Yritysten tarpeisiin – pieniin tai isoihin – on tarjolla tukea sekä ely:n että leader-rahoituksen kautta.

Tiistaiaamuna juotiin Vossikassa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein tarjoamat yrittäjien aamukahvit. Tällä kertaa Ristiinan tilaisuuteen saapui paikalle hieman normaalia vähemmän yrittäjiä, puolenkymmentä.
– Tämä taitaa olla nyt neljäs kierros, kun käymme pitäjiä läpi näiden aamukahvien merkeissä. Keväisin ja syksyin ollaan pyritty järjestämään, kertoi Miksein ja Mikkelin Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Sanna Paavilainen, jonka tehtäväalueeseen kuuluu erityisesti yritysten perustaminen.
– Erityisen aktiivisesti olemme saaneet osallistujia Haukivuoren ja Suomenniemen tilaisuuksiin. Myös täällä Ristiinassa on oltu mukavasti mukana. Viime viikolla jouduimme valitettavasti Otavan ja Anttolan tilaisuudet perumaan, kun oli niin vähän tulijoita.
Paavilaisen lisäksi Mikseiltä paikalla oli erityisesti yritysten kehittämisrahoituksesta ja -avustuksista vastaava yritysneuvoja Aki Hakala, Mikkelin kaupungilta infra- ja viherpalveluista vastaava kaupungininsinööri Pekka Kammonen sekä Mikkelin Yrittäjistä hallituksen jäsen Mari Moilanen.
– Yrittäjät ovat paikallisten palveluiden kannalta tietenkin ensisijaisen tärkeitä. Elinvoiman ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että paikkakunnan yrityksillä on virkeää toimintaa. Ja sen vuoksihan mekin täällä kierrämme sekä kertomassa kuulumisia että etenkin kuulemassa niitä, Paavilainen kertoi.

Erilaisista rahoitusmahdollisuuksista Hakala luetteli sekä yrityksille että myös erilaisille yhteisöille soveltuvia vaihtoehtoja. Hän kertoi etenkin Veej’jakaja ry:n jakamasta Leader-rahoituksesta, koska sitä kautta on mahdollista saada avustuksia etenkin maaseudulla toimiviin yrityksiin. Mikkelin seudulla maaseuduksi lasketaan koko alue aivan Mikkelin ydinkeskustaa lukuun ottamatta.
– Muistutuksena myös, että paitsi yritysten hankkeisiin, niin Veej’jakajan kautta on mahdollista hakea pienempiä avustuksia nuorten omiin projekteihin. Vaikkapa nuoren yrittäjän pienhankintoihin tai sitten esimerkiksi yhteiseen harrastukseen välinehankintoihin, Hakala sanoi viitaten siihen, että kaikenlainen toimeliaisuus seudulla on aina yritystenkin etu.
– Varsinaisia Leader-rahoituksen tukia yrityksille voi saada vaikkapa erilaisiin investointeihin. Tai jos on kehittelemässä jotain uudenlaista liiketoimintaa, jonka aloittamiseen tarvitsisi tukea.
Hakala vinkkasi myös siihen, että apua löytyy myös avustushakemusten täyttämiseen.
– Niitä ollaan usein tehty yrittäjän kanssa yhdessä. Tässä kannattaakin olla huolellinen, että hakemuksessa varmasti haetaan tukea oikeaan asiaan, jolloin sitä myöntävä taho voi sitten positiivisen päätöksen tehdä.
Tästä tiedosta oli tyytyväinen muun muassa paikalla ollut veneristeilyjä Saimaalla järjestävä Heikki Väisänen.
– No se hakemusten teko on kyllä aina itselle sellainen, mikä kauhistuttaa! hän naurahti.
Väisänen kertoi, että hänellä on harkinnassa nykyisen Rib-Saimaa-veneen lisäksi toisen veneen hankinta.
– Ajatuksena olisi, että Rib-vene olisi enemmän Puumalassa, ja uusi vene pääsääntöisesti Varkaantaipaleessa, josta ajettaisiin sitten kalliomaalauksille reissuja. Jäisi pois se veneen kuskaaminen Puumalan ja Ristiinan välillä.
Niko Takala

Pelloksella uskotaan, että nyt tehtävä kouluttaminen ja kehittäminen kannattaa tulevaisuudessa.

UPM Pelloksen tehtaiden johtajana aloitti tammikuussa 2022 Marko Laakkonen. Suomessa oli vasta hämmästelty koronavuosia. Perään alkoikin sota Ukrainassa ja kaiken kallistuminen. Maailman myllerryksellä on ollut vaikutuksensa myös talouteen ja metsäteollisuuteen.
– Kyllä nämä ovat vaihtelevat vuodet olleet. Pelloksella iso asia on ollut, että vuonna 2022 alkoi uusi UPM Plywoodin yrityskohtainen työehtosopimus, mikä mahdollisti keskeytymättömän kolmivuorotyön. Siihen liittyen Pellos 1 -tehtaalle alettiin rekrytoida lisää henkilöstöä, Laakkonen kertoo.
Pörssiyhtiössä paikalliset johtajat eivät kommentoi julkisuuteen talouteen tai tuotantoon liittyviä asioita. Salaisuus ei kuitenkaan ole, että Pelloksellakin on lomautettu henkilöstöä viime ja tänä vuonna, ja lomautetaan parhaillaan. Pelloksen tehtaat koostuu kolmesta havuvaneria tekevästä tehtaasta.

Laakkonen toteaa, että Pelloksella uskotaan tulevaisuuteen ja nyt ollut luppoaika on käytetty hyödyksi henkilöstön kouluttamiseksi.
– Olemme kouluttaneet nyt erilaisia taitoja esimerkiksi turvallisuuteen ja ympäristöön liittyen. Lisäksi ihmisillä on ollut mahdollisuus opetella toisen tehtaan työtehtäviä. Uskomme, että kaikki tämä nyt tehtävä opastus ja kouluttaminen sataa lopulta laariin, Laakkonen sanoo.
Hän lisää, että keskeytymätön kolmivuorotyö aiheuttaa myös sen, että uutta henkilökuntaa on rekrytoitu samaan aikaan, vaikka ajoittain on jouduttu käyttämään lomautuksia.
– Olemme halunneet ylläpitää tätä työmuotoa. Jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, niin se ei ole mahdollista, Laakkonen sanoo.
Jossain vaiheessahan maailman suhdanteet rakennusteollisuudessa taas kääntyvät ja vaneria tarvitaan enemmän.
– Meillä pitää olla osaavia ihmisiä silloin. Nyt koetellaan sitä, saammeko heidät pidettyä.

Pelloksella työskentelee vähän alle 600 henkilöä. Henkilökunnan vaihtuvuutta tuon kokoisessa organisaatiossa on aina.
– Tällä hetkellä meillä on uusia ihmisiä oppisopimuskoulutuksessa 90 henkilöä. He saavat kahdessa vuodessa levyalan perustutkinnon. Uusista aina jää alussa osa pois. He huomaavat, että vuorotyö ei ole heidän juttunsa, Laakkonen toteaa.
– Meillä on ollut viime aikoina hyvin hakijoita avoinna oleviin paikkoihin. Se ehkä kertoo siitäkin, että ajat ovat kaikkialla haasteellisia.

UPM on tehnyt jo vuosia määrätietoista työtä työturvallisuuden parantamiseksi. Laakkonen näyttää koko yhtiön kunnianhimoiset tavoitteet kohti vuotta 2030. Pelloksella edetään niitä ja kokonaan työtapaturmatonta aikaa kohti askel kerrallaan.
– Olemme nyt hyödyntäneet ei-tuotannollista aikaa ja vieneet läpi muun muassa 19 työturvallisuuspäivää. Todella tärkeää on esimerkiksi se, että työntekijä osaa turvallisen toiminnan häiriötilanteessa. Jokainen tietää, että jos vaikka itse keittää keittiössä kahvia ja sitten puuro kiehuu yli, niin niissä tilanteissa on tapaturmien riskit, Laakkonen vertaa.
Viime vuonna Pelloksella havahduttiin siihen, että työtapaturmia sattui suhteellisesti enemmän uusille työntekijöille.
– Se oli merkki, että perehdytyksessä pitää olla enemmän turvallisuuteen liittyviä asioita. Nyt uudet työntekijät eivät enää erotu muista siinä mielessä, Laakkonen kertoo.
Yksi turvallisuuteen ja koko kokonaisuuteen liittyvä asia on se, että jokainen vanerinvalmistaja tuntee omat laitteensa, pystyy seuraamaan niiden toimintaa ja mahdollisia häiriöitä ja tekemään myös pieniä kunnossapitotöitä.
– Suurin osa työtapaturmista on liikkumistapaturmia. Jokainen työntekijä ei voi olla vastuussa pihan hiekoittamisesta mutta se on tärkeää, että informoidaan eteenpäin, missä on liukasta ja hiekoitus tehdään, Laakkonen sanoo katsellen tehtaan pihalle.
Siellä runsaan hiekoitushiekan alla piileskeli tämän talven ensimmäiset jäät.

Nopeasti tehtaalle
Marko Laakkonen toteaa, että hänellä on aina ollut sellainen periaate, että pitää asua työpaikkana olevan tehtaan lähellä. Silloin tehtaalle on mahdollisuus päästä nopeasti. Hänen kotinsa löytyykin Ristiinan alueelta. Nopeasti paikalle pääsemistä onkin muutaman kerran kokeiltu.
– Joskus on tarvinnut tulla paloautojen kanssa kilpaa. Sen olen jo oppinut, että jos paloautoja menee monta peräjälkeen tiettyyn suuntaan täällä seudulla, niin kyllähän ne ovat Pellokselle menossa. Jännästi se hälytys tulee aina silloin, kun on saunassa, Laakkonen naurahtaa.
Tänä vuonna lieviä tulipaloja on Pelloksella ollut noin 30, mutta osaavan henkilöstön ja loistavan tehdaspalokunnan ansiosta suurilta vaurioilta on vältytty.
– Mutta on se myös erilaisten sidosryhmien vierailujen ja asiakkaiden käyntien vuoksi helpompaa, kun asuu lähellä, Laakkonen lisää.

Elina Alanne

Yleisö voi äänestää kuutta ennakkovalittua ehdokasta. 

Mikkelin Nuorkauppakamari järjestää äänestyksen Vuoden positiivisimmasta mikkeliläisestä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksi kuuden äänestettävän joukkoon päässeistä on yrittäjä ja M/S Aino-laivan kapteeni Otto Ravantti. Myös Eepin grilli ja sen yrittäjät Esa-Matti Pietilä ja Tommi Kinanen ovat ehdolla.

Muut ehdokkaat ovat valotaiteilija Elisa Hillgen; kulttuurituottaja Minttu Tamski; MiX Studio, tanssiyhteisö, yrittäjät Cecile ja Samir Ataei sekä Hewenna Hyvinvoinnin ateljee, yrittäjät Anna-Katri Vana, Henna Hautamäki ja Susanna Jordan.

Ehdokasasettelu järjestettiin 1.10.–13.10.2024, jossa saatiin 171 erillistä ehdotusta Vuoden positiivisimmaksi mikkeliläiseksi. Yleisön esitysten pohjalta kilpailun raati valitsi kuusi ehdokasta valintaäänestykseen, joka on avoinna 1.11.–15.11.2024.

Raadissa olivat mukana Marko Palhomaa Aitoasunnoilta, Juha Parkkinen DOM Mikkelistä, Timo Laitakari Länsi-Savosta, Kari Hänninen Original Sokos Hotel Vaakuna Mikkelistä, Anni Lahtinen Mikkelin nuorisovaltuustosta, Jarkko Hyvönen Bloodred Hourglass -bändistä sekä Elina Häkkinen Mikkelin Nuorkauppakamarista.

Yleisö pääsee tutustumaan ehdokkaisiin ja äänestämään omaa suosikkiaan 1.11.-15.11.2024 netissä.  Nettisivu aukeaa perjantaina 1.11.2024.

Eniten ääniä saanut ehdokas julkistetaan ja palkitaan Mikkelin Joulunavauksessa perjantaina 22.11.2024.

Sarjaa tai turnauksia halutaan lähteä pelaamaan vuoden päästä.

Koulukeskuksen liikuntasalissa käy vilske. 9- ja 10-vuotiaita poikia sekä uunituoreen Ristiinan Urheilijoiden tuon ikäisten salibandyjoukkueen ohjaajat kasaavat saliin kentän laitoja. Kun laidat saadaan kasaan, napataan joukkuekuva.

Sitten pelataan vähän aikaa ”mallin vuoksi”, että saadaan myös pelikuvia. Tämän jälkeen laitetaan mailat ja pallot sivuun, ja aloitetaan Heidi Mäntyvaaran vetämä kuntopiiriharjoittelu.

– Meillä on ideana, että joka kerran harjoitellaan ja tehdään muutakin kuin vain pelataan. Että on ihan oikean harjoittelun tunnelma, sanoo joukkueen toinen vetäjä Jukka Taivalantti, ja lisää virnistäen, että ”olen nimennyt Heidin meidän kuntovalmentajaksi!”.

Hän kertoo, että idea joukkueen muodostamiseen alkoi itää jo noin vuosi sitten.

– Tässä ryhmässä on useampikin sellainen poika, joka on käynyt jo aiemmin toisessa porukassa pelailemassa aikuisten kanssa. Kun sitten tässä paikallisesti loppui jalkapallo tämän ikäisiltä, niin ajattelin että nyt olisi hyvä sauma.

– Kun Heidikin näytti ajatukselle vihreää valoa, ja oli innokkaita poikia, niin päätettiin lähteä kokeilemaan. Ristiinan Urheilijoille tietysti iso kiitos, että he ottivat joukkueen oman toimintansa alle, joka helpottaa esimerkiksi salivuokrissa, Taivalantti tuumii.

Hänen mukaansa ryhmään otetaan mieluusti vastaan uusiakin pelureita. Tällä hetkellä joukkueen mukana on kymmenen pelaajaa, vuosina 2014 ja 2015 syntyneitä.

– Etenkin toinen maalivahti olisi hakusessa. Ja tietenkin pari pelaajaa lisää olisi muutoinkin hyvä juttu, ainahan voi sitten olla peleihin poisjääntejä ja niin edelleen.

Niin niitä pelejä. Taivalantti sanoo, että tämä talvikausi on tarkoitus harjoitella sekä ehkä pelata muutamia harjoituspelejä.

– Mutta kyllä meillä ihan kilpailullinen tavoite ja ajatus tässä touhussa on. Että on jokin tavoitekin. Ollaan puhuttu, että vuoden päästä voitaisiin lähteä johonkin sarjaan pelaamaan. Tai jos ei ole tarjolla sarjaa, jossa pelit olisivat tässä riittävän lähiseudulla, niin sitten vaikka joitakin turnauksia. Ei ole järkevää lähteä mihinkään sellaiseen sarjaan, missä tulisi järjettömiä pelimatkoja.

Niko Takala

Joukkueen toiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Jukka Taivalanttiin, puh. 0400 490996.-

Opettajana toimi Ristiinassa mökkeilevä Ryijypalvely RP Oy:n omistaja Minna Söderqvist.

Kuten ehkä ryijysolmun tekemiseen keskittyvällä kurssilla asiaan kuuluu, pöydän takaa kuuluu avunpyyntö:

– Hei nyt tarvitsisi vähän apua, olen ihan solmussa tämän kanssa! tuumaa ryijysolmun kimpussa häärivä Jaana Nikki, ja naurahtaa itsekin sanavalinnalleen.

Ristiinassa mökkeilevä Nikki oli kuullut kurssista sekä Silmukassa Tuulalta että huomannut Ristiinalaisesta ilmoituksen.

– Käsityöt ovat aina olleet lähellä sydäntä. Olen viime aikoina tehnyt etenkin villapaitoja. Ja sitten olen ollut mukana tekemässä keräykseen villasukkia ja lapasia kodittomille.

– Nyt kun sitten tällainen kurssi tuli tarjolle, niin päätin lähteä mukaan. Minulla on itse asiassa ollut jo pitkän aikaa tarvikkeet itselläni olemassa ryijyn tekemiseen. Nyt täytyy sitten oikeasti käydä sen kimppuun, Nikki lupaa.

Hän kertoo pitäneensä kurssista ja sen ohjaajista kovasti.

– No eihän tässä ole voinut olla innostumatta, kun Minnastakin (Söderqvist) oikein valo hehkuu, kun hän puhuu ryijyistä!

– Tosi hienoa, että täällä järjestettiin tällainen, oli mukava lähteä mukaan.

Niin, miten muuten sen aiemmin tehdyn solmu-avunpyynnön kanssa kävi?

– Hyvin kävi. Ensin olin tosiaan tilanteen kanssa vähän solmussa, mutta kyllä se siitä hyvällä avustuksella aukesi! Nikki hymyilee.

Ryijykurssin takana oli siis tällä hetkellä Suomen ainoan kokonaan ryijyihin keskittyvän yrityksen Ryijypalvelu RP Oy:n omistaja Minna Söderqvist.

Kuinka hän keksi tulla kurssia Ristiinaan pitämään?

– Olen mökkeillyt täällä 25 vuotta, ja onhan tällaisen pitäminen ollut aiemminkin mielessä. Nyt sitten alkusyksystä päätin, että menen Silmukkaan Luostarisen Tuulalta kysymään mielipidettä tällaisen kurssin pitämiseen.

– Tuula lähti onneksi heti innolla mukaan ja ehdotti paikkaakin, Söderqvist iloitsee.

– Meillä on tässä Vossikassa säännöllisesti kokoontuva käsityökerho jo muutenkin, niin tämä luontaisesti valikoitui paikaksi, Luostarinen puolestaan toteaa.

Söderqvist kertasi läsnäolleille tilaisuuden aluksi ryijyjen historiaa Suomessa yleisesti sekä myös oman yrityksensä taustaa.

– Ryijythän ovat saapuneet Suomeen jo keskiajalla Kustaa Vaasan mukana.

Ryijypalvelun historia puolestaan juontaa siihen, että sotien jälkeen Sotainvalidien Veljesliiton alla toimi tekstiilialan tukku- ja vähittäisliike. Eri vaiheiden jälkeen veljesliiton naisjärjestö otti vastuulleen ryijyliikkeen pyörittämisen, jonka nimeksi tuli Ryijypalvelu. Tuotto käytettiin sotainvalidien kuntouttamiseen.

– Vuonna 2000 Ryijypalvelu siirtyi yksityiseen omistukseen, kun Pekka Immonen osti Ryijypalvelun. Samalla äitini Marita Leivo siirtyi järjestöstä yhtiöön töihin. Kun Pekka halusi eläkkeelle, äitini osti firman. Itse olen omistanut Ryijypalvelu-RP Oy:n vuodesta 2014 saakka.

– Kaikki vuosien varrella kokoelmiin karttuneet ryijymallit ovat edelleen saatavilla. Niitä on tänä päivänä jo reilusti yli tuhat! Söderqvist summaa.

Niko Takala

Yöveden osakaskunta on istuttanut tänä vuonna myös taimenta ja kuhaa.

Pari tuhatta järvilohta istutettiin tiistaina Yövedelle. Yöveden osakaskunnan varapuheenjohtaja Mika Kärkkäinen iloitsee, että järvilohia vihdoin saatiin.

– Laitosten vesihometilanteen vuoksi poikassaatavuus on ollut huono jo pitkään. Viime vuonnakin meille järvilohia lupailtiin mutta emme niitä saaneet. Nyt saimme pienen erän tästä satsista, mitä Saimaalle jaetaan, Kärkkäinen kertoo.

Istutettavat järvilohet ovat kaksikesäisiä, eli eläneet laitoksessa kaksi kesää ja istutetaan vesistöihin nyt syksyllä.

– Ne istutetaan nyt, niin vähennetään vesihomeen riskiä laitoksissa, kun eivät ole niissä talvea, Kärkkäinen sanoo.

Järvilohet ovat rasvaeväleikattua. Ne eivät osaa vaeltaa jokialueille lisääntymään, eli ne ovat kalastukseen.

– Pyyntikoko on 60 senttimetriä ja sama kesärauhoitusaika koskee myös näitä kaloja, Kärkkäinen muistuttaa.

Yöveden osakaskunta on istuttanut tänä vuonna myös taimenta ja kuhaa. Kalastuksenvalvontaa on tehty alueella yhä enemmän.

– Kun valvoja käy ja näyttäytyy, niin pikkuhiljaa se rupeaa vaikuttamaan. Mutta lähiaikoinakin on jouduttu nieriän rauhoitusalueilta poistamaan pyydyksiä, Kärkkäinen kertoo.

Vastaan on tullut myös saimaannorpan rauhoitusalueilla verkkoja, jotka eivät ole oikein ankkuroituja.

– Ja osittain ihan ankkuroimattomiakin verkkoja. Norpan kannalta ankkurointi on tärkeää, joten siihen sopisi kaikkien kiinnittää huomiota.

Kaiken kaikkiaan Kärkkäinen kannustaa kalastajia pistämään lippumerkit kuntoon.

– Lippumerkit pitää olla kaikkialla, missä moottoriveneellä voi liikkua. Eli aika vähissä on ne alueet, missä ei pitäisi olla. Se on sekä veneilijöille että kalastajille tärkeä turvallisuustekijä, että merkit on näkyvillä, niin laitetaan ne sinne ja pidetään.

Kärkkäinen pohtii, että osittain verkkokalastamisessa on edelleen tietämättömyyttä mutta myös silkkaa välinpitämättömyyttä. Paljon infoa kalastajille on esimerkiksi osakaskunnan nettisivuilla.

– Sekin pitää muistaa, että salmissa kalaväylä pitää pitää auki. Välillä tulee vastaan salmen poikki vedettyjä verkkoja. Lisäksi Uittamonsalmesta takavarikoimme neljän verkon salapyydyksen. Verkkomerkit eivät ole niin kalliita, että en voi sellaista ymmärtää, Kärkkäinen pohtii.

Osakaskunnan toiminnan hän kiittää pyörivän sujuvasti.

– Ensi kesälle suunnittelemme Ristiinaan toivottua jäähileasemaa, jotta saaliita saadaan säilytettyä paremmin, Kärkkäinen kertoo.

Elina Alanne

Eero Huovisen samannimiseen kirjaan pohjautuva näytelmä koskettaa Mikkelin teatterissa. 

Mikkelin teatterissa nähtävä Äitiä ikävä on näytelmäsovitus ensi-illan aikaan 80-vuotispäiviään viettävän emerituspiispa Eero Huovisen samannimisestä kirjasta.

Sovitus on sama kuin kahta vuotta aiemmin Seinäjoen teatterissa kantaesityksensä saanut, niin ikään Pauliina Saloniuksen ohjaama näytelmä.

Teatterinjohtaja Pekka Laasonen sanoo näytelmän osalta odotusten olevan korkealla.

– Kun näin tämän Seinäjoella, niin tuli kyllä heti ajatus siitä, että tämä ansaitsee tulla nähdyksi muuallakin. Eikä käynyt mielessäkään kysyä ketään muuta ohjaamaan kuin Pauliina, joka oli tehnyt dramatisoinnissa ja ohjauksessa hienoa työtä.

– Uskoisin että tämä on monelle vapauttavaa ja puhdistavaa. Etenkin miehille, kun näytelmässä aikuinen mies puhuu avoimesti surusta ja kaipuusta, Laasonen arvelee.

Tämä aikuinen mies, joka kaipuustaan puhuu, on kirjan kirjoittanut Huovinen. Hänen äitinsä kuoli äkillisesti, kun Huovinen oli yhdeksänvuotias. Eeron lisäksi perheen äitiä jäivät kaipaamaan kaksi muuta veljestä sekä lasten isä. Huovinen sanoo, että pontimena vuonna 2017 julkaistun kirjan kirjoittamiselle oli paitsi äidin kaipuu, myös se, että hän sai myöhemmin aikuisiällä ”tutustua” äitiinsä kirjeiden välityksellä.

– Itselleni oikeastaan se suurin aukko äidin kaipuusta jäi siitä, että häntä ei kotonamme muisteltu eikä hänestä puhuttu. Ja kun ei muisteltu, niin eihän sitä sitten kohta mitään muistanutkaan.

– Isälläni oli varmasti monta asiaa, mitkä vaikuttivat siihen, ettei hän kyennyt asiasta puhumaan. Ehkäpä suurin syy oli se, että hän oli vaimoonsa niin päätä pahkaa rakastunut, että menetyksen suru oli kerta kaikkiaan liian suurta, Huovinen pohtii.

Täysin uusi vaihe Huoviselle koitti, kun hän sai luettavakseen äitinsä ja isänsä välistä kirjeenvaihtoa. Niistä oli hänen mukaansa pysäyttävintä se, ”miten paljon äiti rakasti poikiaan”.

Lukuisia kirjoja kirjoittanut Huovinen sanoo, että tämä teos on hänelle poikkeuksellinen.

– Tämä on niin henkilökohtainen. Niinpä olinkin häkeltynyt, kun Pauliina pari vuotta sitten oli yhteydessä ja kertoi että kirjasta aiotaan tehdä näytelmä Seinäjoelle.

Salonius puolestaan kertoo, että kirjan dramatisointityö ei sinänsä ollut hankala prosessi.

– Melkein voisi sanoa, että näytelmä alkoi kirjoittaa itse itseään. Hankalin ja jännittävin vaihe oli se, kun lähetin ensimmäisen version Eerolle nähtäväksi!

Turhaan ohjaaja jännitti, kävi ilmi.

– Pauliina teki dramaturgina niin hyvää työtä, ettei meillä ollut varmaan mitään erimielisyyksiä, Huovinen sanoo.

Salonius korostaa vielä tarinan erityislaatuisuutta.

– En pysty nimeämään toista näytelmää, joka olisi näin kaunis. Aikuinen mies puhuu elinikäisestä ikävästään omaa äitiään kohtaan, niin eihän tällaisia tarinoita ole, hän summaa.

Niko Takala

Juttu on julkaistu 17.10. Ristiinalaisessa.

Viiden minuutin hiljainen mielenosoitus turvallisemman liikenteen puolesta järjestetään keskiviikkona kello 18. 

Pelastusalalla järjestetään viiden minuutin hiljainen mielenosoitus turvallisemman liikenteen puolesta keskiviikkona 16.10. kello 18. Tilaisuudella kunnioitetaan rattijuopon yliajamana menehtyneen Mikko Saastamoisen muistoa.

Etelä-Savosta mielenilmaukseen osallistuvat kaikki paloasemat. Ristiinassa mielenosoitus näkyy Valtatie 13:n ja Brahentien risteysalueella. Ajoneuvot pysähtyvät hälytysvarauksella viideksi minuutiksi hiljaiseen mielenilmaisuun valtateiden silloille, liikenneväylien varrelle tai muille näkyville paikoille eri puolilla Suomea ja maailmaa.

Koko pelastusala koki suuren menetyksen 1.10., kun arvostettu kollega Mikko Saastamoinen menehtyi pyörälenkillä rattijuopon yliajamana Kangasniemellä. Hän oli kansainvälisestikin tunnettu liikenneturvallisuuden ja tieliikennepelastamisen kehittäjä, joka oli palkittu myös Vuoden palomiehenä.

Saastamoisen menehtymisen aiheuttanutta kuljettajaa epäillään tällä hetkellä neljästä rikoksesta, muun muassa törkeästä rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

– Mikko oli erittäin arvostettu ja pidetty kouluttaja ja työkaveri. Hän piti meille useita tieliikennepelastuksen koulutuksia ja edisti merkittävästi uusien pelastustekniikoiden hallintaa ja työturvallisuutta, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kertoo tiedotteessa.

Mielenilmaisun tavoitteena on kiinnittää yhteiskunnallista huomiota liikenneturvallisuuden parantamiseen ja etenkin päihtyneiden kuskien aiheuttamiin riskeihin. Alkoholismi on sairaus, mutta rattijuopumus on valinta.

– Älä koskaan lähde päihteiden vaikutuksen alaisena liikenteeseen ja estä myös muita tekemästä niin, Halmeslahti pyytää.

Tällä kaudella joukkueita pelaa viisi aina D-junnuista naisiin.

Maanantai-iltana Ristiinan yhtenäiskoulun saleista kuuluu palloilun ääniä ja naurua. Illan aikana molemmissa saleissa – osa nuorista vuoroa muuttaen – treenaavat joukkueet E/D-ikäisistä B-ikäisiin.

– Kun kauteen lähdimme, niin olimme vähän, että saammeko joukkuetta kasaan. Mutta olemme kaikki yllättyneet. Meille on tullut kaiken kaikkiaan noin kymmenkunta pelaajaa Mikkelin suunnasta, kertoo B-joukkueen tilanteesta valmentaja Vesa Rovio.

Myös C-ikäisiin on saatu pelaajia lisää. Yksi heistä on kapteeni Julia Kaipainen.

– Tämä sopi elämäntilanteeseeni paremmin. Esimerkiksi harkat on lyhyemmät, niin ehtii opiskellakin, hän kertoo.

Ristiinan Urheilijoiden joukkueet pelaavat tällä kaudella naisten kolmosta kahdella eri joukkueella. RiU Originals -joukkueesta löytyy viime kaudella sarjaa pelanneita ja A-B-C-joukkueesta noiden ikäkausien nuoria. Näiden lisäksi turnauksiaan kiertävät B-tytöt, C-tytöt ja D-tytöt.

– Nythän meillä on ihannetilanne, kun kaikki ikäluokat pyörivät, niin pelaajat pääsevät matalalla kynnyksellä seuraamaan ja myös pelaamaan toisissa joukkueissa. D-ikäisissä olen huomannut, että intoa lisää, kun harjoitukset on C-tyttöjen kanssa samaan aikaan. Se on tuonut uutta potkua tekemiseen, kertoo D-ikäisten joukkueenjohtaja Hannes Männistö.

C- ja D-ikäisiä valmentaa Marko Ritolahti. Hän toteaa joukkueen olevan taitava. Ennen kaikkea siinä vallitsee hyvä henki, toteaa C-ikäisten joukkueenjohtaja Sauli Torniainen.

– Viime viikonloppuna oli ensimmäinen turnaus ja siellä oli pienimpiä ensimmäistä kertaa kentällä, eli kuusikkopelissä. Hienosti tytöt neuvoivat ja tsemppasivat toisiaan, Torniainen kertoo.

C- ja D-joukkueiden aikuiset toteavat, että RiUssa näkyy Rovion henki, että hampaat irvessä ei oteta. Rovio kertookin, että esimerkiksi B-joukkue on todella hyvä ja täynnä lahjakkaita urheilijoita.

– Mutta se on tärkeintä, että nuoret tykkäävät harrastaa ja on kivaa. Mahdolliset voitot ja menestys tulee sitten sen mukana, Rovio sanoo.

Kaikkiin joukkueisiin mutta erityisesti E/D-ikäisiin otetaan mielellään vielä uusia harrastajia mukaan . E/D-ikäiset ovat 4–6-luokkalaisia.

– Uusia on nyt aloittanutkin. Meillä on hyvä ryhmä, eli uusia ja kokemusta mutta mielellämme otamme vielä lisää harrastajia mukaan, joukkueenjohtaja Hannes Männistö sanoo.

1–3-luokkalaisille RiU aloitti tiistaisin lentopallokerhon, jota vetää Marko Ritolahti.

– Sinne voi tulla matalalla kynnyksellä kokeilemaan lajia. Se on siis lentopallopainotteinen mutta ei niin vakavaa, Männistö sanoo.

Elina Alanne

RiUn B-tytöt pelaavat kotiturnauksen Ristiinan yhtenäiskoululla lauantaina 12. lokakuuta. 

Ennen Osuuskauppa Suur-Savon ABC-kylmäaseman toteuttamista selvitetään vielä muun muassa rannan ruoppausta. 

Kaukaanrannan torialueen kaavaehdotus olisi tarkoitus saada päätöksentekoon ennen vuodenvaihdetta.

– Asemakaavaluonnoksesta on käyty neuvotteluita S-ryhmän edustajien kanssa. Kaavatyötä edistetään koko ajan, kaupungin kaavasuunnittelija Ari Luotonen kertoo.

Osuuskauppa Suur-Savo haluaa toteuttaa alueelle ABC-kylmäaseman, johon tulisi myös tankkausmahdollisuus rantaan. Ristiinassa ei ole päässyt kesän 2022 jälkeen tankkaamaan veneitä järvestä käsin.

Luotonen kertoo, että kaavaan liittyen ratkaistavia asioita on vielä muun muassa LV-alueen osto Yöveden osakaskunnalta sekä konsulttiselvityksen teko rantaveden pohjasedimenttien mahdollisista haitta-ainepitoisuuksista.

– Lisäksi selvitettäviä asioita ennen kaavaehdotuksen päätöksentekoon viemistä on, minne mahdolliset pilaantuneet rantaveden pohjasedimentit voidaan kuljettaa, Luotonen sanoo.

Tankkauspistettä varten S-ryhmä rakentaa rantaan uuden laiturin. Tätä varten rantaveden pohjaa pitää ruopata.

– Nyt ennen kaavaehdotuksen päätöksentekoon viemistä selvitetään, kuinka paljon pohjaa täytyy ruopata, mitä se maksaa ja voidaanko kaava-alueella rakentamisen seurauksena syntyviä kaivuumassoja hyödyntää itse kaava-alueen maantäytöissä tai osin uuden laiturin alkupään osana, Luotonen kertoo.

Kaavatyötä on nyt tehty noin vuosi. Osuuskauppa Suur-Savon toimialajohtaja Kai Nurmi kertoo, että selvitettävien asioiden määrä ei periaatteessa ole tullut yllätyksenä.

– Ruoppausselvitykset liittyvät veden syvyyteen. Nyt syvyys ei riitä purjeveneille. Jos rannan ruoppaus on mahdollista, niin se varmasti kannattaa tehdä, jolloin se parantaa saavutettavuutta sekä on turvallisempaa. Teemme vielä tarkemmat mittaukset, paljonko on veden syvyys ilman ruoppausta, Nurmi sanoo.

Nurmi toteaa, että siinä vaiheessa jos ja kun asia on viimeistä lupaa myöten joskus selvä, tankkausaseman rakentamiseen menee puoli vuotta.

– Eli jos asia menee nyt myöhälle, niin ensi kesänäkään tankkausasemaa ei ole, Nurmi sanoo.

Elina Alanne

Sekä koulu että harrastajat ovat sitkeästi odottaneet salin valmistumista.

Ristiinan yhtenäiskoulun kesän remonttien viimeinenkin vaihe valmistui, kun pieneen saliin pääsi tällä viikolla liikkumaan. Vielä keskiviikkoaamuna salissa tehtiin viimeistelytöitä. Salin valmistuminen meni muutamalla viikolla pidemmälle kuin jossain vaiheessa arviointiin.

– Mitään kummempaa viivästymistä siinä ei ollut. Odotimme rauhassa, että betoni on varmasti kuivaa ennen kuin lattian pintaa alettiin tehdä. Näissä ei haluta ottaa mitään riskejä, kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen sanoo.

Koulukiinteistössä keväällä 2023 tehdyssä kuntotutkimuksessa pienen salin rakenneavauksessa salin alapohjan eristetilassa huomattiin muun muassa poikkeavaa hajua sekä tummentumia puuosissa, jotka olivat suoraan betonia vasten.

– Voi sanoa, että kaikkiaan se rakenne oli riskirakenne ja siellä oli epäpuhtauksia. Siksi rakenne tehtiin nyt kokonaan erityyppiseksi, Hyttinen kertoi Ristiinalaisessa elokuussa.

Saliin tuli nyt samantyyppinen joustomattolattia kuin koulun isossa salissa on. Lattiaan maalattiin kenttärajat alkuviikosta ja koulu sai torstaina luvan käyttää salia.

Liikunnanopettaja Jussi Haapalainen iloitsee uudesta salista.

– Kaiken kaikkiaan oli tosi hyvä, että se uusittiin. Ilma salissa paranee ja lattiasta ei tule enää tikkuja jalkoihin. Matto on salissa parempi esimerkiksi telinevoimistelussa ja siellähän treenaa iltaisin esimerkiksi kahvakuulaajia, niin myös kahvakuulan alla.

Salin valaistus uusittiin jo aiemmin. Haapalainen toteaa, että pieni sali on nyt kaikin puolin hyvä.

– Se on varmasti nyt toiminnallisesti parempi mutta myös muuten, kun seinät maalattiin uusiksi ja ehostusta tuli värimaailmaan, Haapalainen sanoo.

Sekä koulu että ilta- ja viikonloppuharrastajat ovat odottaneet kärsivällisesti salin valmistumista. Haapalainen sanoo, että koulussa on pärjätty, koska syksy on ollut säiden puolesta niin hyvä.

– Viime viikon kaatosateissa oli hankalampaa mutta laitoimme silloin ison salin puoliksi ja useamman ryhmän sinne. Mutta ei se kovin miellyttävää ole, kun sinne salin puolikkaaseen pistää 25 yläkoulun poikaa. Peltorit tarvitsisi päähän, Haapalainen naurahtaa.

Elina Alanne

Lehteä ei jaeta enää varhaisjakelussa 10.10. alkaen.

Ristiinalainen siirtyy kokonaan päiväjakelun piiriin. Lehteä ei jaeta enää varhaisjakelussa 10.10. alkaen.

Lehti on ollut varhaisjakelussa Ristiinan ja muiden Mikkelin taajamien alueella.

Ristiinalaisen jakaa ympäri Suomea Posti. Syy nyt tehtävään jakelumuutokseen juontuu heinäkuun alussa rajusti kohonneisiin varhaisjakelun hintoihin. Äkillinen muutos on pakottanut paikallislehtiä luopumaan varhaisjakelusta laajalla rintamalla.
– Varhaisjakelun hinta nousi meidän kohdallamme 79 prosenttia, kertoo Ristiinalaista kustantavan Haumedian yrittäjä Jarno Laatikainen.

Ristiinalainen jaetaan vuodessa 47 kertaa, pääasiallisesti torstaisin. Lehti painetaan Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Lehtisepät Oy:n Kouvolan painossa.

Ristiinalaisen toimituksen löytää nyt osoitteesta Brahentie 34, eli vanhalta kirjastotalolta. Toimituksessa ollaan paikalla töiden mukaan, eli säännöllistä aukioloaikaa ei ole.

Päätoimittaja Elina Alanteen tavoittaa numerosta 0440 211 290 ja kaikissa lehden sisältöön liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä sähköpostiin toimitus@ristiinalainen.fi. Ristiinalaisen vanha 015-alkuinen puhelinnumero on poistunut käytöstä.

Haumedian asiakaspalvelu vastaa numerossa 0440 211 841 ja sähköpostissa asiakaspalvelu@haumedia.fi. Ilmoitusasioissa voi olla yhteydessä samaan puhelinnumeroon 0440 211 841 ja osoitteeseen myynti@haumedia.fi.

Naton henkilökuntaa tulee Mikkeliin joitakin kymmeniä. 

Naton alaesikunta sijoitetaan Maavoimien esikunnan yhteyteen Mikkeliin. Asiasta tiedotti puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) perjantaina 27. syyskuuta.
– Päätös tehtiin täysin puolustuksen näkökulmasta, Häkkänen totesi.

Tiedotustilaisuus oli katsottavissa suorana useiden medioiden nettisivuilla.

Virallisesti asiasta päättää Naton kokous ensi vuoden aikana mutta Häkkänen totesi, että asia on käytännössä selvä. Suomi ja Ruotsi menevät Natossa Norfolkin johtoportaan alle.
Naton alaesikunnan tarkempi suunnittelu siirtyy nyt Puolustusvoimille. Suomi on laskenut alaesikunnan kuluiksi noin 8,5 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä summasta ainakin osa saadaan Naton rahastosta takaisin, Häkkänen kertoi.
Mikkeliin tulee Naton henkilökuntaa joitakin kymmeniä. Tarkemmassa suunnittelussa selviää, lisääkö asia Suomen Maavoimien esikunnan henkilökuntaa.

Maavoimien komentaja Pasi Välimäki totesi, että sekä rauhan ajan toiminta että mahdollisten poikkeusolojen toiminta tulee nyt Naton kanssa saman katon alle, ja kokonaisuudesta tulee saumaton. Hän pitää ratkaisua hyvänä, koska Mikkelissä voidaan jatkossa tehdä arkipäivässä tiivistä yhteistyötä esimerkiksi harjoitustoiminnan suunnittelussa.
Tarkemmassa suunnittelussa selviää, rakennetaanko Mikkeliin uutta infraa Naton alaesikunnan vuoksi.
– Aivan varmasti jotain rakentamista tulee. Myöhemmin selviää, onko tarvetta uudisrakennuksille, Välimäki totesi.
Hän muistutti, että Mikkelissä on paljon valmiita tiloja, jotka taipuvat myös väliaikaisratkaisuihin. Hän piti tärkeänä, että Suomi ja Mikkeli ovat valmiita ottamaan Naton alaesikunnan ja sen henkilöstön vastaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Naton viralliset päätökset on tehty. Asioita lähdetään nyt tarkemmin suunnittelemaan muun muassa Mikkelin kaupungin kanssa.
Ministeri Häkkänen totesi, että alaesikunnan merkitys Mikkelille jää nähtäväksi. Suomen puolustukselle sen merkitys on suuri.

Elina Alanne

Koululla tämän lukuvuoden ajan työskentelevä personal trainer auttaa ja kannustaa löytämään urheilullisen harrastuksen.

Tämän lukuvuoden ajan päästään Ristiinan, Haukivuoren ja Anttolan kouluilla nauttimaan koulun oman personal trainerin palveluista. Ristiinassa Koulu-PT:n toimessa nähdään muun muassa Brahen Voimistelijoiden toiminnasta tuttu ristiinalainen Pasi Parviainen. Haukivuoren ja Anttolan kouluilla PT:nä toimii puolestaan mikkeliläinen Janne Romo.

– Tämä on koko Suomen laajuinen hanke, jossa on Itä-Suomen alueella 15 PT:tä mukana. Mikkelissä olemme me kaksi. Taustalla on hallituksen Suomi liikkeelle -kampanja, Parviainen ja Romo kertovat.

– Viime vuoden aikana hankkeesta pyöritettiin muutamilla paikkakunnilla pilotteja, ja nyt sitten täydellä tohinalla toimeen, Parviainen kuvailee.

Toiminnassa lapsi tai nuori voi esimerkiksi tutustua PT:n kanssa oman alueensa liikkumismahdollisuuksiin, osallistua koulunsa Koulu-PT-pienryhmätoimintaan sekä saada kannustusta omaehtoiseen liikkumiseen.

Miehet kuvailevat, että vaikka pilottihankkeista on jotain taustatietoja käytettävissä, niin sinänsä työkenttä heillä on hyvin avoin ja kädet vapaat toteuttamaan PT:n tonttia siten, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytäisi liikunnan ilon sekä saavuttaisi osaltaan tätä kautta parantuneen hyvinvoinnin.

– Ja totta kai se pitkän ajan tavoite on, että näistä lapsista ja nuorista kasvaisi aikuisia, joilla se liikunnallinen elämäntapa kulkee mukana ja siirtyy taas eteenpäin heidän jälkikasvulleen, visioi Romo.

Kohderyhmänä hankkeessa ovat erityisesti peruskoulun 4–9-luokkalaiset. PT:t ovat mukana esimerkiksi MOVE-testeissä, ja pyrkivät käyttämään niistä saatavia tuloksia oppilaiden motivoinnissa liikkumiseen.

– Kohderyhmä on rajattu tuohon, koska on ajateltu, että vielä 1–3-luokkalaiset liikkuvat luontaisesti hieman enemmän. Mutta, eihän tässä toiminnassa tietenkään tuon ikäisiä lapsia pois ohjata, jos esimerkiksi jotain välituntiliikuntaa järjestetään, Parviainen ja Romo muistuttavat.

Koulujen välitunnit ovat yksi mahdollisuus saada lapsia ja nuoria liikkeelle.

– Koulujen pihojen liikuntamahdollisuudet vaihtelevat aika paljon. Tällä hetkellä Ristiinassa on valitettavasti aika huonot liikuntamahdollisuudet koulun pihan osalta. Sinällään joo urheilualue on ihan vieressä, mutta se ei ole välituntialuetta, Parviainen harmittelee.

Yleisesti ottaen heidän mielestään olisi hyvä, että paikkakunnalla olisi tarjolla sellaisia liikuntamahdollisuuksia, jotka nuoria innostavat.

– Anttolassa ollaan saatu aika hyvin näitä aikaan, kun siellä on esimerkiksi pyöräilyrata, skuuttipaikka sekä kaukalo, jossa voi pelata vaikka futista. Juttuja, joita nuoret tykkäävät tehdä, Romo sanoo.

Erillisen PT:n työnkuva mahdollistaa hyvinkin yksilöllisen ohjaamisen.

– Minä laitoin koulussa vanhemmille Wilman kautta viestiä, niin sitä kautta tuli jo kodeista pari yhteydenottoa, joiden pohjalta on lähdetty miettimään näille lapsille harrastuspolkua, Romo sanoo.

Parviainen kertoo kartoittaneensa – ja jatkavansa tätä työtä – Ristiinassa sitä, mitä liikunnallista tekemistä ylipäätään pitäjällä on tarjolla.

– Kun me mietitään sitten näitä lapsia ja nuoria, niin heille on myös tärkeä viestiä sitä, että ei se liikunta tarkoita vain urheilua, varsinkaan kilpaurheilua, Parviainen huomauttaa.

– Esimerkiksi koiran kanssa lenkkeily, metsässä kävely tai vaikkapa pilkillä käynti ovat kaikki liikunnallista tekemistä, hän listaa.

Ristiinan Koulu-PT:n tavoittaa Wilman kautta, sähköpostitse pasi.parviainen@sivistys.mikkeli.fi tai puhelimella 040 5154 029 (myös WhatsApp).

Niko Takala

Vesilaitos sanoo, että Ristiinan vesi täyttää laatuvaatimukset.

Vedestä jää kahvinkeittimen vesisäiliöön tumma pinta. Samaa tummaa tarttuu myös kylpyhuoneen kaakeleihin. Kampaajalla vaaleaksi värjätty tukka alkaa vihertää.

Muutamat perheet ovat ihmetelleet Ristiinan veden laatua. Ristiinalainen on tähän juttuun kerännyt useammankin perheen kokemuksia asiasta. Erityisesti muualta Ristiinaan muuttaneita kummastuttaa, mitä Ristiinan vedessä on, koska vastaavaa ei ole ollut aiemmissa asuinpaikoissa. Hanasta on myös toisinaan tullut selkeästi ruskeaa vettä.

Osa perheistä on asentanut kotiinsa vedensuodatuslaitteen. Niiden suodatuspatruunat muuttuvat jo yhden päivän aikana valkoisesta tummaksi, ja nopeasti hyvin tummaksi.

Mikkelin vesilaitoksen johtaja Jarkko Laitinen kertoo, että Etelä-Savon alueella pohjavesi on yleisesti rauta- ja mangaanipitoista. Eroa on kuitenkin siinä, miten rautaa poistetaan vedestä. Esimerkiksi Mikkelin Pursialan vedenottamolla on erityinen prosessi raudan poistoon. Ristiinassa taas vedenottamolla on myös raudanpoisto, mutta se on Pursialaa kevyempi prosessi.

– Ristiinassa toimitettu vesi sisältää rautaa ja mangaania, joka näkyy kiinteistöjen suodattimisissa. Vesilaitoksen kanta asiaan on, ettei kiinteistöt tarvitse erillisiä suodattamia, Laitinen toteaa.

Hän korostaa, että veden laatua valvovat terveysviranomaiset valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisäksi vesilaitos tekee omaa käyttötarkkailua.

– Ristiinan toimitettu vesi täyttää talousvesiasetuksen laatuvaatimukset. Vesi on pehmeysluokitukseltaan 2,2, joka on pehmeähköä vettä, Laitinen kertoo.

Ruskeaa vettä Ristiinasta on tullut hanoista säännöllisesti vuosien mittaan.

– Ristiinan vesijohtoverkostossa on ollut paljon vesijohtovuotoja kuntaliitoksen jälkeen. Viime vuosina putkirikkojen määrä on vähentynyt. Ristiinan, kuten koko Mikkelin vesilaitoksen verkostossa, on saneerausvelkaa, johon tulee reagoida tulevaisuudessa. Verkostojen saneeraus pitää vesilaitoksen toteuttaa vesimaksuilla, jotka osaltaan lisäävät painetta vesimaksujen korottamiseen, Laitinen kertoo ja toteaa, että olemassa olevien verkostojen saneeraushaaste koskee koko Suomen vesihuoltoa.

Vesijohtovuodot ja erilaiset paineiskut aiheuttavat verkostossa putken seinämiin keräytyvän niin sanotun ”biofilmin” liikkeelle lähtöä. Se näkyy kiinteistössä ruskeana vetenä.

– Ongelma poistuu pääasiassa vettä juoksuttamalla. Ruskea vesi ei ole terveydelle haitallista, mutta suosittelemme juoksuttamista, kunnes vesi on kirkastunut, Laitinen sanoo.

Ristiinan vedestä on keskusteltu myös sosiaalisessa mediassa ja siellä nousee toistuvasti esiin epäily siitä, että Ristiinan vesitornia ei putsata tarpeeksi. Miten asian laita on, Jarkko Laitinen?

– Vesitornien puhdistus on osa vesihuollon kunnossapitotoimia. Puhdistuksia ei tehdä jatkuvasti, vaan esimerkiksi 10 vuoden välein. Ristiinan vesitornin puhdistus on ajankohtainen tulevina vuosina. Myös vesitornien veden laatua seurataan säännöllisesti, ja näytteet ovat täyttäneet talousvesiasetuksen laatuvaatimukset.

Elina Alanne

Myös hoito- ja hoivatehtävissä toimivia on nyt irtisanomisuhan alla.

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa hakee edelleen mittavia säästöjä sekä tilakustannuksistaan että palveluista. Se tiedotti perjantaina kuusi viikkoa kestäneiden yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisestä.

Yt-neuvottelujen seurauksena 168 Eloisan työntekijää joutuu irtisanomisuhan alle. Kaikkiaan neuvottelujen toimet koskettavat 268 Eloisan työntekijää, joista suurin osa, 213, työskentelee hoiva- ja hoitotehtävissä, eli lähihoitajina ja sairaanhoitajina. Muutoksista 27 toteutuu vuoden 2026 aikana. Sataa tehtävää koskien haetaan muutoksia esimerkiksi eläkepoistuman, tehtävien täyttämättä jättämisten ja tehtävämuutosten kautta.

Eloisan perjantaina järjestämässä infotilaisuudessa virkamiehet totesivat, että käytännössä monelle on hoitoalalla töitä, vaikka irtisanomisuhka onkin voimassa. Alalla on niin suuri työntekijöiden vaihtuvuus, että tekijöitä tarvitaan.

Eloisan aluevaltuusto asetti kesäkuussa kaikkiaan 39 miljoonan euron säästötavoitteet vuosille 2025 ja 2026. Samaan aikaan yt-neuvottelujen ohella on valmistumassa hyvinvointialueen talouden sopeutusohjelma. Molemmissa otetaan huomioon jo mahdolliset lakien muutokset muun muassa sairaalaverkkoon, hoitajamitoitukseen ja perusterveydenhuollon hoitotakuuseen.

Mittavien toimenpiteiden seurauksena säästötavoite ovat toteutumassa, mikäli eduskunta tekee hallituksen aikomat lakimuutokset ja aluevaltuusto hyväksyy yt-neuvottelujen tuloksen ja sopeutusohjelman. Yt-neuvottelujen tuottamien säästöjen osuus sopeutuksesta on noin 7,2 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan Eloisa hakee säästöjä eri toimialoiltaan niin, että terveyspalveluista 16,66 miljoonaa euroa, konsernipalveluista 10,48 miljoonaa, sosiaalipalveluista 5,7 miljoonaa, ikääntyneiden palveluista 5,16 miljoonaa ja pelastus- ja turvallisuuspalveluista 1 miljoona.

Terveyspalveluiden säästöistä erikoissairaanhoidon säästöiksi on arvioitu yhteensä 10,7 miljoonaa euroa kahtena seuraavana vuotena. Tavoitteena on vähentää 39 erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkaa.

Tämän lisäksi terveyspalveluissa aiotaan jatkaa perusterveydenhuollon vuodeosastojen keskittämistä kolmelle kampukselle, Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Juvan perusterveydenhuollon vuodeosaston sulkemista. Kuvantamisen palveluverkkoa supistetaan, eli lakkautetaan Mäntyharjun, Juvan ja Kangasniemen yksiköt.

Perusterveydenhuollossa haetaan edelleen säästöjä myös palveluverkkoa, palveluvalikoimaa ja tiloja tiivistämällä. Sopeutustoimina ovat ensisijaisesti tilojen vähentäminen, eli tiivistäminen ja vuokrien lasku. Vaihtoehdoissa on esityksenä myös sotekeskusten lakkautuksia.

Ikääntyneiden palveluihin kohdistuvat 5,16 miljoonan euron säästöt. Yt-neuvottelujen seurauksena jatkoneuvottelut kohdistuvat 129 tehtävään/henkilöön. Käytössä ovat irtisanomisuhka, eläkepoistuman hyödyntäminen, tehtävämuutokset ja avointen tehtäviä täyttämättä jääminen.

– Asiakasmäärämme kasvavat joka vuosi, joten meille säästöt ovat todella raskaita. Ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen lasku 0,6:een vähentää kulujamme mutta samalla myös hyvinvointialueen rahoitusta. Henkilöstöä siirtyy tämän muutoksen myötä varahenkilöstöksi noin 30 henkilötyövuoden verran, mikä vähentää vuokratyövoiman tarvetta ja tuo säästöjä, kertoo toimialajohtaja Niina Kaukonen Eloisan tiedotteessa.

Pelastuspalveluihin kohdistuva miljoonan euron säästö on muihin summiin verraten pieni mutta toimialalle merkittävä. Irtisanomisuhan alla on 12 henkilöä/tehtävää ja yksi vähennys tulee eläköitymisen kautta.

– Olemme toimialoista pienin ja väkeä on vähiten. Säästöt leikkaavat meiltä 10 prosenttia henkilöstöstä. Kalustosta saamme kasaan säästöjä vain noin 0,18 miljoonan verran, kertoo tiedotteessa pelastusjohtaja Seppo Lokka.

Neuvottelujen tulos ja sopeutusohjelma menevät aluehallituksen 30.9. kokouksen käsittelyyn. Lopulliset päätökset viranhaltijoiden säästöehdotuksista tekee aluevaltuusto kokouksessaan Pieksämäellä 7.10.2024. Pelastustoimen osalta päätöksiä tehdään joulukuussa.

Huijarit iskivät, kun Mikkeli poisti pysäköintimaksuautomaatit.
Ristiinalaisnainen joutui huijatuksi, kun hän luuli lataavansa sovellusta pysäköinnin maksamiseen.

Syyskuun alussa ristiinalaisnaisella oli kiire Mikkelin keskustassa odottaneelle, varatulle asiointiajalle. Auto parkkiin ja ripeästi kohti kivijalkaliikettä. Suunnitelma kuitenkin hidastui, kun kadun varressa kävi ilmi, että Mikkelin kaupunki on poistanut kadunvarsipysäköinnin maksuautomaatit käytöstä. Maksaminen on mahdollista vain mobiilisovelluksella.

– Se oli mennyt minulta ihan ohi. Mutta ei hätää, automaattiin oli teipattu lappu, että käytä sovelluksia ja siinä oli linkit, joissa ensimmäisenä oli EasyPark ja toisena Parkman. Rupesin siitä EasyParkia kiireessä lataamaan, nainen kertoo.

Nainen ei ole jutussa omalla nimellään, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Tässä kohtaa tarinaa nainen joutui ovelan huijauksen uhriksi.

– Tein sen virheen, että käytin lapussa ollutta linkkiä, enkä mennyt sovelluskaupan kautta, nainen ymmärtää nyt.

Mikään linkin takaa tullut teksti tai pyyntö ei kuitenkaan heti soittanut hälytyskelloja. Siellä kysyttiin vahvaa tunnistautumista ja pankkikortin numeroita, kuten monessa verkkokaupassa, joita nainen on tottunut käyttämään.

– Kieli oli täydellistä suomea, logot olivat samannäköiset kuin oikealla EasyParkilla, eikä mikään saanut minua epäröimään. Siinä sanottiin, että tunnistautuminen maksaa 2,79 euroa. Annoin tietoni ja siinä vaiheessa kun ajattelin, että nyt saan pysäköinnin käyttöön, niin sivusto tilttasi ja tuli englanninkielinen teksti.

Nainen manasi hetken, palasi lapulle ja tässä vaiheessa hän etsi sovelluskaupan kautta Parkmanin. Se pyysi tietoja ja niiden antamisen jälkeen parkkeeraus alkoi ihan oikein.

Muutaman päivän nainen katseli verkkopankistaan, että 2,79 euroa näkyy siellä edelleen katevarauksissa mutta ehkä summa palautuu, koska lataaminen ei onnistunut. Kävikin niin, että pankilta tuli viesti, että Visaltasi on menossa erikoinen 66 euron maksu.

– Pankki ilmoitti, että olemme sulkeneet varmuudeksi korttisi. Luulin tässä vaiheessa, että mikä huijaus tämä on. Siinä maksun ottaneen nimessä oli kuitenkin jotain tuttua ja menin tililtä katsomaan, että se on sama kuin se 2,79 euron maksu.

Sekä naiselle että hänen pankilleen selvisi nyt, että kyseessä on todellakin huijaus. Pankki sulki naisen kortin lisäksi myös verkkopankin, koska hän oli antanut huijareille myös sen tunnukset.

Nainen naurahtaa, että tämän jälkeen oli vuorossa puhelu Mikkelin pysäköinninvalvontaan.

– Vasta siinä puhelun aikana minäkin tajusin kunnolla, mitä oli tapahtunut. Selitin, että siellä on teillä huijauslinkkejä ja puhelimen päässä ei meinattu ymmärtää asiaa ollenkaan. Molemmat jo vähän ärsyyntyivät ennen kuin samoihin aikoihin ymmärsimme, että joku on vaihtanut automaatteihin laitetut infolaput. Henkilö, kenen kanssa juttelin, kertoi, että hän on itse tehnyt sinne punaisella tekstillä muovitaskuihin tiedotteet ja minä selitin, että teksti oli mustalla.

Naisen pankista kerrottiin myöhemmin, että tällainen huijaustapa on tuttu pääkaupunkiseudulta. Automaatteihin viedään lappuja, joissa on joko suora linkki tai qr-koodi, jolla pysäköinti kehotetaan maksamaan. Ne vievät kuitenkin huijaussivustoille, eivätkä oikeisiin sovelluksiin.

Nainen kertoo, että hän antoi kirjautuessaan myös sähköpostiosoitteensa. Sinne on nyt tullut muutama viesti, jossa hänen on kerrottu olevan rakas kulta-asiakas.

– Vielä en tiedä, mitä saan tämän kulta-asiakkuuden vastineeksi. Paitsi koko elämän sekaisin, hän huokaa.

Mikkelin kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen vahvistaa ristiinalaisnaisen kertomuksen ja on pahoillaan siitä, mitä tapahtui.

– Tästä tuli hänelle iso harmi ja kyllä meitäkin harmitti, kun kuulimme mitä on tapahtunut, hän sanoo.

Kun asia tuli ilmi, kaupungin pysäköinninvalvonta ja EasyPark alkoivat yhdessä heti selvittää asiaa. Maksuautomaatteihin vietiin uudet laput, joissa korostetaan, että suoria linkkejä ei pidä käyttää.

– Meidänkin pitää pysyä näissä ajan tasalla. Valitettavasti tuntuu, että huijarit menevät aina askeleen edellä. Onneksi pankit ovat nykyään nopeasti valppaina, Asikainen miettii.

Huijaustavan selvittyä kaupunki päätti, että käytöstä poistetut maksuautomaatit poistetaan nyt ripeästi pois kaduilta. Ristiinalaisnaisen lisäksi kukaan muu ei ole ainakaan vielä ole ollut kaupunkiin yhteydessä, että olisi joutunut saman huijauksen kohteeksi.

Automaattien tekniikka vanheni

Mikkelin kaupunki luopui keskusta-alueella olevista kadunvarsipysäköinnin maksuautomaateista. Automaatteja oli 15. Pysäköinnin maksaminen onnistuu nyt ladattavilla sovelluksilla, joita ovat muun muassa EasyPark ja Parkman.

Palvelujohtaja Linda Asikainen kertoo, että moni on jo maksanutkin pysäköinnin sovelluksella, joten automaattimaksamisen mahdollisuudesta päätettiin luopua, kun kesällä kävi ilmi, että nykyisiin automaatteihin ei saa tarvittavia päivityksiä.

– Jos tätä ei olisi tullut, niin olisimme luopuneet niistä pikkuhiljaa tiivistämällä. Ne olivat joka tapauksessa käyttöikänsä päässä mutta emme olisi menneet poistoon näin rytinällä, Asikainen sanoo.

Hän kertoo, että kaupunginkin yllättänyt asia oli, että alv-korotus ei onnistunut maksuautomaatteihin.  Yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alussa.

– Saimme tiedon, että niihin ei pysty laittamaan pilkun jälkeen muuta numeroa kuin nollan.

Kaupunki laskee, että luopumalla automaateista se säästää noin 200 000 euroa. Summa menisi kaluston uusimiseen hankintoineen, asennuksineen ja huoltoineen.

– Ja asian selvittyä, uudet automaatit eivät olisi ehtineet käyttöön ilman, että asiassa olisi joka tapauksessa tullut katkos, Asikainen toteaa.

Keskustapysäköinti on nyt herättänyt paljon keskustelua. Asikainen sanoo, että hän ymmärtää sen hyvin.

– Olemme nyt lisänneet Akselin ja Stellan väliin Maaherrankadulle kiekkopaikkoja, Asikainen vinkkaa.

Laajempi keskustan alueen pysäköintisuunnittelu on myös käynnissä.

Käytä vain sovelluskauppaa!

Osuuspankki Suur-Savon riskienhallintajohtaja Heikki Huhtala toteaa yleisellä tasolla, että erittäin yleinen tapa huijata on se, että henkilö yritetään saada lataamaan jokin sovellus tai ohjelmisto.

– Tarkoitus on siis saada ne pankkitunnukset tietoon. Kysely voi tulla puhelulla tai viestillä. Voidaan esimerkiksi esittäytyä teknisenä tukena, Huhtala sanoo.

Hän toteaa, että aina pitää suhtautua kriittisesti, jos tunnuksia kysytään.

– Silloin aina hälytyskellot soimaan, hän sanoo.

Jos puhelimelle lataa uutta sovellusta, se kannattaa aina hakea sovelluskaupasta. Androidin suurin sovelluskauppa on Google Play (Play Kauppa) ja Iphonen Applen App Store. Näissä toimiminen on turvallisempaa mutta varuillaan pitää silti olla huijausten varalta. Sovellusten nimet ja niiden kehittäjien nimet kannattaa lukea aina huolella. Aikaa kannattaa käyttää myös siihen, että lukee muiden sovelluksesta antamia arvioita.

Huhtala tiivistää, että omaa turvallisuutta voi parantaa parilla seikalla.

– Älä anna pankkitunnuksia tai korttitietoja kenellekään. Jos epäilet, että latasit haitallisen sovelluksen tai annoit tunnukset vääriin käsiin, niin ota välittömästi yhteyttä omaan pankkiisi.

Elina Alanne

Ulkoilemaan voi lähteä kahdelle reitille. Lyhyen reitin voi kiertää myös vaikka kävellen. 

Ristiinalaisen ja Ristiinan Rinkan jo perinteinen pyöräsuunnistus kutsuu taas ulkoilemaan viikonloppuna. Tuttuun tapaan kiertämässä voi käydä joko pitkän tai lyhyen lenkin, tai vaikka molemmat. Reiteille voi lähteä pyöräilemään perjantaina 13.9. jo aamusta ja rastit ovat paikoillaan sunnuntaihin 15.9. klo 18 saakka.

Lyhyt kirkonkylän lenkki on noin viisi kilometriä. Reitti on suunniteltu kulkemaan pääosin pyöräteitä, että se olisi mahdollisimman turvallinen kulkea myös lasten kanssa. Lenkin voi hyvin kiertää myös kävellen, juosten, potkulautaillen tai lastenvaunujen kanssa kävellen, ja sen voi kiertää haluamassaan järjestyksessä.

Reittiä voi seurata myös tässä alla näkyvän verkkosivuston avulla.

Pidempi, noin 26 kilometrin lenkki, vie Kautialaan. Reitti on suunniteltu ajettavaksi vastapäivään, mutta toimii myös myötäpäivään. Hietasentie ja Mäntyharjuntie ovat päällystettyjä. Pikkutiet ovat hyvässä kunnossa ja siellä on kiva pyöräillä kauniissa maisemissa ja seurata luonnon syksyä. Ota eväät mukaan ja retkeile kiireettömästi.

Paperikarttoja ja arvontakuponkeja voi hakea myös Rinkan postilaatikosta Rantapuistosta (Brahentie 33). Laatikko sijaitsee lähellä matonpesupaikkaa. Kupongin täyttämällä ja kaikki yhden reitin rastit löytämällä osallistuu arvontaan, jonka palkinnot Ristiinan Rinkka arpoo marraskuussa. Lipuke palautetaan Ristiinalaisen postilaatikkoon, Brahentie 16, viimeistään maanantaina 16.9.

Järjestäjät suosittelevat pyöräilyä valoisaan aikaan sekä käyttämään pyöräilykypärää.

Turvallisia ja mukavia pyöräretkiä!

Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa sujuu Ristiinassa, tuumaa Mökkitalkkari Manner. 

Oho, huikkaa mökkitalkkari Joni Manner ja alkaa lappaa vettä pois soutuveneestä. Olemme matkalla saareen, jossa Manner on rakentanut terassia mökille ja rankkasateet ovat täyttäneet rannassa odottaneen veneen. Hetkessä vene tyhjenee vedestä ja matka alkaa.

– Omaa venettä minulla ei ole, eli näissä kohteissa käytän asiakkaiden veneitä. Vene ja traileri olisivat sen verran iso sijoitus, että en ole vielä ainakaan sitä tehnyt, Manner tuumaa.

Hän aloitti Mökkitalkkari Mannerina keväällä 2020. Koronaepidemia oli jo saapunut Suomeenkin ja Manneria mietitytti, onko yrittäjyys vain riski.

– Aloitin ensin kevytryittäjänä mutta samana syksynä perustin jo oikean yrityksen. Homma lähti kesän aikana ihan hanskasta.

Hanskasta homma lähti nimenomaan hyvällä tavalla, kun ihmiset alkoivat viettää yhä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoillaan, remontoimaan niitä ja mökkejä myös ostivat uudet omistajat. Mökkitalkkarin palveluille oli monella tarvetta ja on ollut joka vuosi sen jälkeenkin.

Kesät ovatkin alueen mökkitalkkareille kiireistä aikaa.

– Puhelinralli alkaa keväällä ja hiljenee loppuvuodesta. Ihan alkuvuosi on hiljaista, eli silloin teen lähinnä aurauksia ja talvikaudella joitain huviloiden sisäremontteja, Manner kertoo.

Parhaillaan ulkoremonttien osalta yrittäjä joutuu puntaroimaan omaa ehtimistään.

– Viime syksynä talvi tuli niin aikaisin, että se vähän säikäytti. Nyt joutuu tarkkaan miettimään, että mitä uskallan vielä luvata, että ehdin ne tehdä ennen lumia.

Mannerilla on rakennusalan perustutkinto ja hän on aina tykännyt ruumiillista työtä.

– Olen tykännyt tehdä traktorihommia, puita ja aurata lumia. Siitä se ajatus lähti, että miten kaiken voisi yhdistää.

Saarimökillä Manner esittelee rakentamaansa kaksi rakennusta yhdistävää terassia.

– Näitä tykkään tehdä. Tykkään sellaisesta näpräämisestä, hän tuumaa ja jatkaa, että mielellään rakentaisi asioita ihan eläkeikään asti.

Mökkitalkkarin asiakkaat ovat pääsääntöisesti Etelä-Suomessa asuvia. Moni kaipaa vanhetessaan mökille parempia rakenteita, kuten terasseja ja portaita.

– Ja eihän ne vanhat portaatkaan ikuisia ole, eli aika usein vaihdetaan uusia rakenteita mätien tilalle. Mutta ei asiakkaista kaikki ole myöskään vanhempia ihmisiä. Paljon on parin vuoden sisällä tullut myös nuorempia asiakkaita, jotka tarvitsevat jossain asiassa apua.

Manner toteaa, että Ristiinassa asiakkaita autetaan mielellään, eikä asiakkaista myöskään tapella eri tekijöiden kesken.

– Oma hommani alkoi Mökkitalkkari Pasi Tapion kanssa ja edelleen autamme toisiamme, milloin jompikumpi tarvitsee apua. Lisäksi muidenkin kanssa vinkkailemme toisistamme, jos joku ei jouda jotain työtä ottaa. Minä en esimerkiksi maalaa, joten suosittelen niihin aina kaveriani ja veljeni on sähkömies. Ihan kaikkeen ei pysty yksi mies, Manner naurahtaa.

Hän kertoo, että tykkää yrittäjänä siitä, että on oman elämänsä herra.

– Sen verran olen isän nahkoihin syntynyt. Hänkin oli yrittäjä, eli ajoi Ristiinassa taksia 20 vuotta.

Yrittäjyydessä hyvä puoli on vapaus mutta toisaalta se on myös huono puoli.

– Tässä ei voi neljältä pistää hanskoja naulaan ja jättää kaikkia työajatuksia työpaikalle. Kyllähän ne aikataulutukset esimerkiksi on aina mielessä. Sitä miettii, että huomenna pitää mennä sinne ja tänne.

Suurempia lomia mökkitalkkari ei ehdi kesäaikaan pitämään mutta pitkiä viikonloppuja voi ottaa vapaaksi aina toisinaan.

– Ja sadepäivinä pidän usein vapaata. Ei ole järkeä palelluttaa itseään ja sitten olla montaa viikkoa kipeänä, Manner toteaa.

Elina Alanne

Ravintola Martan yrittäjänä on elokuun alusta saakka ollut pian 26-vuotias Aleksi Muinonen.

– Asiakas ei varmasti ovesta sisään kävellessään huomaa heti mitään muutosta, mutta tarkoituksena olisi tuoda hiljalleen lisää nykyaikaisia juttuja ja lisätä yhteistyötä paikallisesti, Muinonen kertoo.

Hän miettii, että on ensimmäisiä kertoja ollut perheyrityksessä töissä varmaankin 14-vuotiaana tiskaamassa.

– Sitten olen ollut vuosien varrella töissä enemmän ja vähemmän. Vuosittain olen aina ollut jonkin verran auttelemassa.

Hän toteaa, että pienempänä ja nuorempana ajatus oli, että ravintola-ala ei missään nimessä ole se oma juttu.

– Mutta kävin opiskelemassa yrittäjyyttä ja tuli olo, että ei se välttämättä huono ala ole. Varsinkin kun itse tekee. Jos ei muuta, niin saa siitä tosi hyvää kokemusta, Muinonen tuumaa.

Muinonen toteaa, että hänen oli tarkoitus hypätä Martan yrittäjäksi hieman myöhemmin mutta tilannetta vauhditti se, että toimintaa pari vuotta pyörittänyt Lukko-Holding Oy ajautui vaikeuksiin ja asetettiin konkurssiin elokuussa.

Martta on käynyt läpi useamman konkurssin ja ravintola-ala ei muutenkaan ole ollut se helpoin yrittäjyyden ala Suomessa. Muinonen uskoo, että yleisessä kuvassa esimerkiksi Suomen tilanne ja asiakkaiden liikkuminen on jo kääntymässä paremmaksi.

Martassa hän on jo tunnistanut asioita, joita pitää muuttaa.

– Tiettyjä toimia on alettu jo tehdä, mutta ne ei edelliseen yritykseen ehtineet vaikuttaa. Ei ole uskallettu karsia, eli ei ole uskallettu esimerkiksi supistaa aukioloaikoja. Nyt henkilökuntaa ja aukioloaikoja on pikkaisen tiivistetty. On jätetty pois imagotunteja, mistä on aiemmin ajateltu, että on pakko olla auki, vaikka ne eivät ole taloudellisesti kannattavia.

Yksi Muinosen päätavoitteista on saada leipomon tilat samaan rakennukseen ravintolan kanssa, jos leipomotoimintaa halutaan jatkaa ja kehittää.

– Vanhassa leipomorakennuksessa on tosi kovat kulut, hän kertoo.

Muinosella on viisi työntekijää ja kesäisin apuvoimaa tarvitaan usein saman verran lisää. Tänä kesänä Muinonen teki ilahduttavan huomion matkailijoista.

– Minusta ulkomaalaisia turisteja oli ehkä tänä vuonna enemmän kuin mitä olen aiemmin huomannut. Oikein hyvin oli kaikkiaan porukkaa liikkeellä.

Tulevaisuudessa Muinonen haluaisi, että Martassa olisi enemmän tapahtumia, jolloin koko ravintolan tila saataisiin käyttöön. Lisäksi hän haluaa kehittää ruoka- ja leipomotuotteiden myyntiä.

– Asioista pitää kertoa enemmän ulospäin, että muutkin tietäisivät palveluista kuin kyläläiset. Netissä on nykyään hyviä mahdollisuuksia. Olemme jo mukana urheiluseurojen ruokasovelluksessa, hän kertoo.

Muinonen toteaa, että varsinkin talvikauden hiljaisina aikoina hommia on tehtävä paljon itse. Ravintolayrittäjäksi lähteminen ei häntä kuitenkaan jännitä.

– Voi tulla hyvä. Tai ainakin voi sanoa, että on yrittänyt, hän summaa.

Elina Alanne

Verottaja haki ravintolan edellisen yrityksen konkurssiin

Ravintola Martan toimintaa pyörittänyt Lukko-Holding Oy asetettiin konkurssiin 23. elokuuta. Alkujaan Verohallinto haki yritystä konkurssiin helmikuussa 2024 ja yritys jätti saneeraushakemuksen 8. huhtikuuta 2024. Elokuussa saneeraushakemus on jäänyt sillensä ja Pohjois-Savon käräjäoikeus on asettanut velallisen konkurssiin, määrännyt konkurssipesälle pesänhoitajan sekä siirtänyt asian toimivaltaiseen Etelä-Savon käräjäoikeuteen.

Verohallinto vaati Etelä-Savon käräjäoikeuteen 8. helmikuuta 2024 jätetyssä hakemuksessa, että Lukko-Holding Oy asetetaan konkurssiin. Konkurssihakemus toimitettiin maaliskuun aikana yhtiölle tiedoksi. Verohallinnon saatavat ovat viivästymisseuraamuksineen yhteensä runsaat 51 000 euroa, konkurssipäätöksessä todetaan. Viivästymisseuraamukset on laskettu 8. helmikuuta 2024 asti.

Verohallinto antoi yritykselle maksukehotuksen joulukuussa 2023. Marraskuun puolivälissä yhtiöllä oli Verohallinnolle maksamattomia veroja ja muita maksuja noin 31 000 euroa. Summassa on muun muassa arvonlisäveroja, työnantajan sairausvakuutusmaksuja ja ennakonpidätyksiä helmi-marraskuulta 2023 sekä jäännösveroja vuodelta 2022. Lukko-Holding Oy poistettiin ennakkoperintärekisteristä 30.11.2023.

Lukko-Holding Oy jätti saneerausmenettelyhakemuksen 8. huhtikuuta 2024. Oikeus toteaa, että hakemus oli puutteellinen ja sitä pyydettiin täydentämään. Hakija toimitti täydennyksen 27. toukokuuta. Täydennys oli puutteellinen, joten sitä pyydettiin edelleen täydentämään 16. elokuuta mennessä. Täydennystä ei toimitettu määräaikaan mennessä, joten Pohjois-Savon käräjäoikeus jätti saneeraushakemuksen tutkimatta. Yrityksen asioita on hoitanut Maria Muinonen ja sen toimitusjohtaja ja hallituksen varsinainen jäsen oli Aaro Elias Muinonen.

Lukko-Holding Oy aloitti toimintansa toukokuussa 2022. Se jatkoi Ravintola Martan toimintaa, kun Ravintola Martan ja kotileipomo Saveniuksen taustayhtiö MH-Yhtiöt Oy asetettiin konkurssiin elokuussa 2022. MH-Yhtiöt Oy aloitti toiminnan vuonna 2020, kun aiemmin taustayhtiönä ollut Savenius Oy asetettiin konkurssiin maaliskuussa 2020.

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu (MSM) ry:n uusi toimitusjohtaja Teemu Laasanen kaipaa Mikkeliin monipuolista tapahtumapaikkaa, johon mahtuisi 1500–2000 ihmistä.

Pakko on ajatella isosti, tuumaa Mikkelin Seudun Matkailupalvelu (MSM) ry:n uusi toimitusjohtaja Teemu Laasanen kehittämisestä. Jos Laasanen saisi miljoonien rahavoiton, hän pistäisi siitä osan siihen, että Mikkeli saisi konsertti- ja hyvinvointikeskuksen.

– Meiltä puuttuu monipuolinen tapahtumapaikka, johon mahtuisi 1500–2000 ihmistä. Sen lisäksi tarvitsemme lisää majoitustilaa. Näiden pitäisi kasvaa käsikädessä, eli molempia täytyy kehittää yhtä aikaa, Laasanen sanoo.

Hän aloitti kesällä työt alueellisen matkailun organisaation johdossa. MSM ry:n ja Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy:n välinen palvelusopimus päättyi toukokuun lopussa. MSM on siis aiemmin ostanut matkailutyön Mikseiltä, mutta nyt toiminnan pyörittämiseen palkattiin omaa henkilökuntaa. Laasasen lisäksi MSM työllistää 1,5 hanketyöntekijää.

– Matkailujohtaja Maisa Häkkinen jatkaa Mikseillä Mikkelin kaupungin matkailussa. Työnjako on selkeä, eli minulla on nyt alueellinen työ, Laasanen selventää.

MSM:n hallituksen tavoitteena on rakentaa matkailuun uutta kasvua ja miettiä myös strategiaa uusiksi.

– Yksi tehtäväni on lisätä yhteistyötä. Meillä on edelleen kymmeniä, ellei jopa satoja yrityksiä, jotka eivät ole matkailuorganisaatiossa mukana. Tavoitteena on saada enemmän yhteishenkeä ja yhteinen visio, Laasanen sanoo.

Hän korostaa, että asioista päätetään yhdistyksen hallituksen ja mukana olevien kuntien yhteistyöllä, mutta joitain alustavia ajatuksia hänellekin on jo noussut siitä, mitä pitää miettiä.

– Esimerkiksi nykyistä alueen brändäystä pitää miettiä ja myös kyseenalaistaa. Mikkeli nojaa paljon päämajaidentiteettiin, mutta onko se se, mikä tuo matkailijoita. Paljon on myös nojattu Saimaaseen. Sen ympärille rakennettavissa palvelutuotteissa on kuitenkin edelleen tekemistä.

Laasanen haluaa kehittää datalla johtamista.

– Meillä pitää olla monipuolista ja riittävää dataa siitä, missä olemme ja missä on ne kehityskohteet, hän toteaa.

Laasanen ottaisi itse alueen matkailuun terveys- ja hyvinvointinäkökulman.

– Koko alueen luonto on ainutlaatuinen. Luontoyhteys on meille perusasia, mutta miten voisimme sitä vielä tuotteistaa. Voisimme korostaa luonnon tuomaa hyvinvointia – oli järvi mikä tahansa, hän miettii.

Luonnon lisäksi erilaiset ruumiin hyvinvointiin liittyvät palvelut ovat nykyään kysyttyjä. Ihmiset matkustavat esimerkiksi urheilun vuoksi.

– Meillä on täällä joogaa, hierontaa ja vaikka mitä tekemistä, mutta emme ole vielä osanneet rakentaa tai markkinoida niistä kokonaisuuksia. Jos verrataan vaikka Lappiin, niin matkailijalle on siellä kokonaisuuksia ja tekemistä helposti 1–2 viikoksi. Meillä on täällä hyvää tarjontaa, mikä täytyy tuotteistaa.

Laasanen toteaa, että upeita kohteita ja yrityksiä alueella on niin paljon, että niitä voisi luetella pitkän listan. Luonnon ja eri kohteiden lisäksi matkailun kannalta isoja helmiä on muitakin.

– Rauhallisuus, hiljaisuus ja turvallisuus, Laasanen listaa.

Laasanen kannustaa pienyrittäjiäkin mukaan alueelliseen matkailuorganisaatioon.

– Ajattelen, että pienyritykset eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan jokainen ruokkii toisenkin menestystä.

Alueelliselta matkailuorganisaatiolta yritys saa yhteiset markkinointialustat, eli digimarkkinointia sekä paikkoja esitteissä.

– Oma panos tulee viisinkertaisena takaisin. Kaikkiaanhan MSM ry:n rahoituksesta vastaavat mukana olevat kunnat 80 prosenttisesti ja yritykset 20 prosenttisesti, Laasanen kertoo.

Elina Alanne

Kohta kohdalta

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry

Mikkelin seutu on seitsemän kuntaa: Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala.

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (käytetty lyhenne MSM ry) on matkailun alueorganisaatio.

Se markkinoi Mikkelin seutua matkailualueena, tiedottaa alueen matkailupalveluista, edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja yhteistyötä sekä vahvistaa seudun vetovoimaa.

Se ylläpitää esimerkiksi visitmikkeli-sivustoa.