiminen päätettiin kieltää loppukaudeksi.

Lähde kertoo, että Mikkelin uimarannoilla enterokokkiarvot ylittyvät aina jossain kerran kesässä.

– Mutta erittäin harvoin on näitä toimenpiderajan ylityksiä. Raja-arvo on 400 ja Ristiinan näyte oli 550, Lähde sanoo.

Uikkalan saaren uimarannalla näyte oli 30. heinäkuuta normaali, eli siellä ei ollut näytteissä kohonneita bakteeripitoisuuksia.

– Nyt kannattaa ennemmin käyttää sitä rantaa, Lähde toteaa.

Elina Alanne

Uusintanäyte rannalta on otettu torstaina 1. elokuuta. 

Ristiinan uimalan leikkipaikan viereisestä uimavedestä havaittiin tiistaina 30. heinäkuuta otetussa vesinäytteessä raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia suolistoperäisiä enterokokkeja. Uimista leikkipaikan uimarannalla ei suositella juuri nyt, kertoo terveystarkastaja Lasse Lähde.

Uusintanäyte on otettu torstaina 1.8. ja tulokset saadaan tulevan viikonlopun aikana. Jos raja-arvot uusintanäytteissäkin ylittyvät, asetetaan ranta väliaikaiseen uimakieltoon.

– Odotetaan tulokset ja sitten tarvittaessa joko poistamme suosituksen olla nyt uimatta siellä tai tiukennamme käyttökieltoon, Lähde sanoo.

Rannalle on viety tilanteesta kertovat tiedotteet.

Todennäköinen syy enterokokille on hanhet.

– Emme tietenkään voi varmaksi sanoa mutta hanhet on todennäköisin syy, Lähde sanoo.

Rannan siivousta hanhien jätöksistä on nyt tehostettu.

Lähde kertoo, että Mikkelin uimarannoilla enterokokkiarvot ylittyvät aina jossain kerran kesässä.

– Mutta erittäin harvoin on näitä toimenpiderajan ylityksiä. Raja-arvo on 400 ja Ristiinan näyte oli 550, Lähde sanoo.

Uikkalan saaren uimarannalla näyte oli 30. heinäkuuta normaali, eli siellä ei ollut näytteissä kohonneita bakteeripitoisuuksia.

– Nyt kannattaa ennemmin käyttää sitä rantaa, Lähde toteaa.

Elina Alanne

Mikkelin Musiikkijuhlien oheistapahtumiin kuulunut virtuaalikonsertti oli upea kokemus, kirjoittaa Niko Takala. 

Siinä hän nyt on. Ihan tuossa nenän edessä. Nimittäin Lontoon filharmonikkojen kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Klassisen musiikin yksi kansainvälisistä suomalaistähdistä johtaa lontoolaisten upeaa soittoa Tsaikovskin sävelten tahtiin.

Sitä, miltä maailmankuulu sinfoniaorkesteri näyttää ja kuulostaa aivan sieltä soittajien keskeltä koettuna, pääsi tämän viikon aikana testaamaan useammassakin Mikkelin seudun kirjastossa sekä Sodan ja rauhan keskus Muistissa.

Kyseessä oli viikonloppuna starttaavien Mikkelin Musiikkijuhlien ”On the move!” -oheistapahtuma, jossa itse kävin testaamassa tätä virtuaalikokemusta Hirvensalmen kirjastossa maanantaina.

Lontoon filharmonikkojen henkilökuntaan kuuluvat Joanna Phillips ja Jennifer Futty opastavat laitteiden käyttöön. Ensin vastamelukuulokkeet kaulalle odottamaan, sitten VR-lasit (lyhenne tulee sanoista virtual reality) kasvoille, niiden kiristys ja sitten kuulokkeet korville.

Äänenvoimakkuuden säädön kanssa on hieman ongelmia, mutta löytyyhän se, kun raotan kuulokkeita ja kysyn naisilta neuvoa. Täysille vaan, musiikin pitää tuntua. Hetkinen! Pakko laittaa hiljemmalle, unohtui, että (toisin kuin suurimmassa osassa nykyistä pop-musiikkia) klassisessahan on dynamiikkaa, eli sitten kun orkesteri pauhaa kovaa, myös äänenvoimakkuus on kovalla.

Pääsen myös vaihtamaan paikkaa orkesterin keskellä, välillä olen ykkösviulun vierellä, välillä taas kontrabassojen äärellä. Näkymät ympärille ovat täysi 360 astetta.

Kymmenisen minuuttia myöhemmin esitys on ohi. Tunnelma lasit päästä ottaessa on hieman epätodellinen. Upea kokemus! Mikäli suinkin ehdit, niin käy kokeilemassa vielä tänään torstaina 1.8. Mäntyharjun kirjastolla kello 10–14.

Niko Takala

Talonpoikaismuseon kattoremontit edistyivät vauhdilla tänä kesänä.

Uudet pärekatot hohtavat Pien-Toijolan talonpoikaismuseossa niin kirkkaina, että melkein silmiä häikäisee pihaan ajaessa.

Pien-Toijolan remonteissa työnjohtajana toimiva Ristiina-Seuran varapuheenjohtaja Jaakko Syrjäläinen kertoo, että pärekattojen uusiminen sujui hyvin ja vauhdikkaasti. Ne teki perinnerakentaja Karin Puu ja Päre Leivonmäeltä.

– He tulla pölähtivät ja tekivät niin, että neljässä päivässä katot olivat ummessa. Yhtenä päivänä vähän sade hidasti hommaa, Syrjäläinen kertoo.

Pärekattoja uusittiin neljään rakennukseen. Lisäksi riihtä on remontoitu.

– Siellä olikin yllättävän paljon lahoja lautoja. Mutta nyt on katto kunnossa siinäkin, Syrjäläinen sanoo.

Riiheen tehtiin uutta huopakattoa noin 150 neliötä ja pärekattoja meni uusiksi noin 170 neliötä.

– Eli on sitä yli 300 neliötä kattoja saatu uusittua tänä kesänä, Syrjäläinen sanoi.

Pien-Toijolassa on paljon korjausvelkaa menneiltä vuosilta ja remonteissa kiinni ottamista.

Ristiina-Seura vetää Pien-Toijolassa nyt kaikkiaan noin 100 000 euron kunnostushanketta. Maakuntatutkija Jorma Hytönen Savonlinnan maakuntamuseosta kävi maanantaina alueella katsomassa tilannetta ja totesi, että pärekattojen teko sujui hienosti, koska tekijänä oli alansa ammattilainen.

– Meillä on aina tietyt vaatimukset, mistä pidetään kiinni. Näissä paikoissa ei voi kaikkia moderneja ratkaisuja käyttää. Pelkäsin, että savutuvassa olisi enemmän rakenteita, mitä olisi tarvinnut uusia mutta näin ei onneksi ollutkaan, Hytönen sanoi.

Maanantaina Hytönen ja Syrjäläinen suunnittelivat kanitallin kunnostusta, mikä odotti vielä Museoviraston lopullista kantaa asioista. Lausunnon toivottiin saapuvan tällä viikolla, jotta sen kunnostukseen päästään.

– Sen lisäksi tänä kesänä pyritään vielä tekemään joitakin pikkukorjauksia. Päärakennuksen kattoon tuli tuohet viime viikolla. Jorma miettii nyt, mistä saisimme tuohikattojen spesiaalirakentajaa tekemään työn, Syrjäläinen kertoi.

Remonttien vuoksi Pien-Toijola ei ole ollut yleisölle avoinna tänä kesänä. Seurakunnan kesäistä yhteislaulutilaisuutta päästiin kuitenkin viettämään keskiviikkona, kun remontit ovat edenneet niin hyvin. Myös kekrijuhlat järjestetään syksyllä.

Elina Alanne

Nuorten Kotipirtti tekee töitä sekä talossa asuvien nuorten että heidän perheidensä kanssa.

Lastensuojeluyksikkö Nuorten Kotipirtti on nyt toiminut Suomenniemellä vuoden. Kotipirtissä asuu seitsemän 12–17-vuotiasta nuorta ja arkea pyörittää 15 työntekijää.

– Tämä ensimmäinen vuosi on ollut siinä mielessä raju, että henkilökuntamäärä aiemmasta on nyt paljon suurempi. Ja ennen kuin ensimmäinen nuori muutti taloon, oli lupaviidakko melkoinen. Sen puoleen täällä oli helppo aloittaa, että kiinteistössä on ollut vastaavaa toimintaa aiemmin, toimitusjohtaja Jarno Tähtinen kertoo.

Hän, yksikön johtaja Jenni Lahti ja vastaava ohjaaja Minttu Vartiainen pyörittivät aiemmin Jaanan kotipirtti -nimistä perhekotia Mikkelissä. Toiminnan aikana syntyi ajatus myös isommasta yksiköstä.

– Olen ihan tosi ylpeä, että olemme saaneet Nuorten Kotipirtin toimimaan hyvin, Lahti sanoo.

Hän lisää, että yksi tärkeä osa lastensuojeluyksikön toimintaa on panostaminen henkilökunnan hyvinvointiin.

– Ilman hyvää henkilökuntaa ei ole laadukasta toimintaa, hän kiteyttää.

Sisarukset Tähtinen ja Lahti toteavat, että he ovat välillä vähän taivaan rannan maalareita mutta Vartiainen tuo tiimiin napakkuutta.

– Minulla on myös oma huostaanottotausta, niin tuon myös sitä taustaa työhön. Voin olla vähän kokemusasiantuntija, Vartiainen sanoo.

Kotipirtti tekee sijoitettujen lasten perheiden kanssa vahvaa perhetyötä.

– Olen ollut 20 vuotta tällä alalla ja perhetyö on lisääntynyt suuressa määrin. Koko ajan on enemmän ja enemmän huomattu, että on tärkeää saada vanhemmat mukaan ja käsitellä yhdessä niitä haasteita, mitä perheessä tai lapsella on, Tähtinen sanoo.

– Me olemme osa heidän lastensa lapsuutta tai nuoruutta, mutta perhe on se, mikä pysyy, Lahti lisää.

Kotipirtin nuorilla voi olla käytös-, neuropsykiatrisia- tai mielenterveyshaasteita. Monella on myös päihdetaustaa ainakin niin, että jotain on jo kokeiltu. Nuorten kotipaikkakunnat ovat ympäri Suomen.

– Emme ole profiloituneet mihinkään tiettyyn osa-alueeseen, eli koskaan talossa ei ole esimerkiksi seitsemää päihdeongelmaista nuorta, Lahti lisää.

Tähtinen kertoo, että kaiken kaikkiaan lastensuojelussa ei nykyään vain sijoiteta lasta tai nuorta minne tahansa, vaan alkuun tutustutaan tilanteeseen puolin ja toisin.

– Me mietimme aina, onko meillä annettavaa juuri sille lapselle tai nuorelle. Ei ole nuoren etu, että hänet sijoitetaan väärään paikkaan, Tähtinen sanoo.

– Lapsuus on lyhyt ja ei ole nuorelle hyväksi, että hän siirtyy paikasta toiseen moneen kertaan. Me haluamme olla se viimeinen paikka, eli emme heti luovuta ja siirrä nuorta seuraavaan paikkaan, Lahti sanoo.

Yleisellä tasolla Tähtinen kertoo, että lastensuojelu on tällä hetkellä murroksen keskellä.

– Nuoret oireilee nykyään vahvemmin tai ainakin eri tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi itsetuhoisuus on todella yleistä verrattuna 20 vuoden takaiseen aikaan. Onhan sitä varmasti aina ollut mutta ei siitä puhuttu, Tähtinen miettii.

Lahti lisää, että vanhemmilta vaaditaan nykyään aivan valtavasti.

– Pitää olla kaunis koti, hyvät työt ja kaikki pitää näyttää ihanalta somessa. Uskaltaako siinä vaativuuden keskellä vanhempi sanoa, että nyt väsyttää ja tarvitsen apua, Lahti pohtii.

Hän lisää, että yksi työn parhaita puolia on, kun voi auttaa sijoitetun lapsen äitiä tai isää.

– Ne ovat hienoja hetkiä, kun vanhempi sisäistää, että hänen tehtävänsä on olla perusturva, eli rakkaus ja turva. Rakkaudella pääsee jo tosi pitkälle, Lahti sanoo.

Minttu Vartiainen toteaa, että Suomenniemi on hyvä ympäristö lastensuojeluyksikölle.

– Hyödynnämme paljon luontoa. Omassa pihassa kasvaa vaikka mitä, käymme uimassa ja osa nuorista on jo taas käynyt poimimassa mustikoita, Vartiainen sanoo.

Itsekin huostaanottotaustaisena hän toivoo, että suomenniemeläiset suhtautuisivat avoimesti Kotipirtin nuoriin.

– Meillä on täällä ihan tavallisia lapsia. Tiedän ihan kokemukseni kautta, miten helposti sijoitetulle lapselle tulee vähän sellainen leima otsaan, mikä on surullista. Varsinkin näin pienellä kylällä kaikki tietävät heti, missä nuoret asuvat, Vartiainen miettii.

Kotipirtin aikuiset toivovatkin hyvän yhteistyön suomenniemeläisten kanssa jatkuvan. Kyläläisiä kohdattiin muun muassa viime perjantaina järjestetyissä avoimissa ovissa. Kuten ketkä tahansa nuoret, Kotipirtin nuoret saattavat tehdä kylällä jotain, mistä heitä kaitsevat aikuiset haluavat tietää.

– Jos meidän nuoret tötöilevät jotakin, niin toivomme, että siitä tulisi meille tieto. Silloin pääsemme puuttumaan asioihin, Tähtinen sanoo.

– Sellainen hyvä ”koko kylä kasvattaa” -henki olisi vain hyvä asia, Vartiainen lisää.

Elina Alanne