Pelloksen kolmen vaneritehtaan yhteenlaskettu kapasiteetti on 480 000 kuutiometriä havuvaneria vuodessa. Tämän vanerimäärän valmistamiseen tehtaat käyttävät noin miljoona kuutiometriä tukkipuuta. Viime viikolla tehtailla oli avointen ovien päivä.
Pellos tukee taloutta ja turvallisuutta
Kun UPM:n Pelloksen vaneritehtaita tarkastelee lahden takaa Ristiinan kirkonkylältä, eivät kaukana tupruttavat piiput näytä kovin mahtavilta. Tilastot ja katsaus tehtaan sisälle kuitenkin osoittavat, että Pelloksen tehtailla on suuri vaikutus ihmisten elämään niin Ristiinassa kuin muuallakin Etelä-Savossa.
Lisätäkseen tunnettuuttaan paikallisten joukossa tehdas avasi ovensa yleisölle viikko sitten keskiviikkona. Vierailupäivä houkutteli paikalle yli 500 henkilöä, jotka pääsivät kävelykierrokselle tehtaan sisälle samalla, kun koneet valmistivat vaneria tavalliseen tahtiinsa.
Mitä tavallisen ristiinalaisen – sellaisenkin, joka ei ole koskaan astunut UPM:n tontille – kuuluisi sitten tietää paikallisesta tehtaasta?
Kaikki lähtee raaka-aineista: miljoona kuutiometriä havutukkia vuodessa, 70 tukkirekkaa päivässä. Lopputuotteena tehdas puskee kuusivaneria, josta 90 prosenttia menee vientiin, pääasiassa Eurooppaan.
– Erottaudumme kilpailussa tasaisella laadulla ja toimitusvarmuudella. Niissä me olemme hyviä ja kehitymme koko ajan, kehuu tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen.
Toimitusvarmuutta tukee tehtaan sijainti Saimaan rannalla, sillä raaka-ainetta on saatavilla myös kelirikkojen aikaan: 15 prosenttia tukeista kuljetetaan tehtaaseen uitolla.
Monelle ristiinalaiselle ja mikkeliläiselle UPM tarkoittaa työpaikkaa. Etelä-Savon suurin tehdastyönantaja työllistää Pelloksen tontillaan 580 ihmistä, ja kun lukuun summataan ulkoistetut työtehtävät, nousee henkilöstön määrä yli 600 työntekijään. Pelloksen tehtailla on myös välillisesti suuri vaikutus paikallisten elämään, sillä yhteisöveron ja palkkojen kautta se tuottaa noin 20 miljoonaa euron vuosittaiset verotulot. Kulutusvaikutus on noin 25 miljoonaa euroa, kun puunmyyntituloja ei lasketa mukaan. Tehtaiden vaikutukset alueen puunmyynti- ja urakointituloihin ovat noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.
Lotta Tuominen
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Brasilialainen vaihto-oppilas Maria Guimaráes (oik.) kertoi vaihtovuotensa kokemuksista ylioppilasjuhlan yhteydessä. Marian englanninkielistä puhetta tulkkasi yleisölle Lotta Tuominen.
Suomeen ei tottunut ihan helpolla
Kun brasilialainen vaihto-oppilas Marianne Guimaráes saapui viime vuoden elokuussa Suomeen ja Ristiinaan, oli hänellä vastassaan monta kulttuurishokkia.
– Yksi ensimmäisistä oli se, että ihmettelin kuinka ihmeellä ihmiset voivat tutun tavatessaan vai sanoa ”moi”? Meillä Brasiliassa kun on tapana että aina halataan, riippumatta siitä tunnetaanko vai ei, Guimaráes muisteli ensi tuntojaan Suomessa kun hän piti puheen ylioppilasjuhlan yhteydessä kesäkuun ensimmäisenä päivänä.
Erilaisuudet ihmisten kanssakäymisessä ja yhteiskunnassa eivät suinkaan jääneet siihen. Koulussa oli aivan erilaista, ja varsinkin aluksi kaikki ihmiset tuntuivat hänestä hyvin ujoilta.
– Ja kun kaikki tietenkin puhuivat suomea enkä ymmärtänyt mitään, niin monesti jäin pohtimaan että kuinka aloittaa keskusteluja toisten kanssa.
– Pikkuhiljaa tilanne kuitenkin muuttui, ja nyt vierailuni lopussa voin todeta, että olen saanut todella hyviä ystäviä, myös muista ikäluokista!
Ystäviä siis tuli, mutta niin tuli talvikin…. Guimaráes ei ollut koskaan nähnyt lunta, eikä kokenut kylmempää kuin +10 astetta.
– Eikä ainoastaan kylmyys, vaan myös pimeys! Meillä Brasiliassa ei todellakaan ole pimeätä eikä kylmää.
Mutta niinpä vain aika teki tehtävänsä, ja nuori nainen tottui ottamaan kengät pois sisälle mentäessä ja oppi pikku hiljaa huomaamaan Suomen hienoudet.
– Ja lopulta rakastuin tähän upeaan maahan. On uskomatonta että täällä voi mennä kaikkialle turvallisesti, ilman pelkoa.
– Mutta, sitä en kyllä ymmärrä, että kuinka suomalaiset voivat aivan luonnollisesti olla alasti saunassa keskenään, mutta bussissa ei puhuta toisille!
Ristiinan hyvinvointiasemalla työskentelee kesälääkäreinä kolme lääketieteen kandidaattia, Liina-Maija Miettinen, Niilo Ala-Uotila ja Mikko Räisänen. Pesti Ristiinassa alkoi tämän viikon maanantaina. Kuva: Niko Takala
Kesälääkärit aloittivat työnsä
Ristiinassa työskentelee tänä kesänä kolme sijaistavaa lääkäriä. He aloittivat työnsä kesäkuun ensimmäisenä maanantaina. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Essoten perusterveydenhuollon yksikön johtaja, ylilääkäri Jarmo Lappalainen kertoo, että kesäsijaisia on saatu rekrytoitua hyvin.
– Ristiinassa on lääkäreitä nyt kesällä paremmin kuin esimerkiksi viime syksynä, Lappalainen toteaa.
Hyvinvointiasema toimii normaalisti koko kesän, eli toiminnassa ei ole katkoksia. Ristiinassa hoidetaan kesäisin sekä paikalliset että kesäasukkaat. Kiireellisissä asioissa apua pitää soittaa Essoten päivystysapunumerosta ja kiireettömissä terveysneuvosta. Hätätilanteissa soitetaan hätäkeskukseen.
– Kiireelliset hoidetaan Mikkelissä, mutta Ristiinassakin pystytään hoitamaan puolikiireellisiä asioita, Lappalainen toteaa.
Paikallisten kannattaa käyttää kesän parempaa lääkäritilannetta hyödykseen, jos esimerkiksi erilaiset kontrolliajat sattuvat kesään.
– Omat lääkärit ovat toki lomilla, mutta palvelu pelaa, Lappalainen muistuttaa.
Lappalainen kertoo, että kesälääkärit viihtyvät työssään hyvin.
– Olemme saaneet heiltä viime vuosina hyvää palautetta. Meillä on tietyt supertutorit, jotka ohjaavat nuoria lääkäreitä. Lisäksi työlistat tehdään sellaisiksi, että niistä pystyy selviämään, Lappalainen sanoo.
Ristiinan lääkärit tekivät vielä toukokuussa koululaisten terveystarkastuksia. Lappalainen kertoo, että on täysin normaalia, että tarkastuksia tehdään aina keväisin siihen asti, kun koulut ovat vielä auki.
– Tarkastukset pyritään suunnittelemaan tasaisesti vuoden ajalle. Lisäksi loppukeväästä tarkastetaan vielä heitä, jotka ovat aiemmin olleet jostain syystä poissa lääkärintarkastuksen aikaan.
Kevään puolelle sijoittuvat aina myös kutsuntatarkastukset.
– Eli tiettyjen ikäluokkien terveystarkastukset painotetaan aina keväälle, Lappalainen sanoo.
Elina Alanne
FAKTA:
Näin hakeudut hoitoon Mikkelissä
– Hätätilanteissa soita 112
– Päivystysapu 116 117 vastaa ympäri vuorokauden. Tässä numerossa arvioidaan hoidon tarve, kun kyseessä on äkillinen sairastuminen, kroonisen sairauden vaikeutuminen tai vamma, joka vaatii välitöntä hoitoa. Tämä tarkoittaa yleensä hoitoa noin vuorokauden kuluessa.
– Kiireetön terveysneuvo ja ajanvaraus vastaa numerossa 015 211 411. Palvelu toimii ma–pe kello 8–16. Kiireettömän yhteydenottopyynnön voi jättää myös osoitteessa www.essote.fi.
– Hammaslääkäriajanvaraus ja päivystys toimii numerossa 015 194 4410 ma–pe 7.30–15 ja la–su 9–10.
Viimevuotiseen tapaan ristiinalainen Niclas Auvinen (nro 66) ja muut vesijettikuskit hyökkäävät SM-pisteiden pariin Pökkäänlahdella. Ristiinan osakilpailu on lauantaina 13.7. Arkistokuva / Lotta Tuominen
Vesijettien SM-osakilpailu jälleen Ristiinassa
Viime kesänä nähtiin ensimmäistä kertaa SM-tason vesijettien kisailua Ristiinassa, ja tänä vuonna jatketaan samalla linjalla. SM-kisan pitäjään saamisen taustalla ovat isä ja poika, lajia harrastavat ristiinalaiset Janne ja Niclas Auvinen, joista tällä kaudella kilpaa ajaa 15-vuotias Niclas.
– Viime vuoden kilpailusta saatiin paljon hyvää palautetta sekä kilpailijoilta että myös tuolta lajiliiton puolelta, kun kaikki meni kunnialla läpi. Katsojiakin kun oli eniten näistä Suomen osakilpailuista, niin oli helppo tehdä päätös että pyritään tällekin vuodelle kisa järjestämään, Janne kertoo.
Hän kehuu, että esimerkiksi Ristiinan Pursiseuran ja vesialueen omistavan Ristiinan osakaskunnan oli taas helppo toimia yhteistyössä, jotta kilpailuluvat saatiin kuntoon. Vesijettien SM-sarjan toinen osakilpailu ajetaankin Pökkäänlahdella lauantaina 13.7.
Perjantaina ajetaan harjoitukset, varsinainen kisapäivä on lauantaina, jolloin kilpaillaan 11-18 välisenä aikana. Kilpailukeskuksena toimii Kirkkoranta, johon yleisöllä on vapaa pääsy. Alueelta löytyy muun muassa ravintolapalveluita sekä esimerkiksi lajiin liittyvien varusteiden myyntiä. Toki kisaa voi halutessaan katsella muualtakin, rata on sellainen että vaikkapa Uikkalan laiturista varmaan näkee.
Ensimmäinen osakilpailu ajettiin toissa viikonloppuna Helsingissä, ja se meni ristiinalaisittain varsin mukavasti. Niclas oli nimittäin pisteissä luokkansa (Runabout GP4) toiseksi etevin. Sijoitukset kolmessa eri lähdössä mukavat toinen, kolmas ja ensimmäinen.
– Ihan hyvinhän siellä meni! Olosuhteet oli kyllä aikalailla vaativat kun tuuli niin kovaa, Niclas kommentoi itse.
– Mutta kaikki on vielä mahdollista, pisteethän ratkaisevat enkä ole kuin 1,5 pistettä luokkaa johtavaa Tommi Mendolinia perässä, hän muistuttaa.
Vahvana taustatukijana mukana toimiva isä-Janne vahvistaa niin ikään korkealle asetetut tavoitteet.
– Tänä vuonna on tarkoitus ajaa tosissaan paitsi tämän luokan SM-kullasta, niin myös kyseisen luokan junioreiden Pohjoismaiden mestaruudesta, hän linjaa.
Vaikka urheilullisista saavutuksista ajetaankin tosissaan, niin Ristiinan osakilpailun osalta pohjalla on myös toinen tärkeä tavoite. Viime vuotiseen tapaan Ristiinan osakilpailun tuotto lahjoitetaan Mikkelin keskussairaalan lastenyksikölle.
– Tällä kertaa mukana on kaksi hyväntekeväisyyslähtöä. Niihin voi osallistua kuka vaan, joka maksaa kyseisen startin maksun ja jolla on joko oma ajokki tai meiltä riittää lainaksi, Janne Auvinen sanoo.
Vesijettien SM-osakilpailu Ristiinassa Pökkäänlahdella (Kirkkoranta) la 13.7. Yleisöllä vapaa pääsy. Kisalähdöt klo 11 alkaen. Harjoitusajoja jo pe 12.7.
Linnaniemen keskiaika houkuttelee kävijöitä esimerkiksi taistelunäytöksillä, musiikilla ja markkinoilla
Ristiinassa mennään jälleen keskiaikaan! Linnaniemen keskiaika -tapahtumassa nähdään tänäkin vuonna ratsastusta, taistelua sekä paljon muuta. Viime vuonna vauhdissa oli Haukkalevän tallin Eetu Autere ja islanninhevonen Viksu.
Vuosi sitten ensimmäistä kertaa järjestetty Linnaniemen keskiaika oli heti avauksessaan menestyksekäs. Yleisöä saapui paikalle nelinkertainen määrä järjestäjien tavoitteeseen nähden.
– Olihan se melkoinen yllätys. Olimme itse asettaneet tavoitteeksi 500 kävijää, mutta päivän aikana paikalla kävikin yli 2000 vierailijaa, joka tietenkin oli yli kaikkien odotusten! muistelee tapahtuman puuhamies Ville Hokkanen.
Tarkkoja kävijämäärätavoitteita ei toiselle tapahtumalle ole laitettu, mutta totta kai järjestäjänä toimivan Linnaniemi ry:n riveissä halutaan että tälläkin kertaa yleisö löytäisi Ristiinaan, jotta tapahtumaa voitaisiin jatkossakin järjestää.
– Ja paitsi järjestää, niin tietenkin myös kehittää. Ideoita on monenkin asian entistä parempaan toteuttamiseen, Hokkanen sanoo.
Toisen kerran keskiaikaan mennään pitkälti ensimmäisen kerran opastamalla viitoituksella. Ja mikä mennessä, kun kaava osoittautui toimivaksi. Luvassa on siis esimerkiksi Medieval Fight Clubin taistelunäytöksiä, Haukkalevän tallin toimesta nähtäviä Skills at arms -ratsastusesityksiä, opastusta jousiammuntaan, herkullista ruokaa tarjoavia kojuja sekä keskiaikamarkkinat Gränna-talon kentällä.
– Musiikkiesitysten määrä kasvaa ja monipuolistuu viime vuodesta. Mukana on jo viime vuonna esiintynyt Ancient Bear Cult ja tällä kertaa uutena tuttavuutena Härkätien Leikarit, joka soittaa ”keskiaikaista markkinamusiikkia”.
Uutena ohjelmanumerona päästään myös ihastelemaan esimerkiksi jonglöörin taitoja. Ratsastamista puolestaan pääsee testaamaan myös keppihevosradalla, joka niin ikään on uutta viime vuoteen. Tuttna ohjelmana taas on edelleen mukana suuren suosion varsinkin pienempien kävijöiden keskuudessa saavuttanut pehmomiekkailu.
Keskiaikamarkkinoilla on myynnissä esimerkiksi koruja, sekä muun muassa erilaisia käsitöitä, puisia leluja ja vaatteita.
Linnaniemen Keskiaika la 15.6. klo 10-17. Koko perheen keskiaikatapahtuma ja keskiaikamarkkinat Ristiinassa, tapahtumapaikkana Kirkonmäen ja Kesäteatteri Linnankorvan välinen alue. Liput 5 euroa, alle 18 v. ilmaiseksi. Keskiaika -teemaan pukeutumalla ilmainen sisäänpääsy.
”Järvi on vaarallinen muulloinkin kuin heikkojen jäiden aikaan”
Sakke Pipatti on käynyt Kernuulla kalassa lukemattomia kertoja. Viime keskiviikon kalareissu muodostui jännittävämmäksi kuin olisi ollut tarpeen. Sekä mies että vene pääsivät kuitenkin lopulta kunnossa – vaikkakin märkinä – takaisin kotirantaan.
Hangastenmaalla asustava Sakari Pipatti käy säännöllisesti kalassa Kernuulla. Viime viikon keskiviikkona kalareissu kulki täysin normaalisti, kunnes kokenut kalamies horjahti, vene hörppäsi vettä ja kalastaja putosi kylmään veteen.
– Menin tuttuun tapaan kokemaan edellisiltana asettamiani kalanpyydyksiä Kernuulle. Katiskassa olikin hauki ja pieni ahven. Ainoassa verkossa taas pari pannukokoista ahventa, Pipatti muistelee.
Niitä hän sitten meni perkaamaan viereiseen pikkusaareen, kuten hänellä tapana on.
– Kun oli valmista, niin lokeille piti jättää perkeet, kuten ennenkin. Sitten katiska veneen keulaan ja työntämään venettä vesille.
– Veneeseen astuminen ei sitten onnistunutkaan ihan suunnitelmien mukaan, ja vene keikahti ollessaan jo muutaman metrin päässä saaresta. Paatti pahus sieppasi vettä ja minä tömähdin kyljelleni veneen laitaa vasten. Rimpuilustani johtuen vene ryyppäsi vielä toisen kerran, jolloin putosin laidan yli veteen!
Vene loittoni tuulen mukana kauemmaksi saaresta ja pikaisen tilannearvion jälkeen Pipatti päätti uida parikymmentä metriä takaisin saareen.
– Tuuli nimittäin vei venettä koko ajan kauemmaksi. Se pysähtyi kuitenkin, ilmeisesti veneestä tipahtaneen katiskan naruun, sillä keulanaru oli pitkähkö.
– Kun pääsin saareen, katsoin veneen suuntaan. Kannattaisiko yrittää uida sen luokse? Kylmä ja märät vaatteet saivat kuitenkin tekemään sen ratkaisun, että huusin kurkku suorana apua.
Pipatti arvioi, että ”puolisen tuntia siinä meni huudellessa”, hieman jo epätoivoiseksi muuttuneena. Kastunut puhelin ei toiminut vaikka hän yritti sitä kuivatella.
– Istuin voimattomana sammaleiselle kalliolle, yrittäen etsiä suojaa kylmältä tuulelta. Onneksi takkimallinen pelastusliivi ja paksut fleece-vaatteet antoivat vähän suojaa.
Lopulta näkyviin tuli lähestyvä vene, jonka keulassa ollut koira haukkui.
– Pelastajani saapui ja toimitti veneeni takaisin saareen. Kadonneen toisen aironkin tämä henkilö kävi vielä hakemassa vastarannalta.
Pipatti sanoo ”pelastushenkilön” kertoneen, että hänen koira (Iines nimeltään) oli alkanut voimakkaasti haukkumaan kesämökin pihalla.
– Mies ei ollut kuullut avunhuutojani, mutta tarkemmin kuunneltuaan kuuli jotain, ja päätti lähteä tutkimaan, mistä meteli kuului.
Lopulta Pipatti pääsi kotiin märissä vaatteissa ja jonkun verran kylmissään, ja ihme kyllä, kalatkin astiassaan…
– Emo oli kyllä ihmeissään, kun palasin. Miten ihmeessä äijä on läpimärkä. Oli yrittänyt soittaa useamman kerran, ja oli mennyt vain suoraan vastaajaan. Hän oli aikeissa soittaa jo 112:een, sillä normaalisti viivyn näillä matkoilla noin tunnin. Nyt oli huolestumisen aikakynnys ylittynyt runsaasti.
Sitten oli ohjelmassa saunalla kuuma pesu ja syöminen. Sen jälkeen alkoi koko tapahtumaketjun ajan melko rauhallisena pysyneen miehen mieleen tulla jo ajatuksia että miten huonosti olisi voinut käydä. Jos vene olisi kaatunut kaukana saaresta tai rannasta?
– Olkoon tämä itselleni ja toivottavasti muillekin varoituksen sanana siitä, että kyllä se järvi voi olla vaarallinen muulloinkin kuin heikkojen jäiden aikaan!
– Niin, ja ennen kaikkea. Miten voin ikinä riittävästi kiittää Iinestä ja hänen isäntäänsä!
Ristiinalainen Helena Waris sai Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastolta kokovuotisen apurahan. Taiteen saralta kokovuotinen apuraha myönnettiin Wariksen lisäksi vain kahdelle muulle. Arkistokuva / Niko Takala
Warikselle ja Risla ry:lle apurahat
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston apurahat ja palkinto jaettiin maakuntarahaston 57. vuosijuhlassa Mikkelissä tämän viikon tiistaina 14.5.
Ristiinaankin saatiin apurahoja. Kokovuotisen työskentelyapurahan (24 000 euroa) sai ristiinalainen kirjailija Helena Waris, ja myös Ristiinan Mielenterveysyhdistys Risla ry sai apurahan. Rislalle myönnettiin 6000 euron avustus lyhytelokuva-hankkeen toteuttamiseen Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana.
– Hyvältä tuntuu tietysti, nyt on vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi työrauha pitkäjänteiseen työskentelyyn! Helena Waris iloitsee.
Kirjailijalla onkin parhaillaan varsin tuottelias kausi meneillään. Warikselta julkaistaan kesäkuussa Nuorgamin vettä (Like), joka on aivan uudenlainen aluevaltaus erityisesti fantasiateoksistaan tunnetulta kirjoittajalta. Nuorgamin vettä on nimittäin veijariromaanimainen ”roadromaani”, absurdi komedia eronneesta miehestä, ämpärillisestä pohjoista vettä ja heidän matkastaan Pohjoisesta Helsinkiin. Linnunsitoja -trilogian päättävä Jäänvartija ilmestyy puolestaan elokuussa, loppuvuonna ehtii vielä tulla julki yksi äänikirjakin.
– Ja sitten helmikuussa 2020 on lastenkirjasarjan aloitus, jonka toinen osa julkaistaan syyskuussa 2020, ja jonka osien lopullinen lukumäärä on vielä auki, Waris ynnää suorastaan hengästyttävää tulevaa puoltatoista vuottaan.
Hän ei vielä kerro äänikirjan ja lastensarjan nimiä, nimet tulevat julkisiksi sitten, kun teokset esitellään virallisesti kustantajien katalogeissa.
– Apurahakauden aikana on äänikirjasarjan ja lastenkirjasarjan lisäksi tarkoitus kirjoittaa myös ikuisuusprojektiksi venähtänyttä kivikausiromaania, Uikua, joka on joutunut väistämään jo monen vuoden ajan ohikiilanneita projekteja. Jospa nyt olisi vihdoin sen aika! Waris haaveilee.
Taiteen kokovuotisen apurahan saivat Wariksen lisäksi kuvataiteen maisteri Hanna Vahvaselkä ja taidegraafikko Ritva-Liisa Virtanen. Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa annettiin kaikkiaan viiteen kohteeseen.
Niko Takala
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Ylioppilaskokeiden tulokset julkistettiin eilen keskiviikkona klo 12. Tulosten julkaisu toi sekä helpotusta että ärsytystä, selviää Ristiinalaisen tekemässä pikagallupissa, johon jututimme kahta kokelasta, jotka saavat muutaman viikon päästä painaa yo-lakin päähänsä.
Jännitin kovasti psykologian tuloksia, sillä en ollut ihan varma, menisikö koe läpi. Luin psykologiaa kaikista eniten, mutta jostain syystä en onnistunutkaan kokeessa ja sain siitä arvosanan A. Lakin olisin saanut joka tapauksessa, sillä muiden kokeiden kompensaatiopisteet olisivat riittäneet korottamaan hylätyn arvosanan.
Stressasin kovasti kaikkia muitakin kokeita lukuun ottamatta ruotsia, johon en jostain syystä lukenut ollenkaan. Kaikista tärkein aine minulle oli yhteiskuntaoppi, joka jäi pisteen päähän arvosanasta M.
Haen Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä tai sosiaalityötä, mutta jos en saa opiskelupaikkaa, etsin Jyväskylästä töitä. Toivon pääseväni heti kouluun, mutten lannistu, vaikkei niin kävisikään.
Ronja Nyman, 18
Tuntuu hassulta tajuta, että kirjoitukset ovat ohi – lukio oli nyt siis tässä. Vähän ärsyttää, että äidinkieli jäi pisteen päähän paremmista arvosanoista, mutta eihän sille mitään voi.
Ylipäätään kirjoitukset menivät osaltani hyvin. Kemian koe jännitti minua eniten, mutta se saattoi johtua siitä, että se oli ensimmäinen kirjoittamani aine. Äidinkieleen en valmistautunut mitenkään vaan luotin siihen, että taidot ovat karttuneet lukion aikana. Kielten kokeita varten kuuntelin ja luin kirjoja englanniksi ja ruotsiksi. Sain kummastakin kokeesta arvosanan E.
Päätin jo ysiluokalla, että lukion jälkeen aion pitää välivuoden ja matkustaa. Jossain vaiheessa syksyä lähdenkin kaverini kanssa reppureissaamaan Kaakkois-Aasiaan.
Anni Mattila, 18
ARVOSANAT PAREMMUUSJÄRJESTYKSESSÄ: (Kirjainlyhenne) L, E, M, C, B, A, I (hylätty)
Ristiinan lukion ylioppilaat 2019
Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen ylioppilaat keväällä 2019 ovat: Ahonen Henna, Eronen Emmi, Haapiainen Henna, Haimilahti Elise, Heikkinen Aaro, Heinikainen Ville, Hokkanen Erja-Stiina, Honkanen Jere, Hotti Jenni, Hytönen Venla, Jaatinen Kati, Jokinen Lassi, Korhonen Aleksi, Kortman Totti, Liukkonen Kaisa, Makkonen Venla, Mattila Anni, Nyman Ronja, Partio Johannes, Piispa Sanni, Pöyry Minttu, Ripatti Elina, Timonen Heidi ja Tirkkonen Henna
Lisää kuntoiluvälineitä, skeittialue, kuntoportaat
Uudet kuntoiluvälineet ovat saaneet käyttäjiltä kiitosta. Liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turunen (vas.) ja aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen katsoivat jo paikkoja lisälaitteille, joita on luvassa tämän vuoden aikana.
Urheilukentän maastoon saatiin tämän kevään aikana asennettua kuntoiluvälineitä, jotka oli hommattu jo viime vuoden puolella. Tälle vuodelle ”liikuntapuiston” alueen kehittämiseen on varattu 30 000 euron määräraha. Määräraha tullaan käyttämään kuntoiluvälineiden lisähankintoihin, skeittialueen tekemiseen sekä kuntoportaiden rakentamiseen, kertoivat tiistaina urheilukentän maastossa tulevia investointeja suunnittelemassa olleet Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen sekä Mikkelin kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turunen.
– Tähän ainakin mahtuu hyvin vielä se tasapainopuomi. Ja tälle alueelle saadaan vielä kaksi laitetta lisää, Turunen mittaili kuntoradan alkupäässä olevalla kuntoilulaitteiden luona.
Skeittialue puolestaan tullaan toteuttamaan asfaltoidulle alueelle, jossa talviaikaan on niin sanottu pikkujää. Jossain vaiheessa kuntoportaita puolestaan oli pohdittu Linnaniemen kuntoradan alkupäähän, mutta nyt – ainakin tämän kierroksen rahoituksella – tehtävät portaat nousevat urheilukentän pohjoispäätyyn. Mäntyjä tällä hetkellä kasvavaan rinteeseen saadaan parikymmentämetriset portaat, kun poistetaan välissä oleva aita, ja takana olevan kallion taakse ajetaan hieman lisämaata.
Niko Takala
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Kallioniemestä aloitetaan takuulähdöt Astuvansalmen kalliomaalauksille. Otto Ravantti kertoo, että enintään 12 henkilöä mahtuu mukaan retkille, jotka starttaavat Kallioniemestä keskiviikosta sunnuntaihin klo 12 ja 14, alkaen ke 19.6.
Mikkelin kaupunki on ottanut matkailun kehittämiselle muutamia selkeitä kärkiä. Yhdeksi on otettu luontomatkailu, johon olennaisesti kuuluisivat Anttolan luontomatkailukeskus sekä Astuvansalmen kalliotaidekeskus. Näiden keskusten tiimoilta tehdään parhaillaan kehittämisohjelmaa, johon liittyen esimerkiksi toukokuun alussa järjestettiin kuulemis- ja ideointitilaisuudet sekä kuntalaisille että matkailuyrittäjille.
– Tekeillä olevassa työssä koostetaan konkreettiset toimenpidekokonaisuudet matkailun kehittämiseksi. Tavoitteena on, että ohjelman sisältöä on helppo lähteä viemään eteenpäin julkisten ja yksityisten toimijoiden taholta, kertoo työssä projektipäällikkönä toimiva Tuuli Rantala yhdyskuntarakentamisen asiantuntijayritys WSP:stä. Rantala toteaa, että alueella on suunniteltu paljon, ja uusi ohjelma pyrkiikin antamaan kiintopisteet, eväitä ja selkeitä suosituksia askelten ottamiseksi kohti konkretiaa.
– Tämä on ollut tärkeä toive myös alueen yrittäjiltä, asukkailta ja aluejohtokunnilta.
Rantalan mukaan ideoista ja alueen potentiaalista kehittäminen ei ainakaan jää kiinni.
– Puitteet ovat kunnossa. Yhteistyön kulttuurin ja käytäntöjen kehittämistä on toivottu niin haastatteluissa, kyselyissä kuin tilaisuuksissakin.
– Metsälinnassa pidetyssä saatiin koottua kattavasti ajatuksia erilaisista Astuvansalmen ja kalliotaidekeskuksen ympärille rakennetuista tuotteista ja palveluista, joita markkinoitaisiin yhteisen teeman alla.
Saimaan ja veneyhteyksien täysimääräinen hyödyntäminen, Astuvan Akan nostaminen kunnolla etualalle, sekä historian ja kulttuurin juhlistaminen ja elävöittäminen muun muassa digitaalisuutta hyödyntäen tulivat esille.
– Löydettävyys ja ostettavuus ovat avaintekijöitä matkailun kannalta ja se todettiin tilaisuuksissakin ensimmäiseksi toimenpiteeksi niin Ristiinassa kuin Anttolassa, Rantala summaa.
Parhaillaan on menossa kehittämisohjelman sisällön työstäminen.
– Olemme vielä yhteyksissä joihinkin alueen toimijoihin, ja ohjelman julkistaminen menee lomakauden vuoksi elokuulle.
Takuulähtöjä maalauksille Kallioniemestä
Astuvansalmen matkailun kehittämiseksi tehdään töitä kaupungin matkailun edistämisen taholla, mutta myös yksittäiset yritykset vievät asiaa eteenpäin omilla toimillaan. Muun muassa Kallioniemi yrittäjänsä Otto Ravantin johdolla on ottanut härkää sarvista. Kallioniemestä pääsee Astuvansalmen kalliomaalauksille nimittäin takuulähdöillä.
– Keskiviikkona 19.6. on tarkoitus aloittaa retket, jonka jälkeen lähdöt ovat koko kesän keskiviikosta sunnuntaihin aina klo 12 ja klo 14. Retken kesto on sellaisen hieman reilut puolitoista tuntia, Ravantti ynnää.
Retket Kallioniemestä Astuvansalmelle tehdään ”Sun Saimaa Expressillä”, eli entisellä meripelastusseuran vakaalla veneellä, johon voidaan ottaa kuljettajan lisäksi 12 henkeä kyytiin.
– Alus on nyt meillä tämän kesän käytössä, jotta näemme että lähteekö tämä homma toimimaan. Tarkoitus totta kai on se, että näitä pystytään tekemään jatkossakin, ja miksei jopa isommalla veneellä.
Retki maalauksille maksaa aikuisilta 25 ja lapsilta 15 euroa.
– Ainakin alkuun ajan todennäköisesti retket itse, mutta varsinkin viikonloppupäiville tässä olisi kyllä tarjolla kesätyötä henkilölle, jolta löytyy vuokraveneen kuljettajan lupa sekä asiakaspalveluhenkeä, Ravantti vihjaa.
Kallioniemen Huvilalla ja rantamakasiineilla kun on viikonloppuisin sen verran paljon ohjelmaa että yrittäjän omia käsiä kaivattaisiin sielläkin.
Näiden Kallioniemen itse toteuttamien takuulähtöjen lisäksi Ravantti toteuttaa yhteistyössä M/S Kuutin kipparin Harri Kerkelän kanssa yhteistyössä nyt alkukesästä opastettuja retkiä maalauksille.
– Ne ovat sillä tavalla erilaisia, että lähtö tapahtuu Mikkelin torilta, josta tullaan bussilla tänne, käydään maalauksilla Harrin veneellä ja sitten ruokaillaan, jonka jälkeen paluu Mikkeliin.
Opastettuja retkiä on tiettyinä päivinä, ja ne tarvitsevat vähintään kahdeksan hengen osallistujamäärän (ennakkoilmoittautuminen) toteutuakseen.
Mestaruuden uusiminen karkasi käsistä viimeisen ottelun selvään tappioon
RiPa:n naiset sijoittuivat toiseksi futsalin Kaakon piirisarjassa. Kuvassa RiPa:n joukkueesta Inka Dyster (vas.), Hanna Kokko, Viivi Kivinen, Emmi Halme, Pinja Jääskeläinen, Katariina Laamanen, Emmi Eronen ja Eider Ramos Oyarzabal tammikuussa Kisakaaressa
RiPa päätyi naisten futsalin piirisarjassa tasapisteisiin sarjan voittaneen FC KTP:n kanssa, mutta joutui tyytymään tällä kertaa sarjan hopeasijaan, kun kotkalaiset olivat lauantaina kauden päättäneessä ottelussa selvästi parempia numeroin 10-2 (4-0).
Kotkalaisia vastaan sen sijaan kyyti oli kylmää heti alusta saakka. FC KTP johti peliä jo kahdeksan minuutin jälkeen 4-0, josta RiPa ei enää voittotaistoon kyennyt. Kotkalaiset kapusivat jo 6-0 johtoon, ennen kuin RiPa:n Annukka Manninen ja Emmi Halme kavensivat tilannetta lukuihin 6-2. Tämän jälkeen KTP osui vielä neljästi ja loppunumerot siis 10-2. Erityisesti ristiinalaisia kurittivat Heidi (5+0) ja Silja Avikainen (3+5).
– Jouduttiin aika tiukoille jo siinä SiU-pelissä. Ja tällä kertaa ei kyllä ollut KTP:tä vastaan meillä mahdollisuuksia. Meillä oli ehkä hieman heikko päivä, ja heillä taas erityisen hyvä, niin repsahti ero noin selväksi, tuumailevat joukkueenjohtajina toimineet Emmi Eronen ja Sanni Piispa.
Koko kauteen ei luonnollisesti voi kovin pettynyt olla, kun 12 otteluun mahtui vain yksi tappio.
– Tiiviillä porukalla taisteltiin koko kauden läpi hienosti! Välillä oli tiukempaa vääntöä ja välillä saatiin juhlia maalirikkaitakin voittoja. Kokonaisuudessaan kausi meni hyvin vaikka viimeisessä pelissä jouduttiinkin tyytymään hopeaan, Eronen summaa.
Pisteiden osalta kauden tehokkain RiPa:sta oli viimeisen turnauksen väliin jättänyt Eider Ramos Oyarzabal. Hänen tehot (21+9) oikeuttivat pistepörssin kakkossijaan Silja Avikaisen (24+7) jälkeen. Seuraavaksi kovimmat pistenikkarit ristiinalaisista olivat Eronen (12+9), Piispa (12+4) ja Laamanen (6+6).
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Toimipisteensä Ristiinaan muutettuaan Saara Valkonen on saanut paljon uusia asiakkaita, mutta saanut myös huomata, että uskollisimmat mikkeliläiset seuraavat Ristiinaan saakka. Kuvassa hoitopöydällä rentoutuu työyhteisökaveri Jenni Hakkarainen.
Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaiden ei tarvitse mennä kauas, jos he hiustenleikkuun jälkeen haluavat hoidattaa myös ripsensä, kulmakarvansa tai ihonsa. Heidän täytyy vain raottaa takahuoneen ovella riippuvaa verhoa ja – kas! – he huomaavatkin saapuneensa kauneushoitolaan.
Mikkeliläiskosmetologi Saara Valkonen ottaa tietysti mielellään vastaan muitakin kuin Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaita. Vuoden alusta Ristiinassa toiminut SA-VA tarjoaa asiakkailleen kasvohoitoja, ripsi- ja kulmahuoltoja, kestopigmentointeja sekä valikoiman luonnonkosmetiikan tuotteita.
SA-VA ehti toimia Mikkelin keskustassa 18 vuoden ajan, kunnes Valkosen muut työtehtävät veivät hänen aikansa täyspäiväiseltä hoitolatyöltä. Kokonaan nainen ei halunnut luopua kauneushoitolastaan, joten sen sijaan hän siirsi työpisteensä Ristiinaan.
Lotta Tuominen
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Ristiinalainen Maria Närhinen on Mikkelin uusi henkilöstöjohtaja. Tällä hetkellä Närhinen työskentelee Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen ja terveysvalvonnan johtajana. Kuva: Ristiinalaisen arkisto
Mikkelin henkilöstöjohtajaksi Maria Närhinen
Mikkelin kaupunginhallitus valitsi maanantain kokouksessaan kaupungin uudeksi henkilöstöjohtajaksi filosofian tohtori Maria Närhisen.
Tehtävään valittu Närhinen on ristiinalainen, ja tällä hetkellä hän työskentelee Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen ja terveysvalvonnan johtajana. Ristiinalaisittain valinta oli sikäli mielenkiintoinen, että lopulta äänestykseen menneen valinnan suljetussa lippuäänestyksessä mukana olleet ehdokkaat olivat molemmat ristiinalaisia. Närhisen vastaehdokkaana oli nimittäin maavoimien henkilöstöpäällikkönä työskentelevä Petri Mattila.
Suoritetussa äänestyksessä Närhinen sai kuusi ääntä ja Mattila viisi ääntä.
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Veikka Lindqvist (vas.) ja Niilo Pöyry olivat mukana, kun Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkue jyräsi tiensä vakuuttavasti ensi kesän EM-kisoihin. Kuva: Ristiinalaisen arkisto
Ristiinalaispojat EM-kisoihin
Ristiinalaiset Veikka Lindqvist ja Niilo Pöyry olivat mukana, kun Suomen alle 17-vuotiaiden (03-04 syntyneet) lentopallomaajoukkue raivasi tiensä ensi kesänä Bulgariassa pelattaviin EM-kisoihin. Karsintaturnaus pelattiin Suomen joukkueen kotikentällä Kuortaneella toissa viikonloppuna. Alkupeleissä Suomi kohtasi muut joukkueet eli Färsaaret, Tanskan ja Ruotsin. Näistä peleistä Suomi selviytyi kaikista selkein 3-0 voitoin. Finaalissa vastaan asettui Ruotsi, joka kaatui tässäkin ottelussa suoraan kolmessa erässä, mutta eräluvut olivat varsin tiukat (25-23, 25-22, 25-22).
Ristiinalaisittain karsintaturnauksen erityisen hienoa satoa oli se, että Lindqvist oli turnauksen tehopörssin ykkönen 51 pisteellään, ja hänet palkittiin myös turnauksen parhaana suomalaispelaajana. Loppuottelussakin Lindqvistin ruuti oli kuivaa, sillä hän käskytti palloa 15 pisteen verran. Hyviä otteita esitti myös Pöyry, sillä molemmat Kuortaneella yhdeksättä luokkaa käyvät ristiinalaispojat pyydettiin U18 -joukkueen vahvistukseksi parhaillaan Pietarissa meneillään olevaan Lokovolley -turnaukseen!
Melkoista huisketta siis riittää näiden lentopallonuorukaisten arjessa. He pelaavat maajoukkueringin lisäksi Kuortaneen omassa miesten kakkossarjan joukkueessa ja ovat mukana myös Pielaveden Sammon joukkueessa, joten ajokilometrejä riittää! Niin, ja kouluakin pitäisi ehtiä käymään. Tsemppiä pojille!
To 17.1. klo 18 Srk-kuoron kevätkausi alkaa La 19.1. klo 9.30-12.30 Lastentupa srk-keskuksessa 4v. täyttäneille. Mukaan eväät, sisätossut ja ulkoiluvarustus. Maksuton, ei ennakkoilm. Su 20.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Rippikoulupyhä, isosten tehtävään siunaaminen. Laulut nuorten veisuukirjasta bändin säestyksellä. P. Palm, Nousiainen Ma 21.1. klo 13 Löytö-Vitsiälän lähetyspiiri Partiolla, Puntalantie 199 A Ke 23.1. klo 13 Mahkolan lähetyspiiri Heikkilällä, Konnalahdentie 537
Kinkerit
Su 20.1. klo 13 Närhilä-Koljola-Ylölä Kurvisilla, Koljolantie 109. P. Palm, Nousiainen
Su 20.1. klo 16 Someenjärvi-Tiirola Syrjäläisillä, Suurlahdentie 1763. P. Palm, Nousiainen
Jani Häkkinen oli sivakoimassa urheilukentän alueella. Hänen mielestään Ristiinan ulkoliikuntapaikat ovat hyvässä kunnossa. Kuvat: Hellot Valokuvaus
Liikuntapaikoilla olosuhteet kunnossa
Järven jäälle ei toistaiseksi päästä tekemään latuja – jäät ohuita ja päällä vettä
Ristiinassa on saatu nauttia kunnossa olevista ulkoliikuntapaikoista, kun talvi on ollut keleiltään aiheelle myötämielinen. Jo alkutalvesta pakasti sen verran mukavasti, että esimerkiksi kaukalolla päästiin luistelemaan jo marraskuun puolella, joka ei ole viimeisinä vuosina todellakaan ollut mitenkään yleistä. Normaali tilanne tällä vuosikymmenellä kun on tupannut olemaan se, että luistelua tai hiihtoa on päässyt harrastamaan pitäjän omilla liikuntapaikoilla vasta uuden vuoden puolella, jos silloinkaan.
Nyt myös lumisateet ovat pitäneet huolen siitä, että jo joulukuun puolella hiihtolatuja päästiin sivakoimaan luistelutyylillä, ja nyt lunta riittää vähintään tarpeeksi myös perinteisen tyylin latujen tekemiseen.
– Kyllä nyt lunta piisaa. Kaikki kaupungin kunnossapitämät hiihtoladut ovat hiihdettävissä sekä vapaalla että perinteisellä, kertoo liikuntapaikkojen hoitaja Juha Nykänen.
Nykänen listaa, että kirkonkylällä, urheilukentän liikunta-alueella, on tehtynä pieni lenkki urheilukentän ympäri, noin kilometrin lenkki sekä noin kahden kilometrin ”Mart-Heikkilän lisälenkki”. Huumonmäen takana olevalla niin sanotulla vitosen lenkillä latuja ei ole.
Hiihtämisen harjoitteluun soveltuvia tasaisia lenkkejä löytyy urheilukentän lisäksi myös päiväkodin viereiseltä pellolta, sekä vanhalta urheilukentältä.
Jäälatuja on ainakaan toistaiseksi turha heittää toivomuslistalle.
– Jäät ovat niin ohuita, ja toisekseen siellä on jäällä vettä. Nyt pitäisi tulla pitkä jakso kovia pakkasia, se voisi vielä pelastaa tilanteen, mutta juuri nyt näyttää heikolta.
Luistelemaan pääsee kaukalolla sekä sen viereisellä pikkujäällä, joissa jäät ovat olleet kunnossa jo pitkään, marraskuun lopulta saakka.
– Päiväkodin kentälle on tehty nyt jäätä, uskoisin että vielä tämän viikon aikana sinnekin pääsee luistelemaan, Nykänen tuumii.
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Lukemisen unelmavuosi sai alkunsa ristiinalaisen kaupunginvaltuutettu Mikko Siitosen valtuustoaloitteesta. Siitonen käytti puheenvuoron Lukemisen unelmavuoden –starttitapahtumassa tiistaina kauppakeskus Stellassa. Kuva: Katja Valjakka
Mikkelin Lukemisen unelmavuosi käynnistyi
Lukemisen unelmavuosi on kaikkien mikkeliläisten yhteinen teemavuosi, jonka keskeisenä tavoitteena on luoda iloa, innostusta ja yhdessäoloa lukemisen ympärille.
Teemavuosi lähti liikkeelle ristiinalaisen kaupunginvaltuutettu Mikko Siitosen (vihr.) valtuustoaloitteesta, jossa nostettiin esiin huoli lukutaidon ja –harrastuksen tilasta Suomessa. Unelmavuoden suojelijana on kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.).
Lukemisen unelmavuoden runko rakentuu One book, one community (Koko kaupunki lukee) -menetelmän mukaisesti, jossa yhden kirjan ympärille nivotaan erilaisia tapahtumia ja toimintoja sekä nostetaan esiin teoksen teemoihin liittyvää kirjallisuutta.
Mikkelissä täksi ”yhdeksi kirjaksi” on valittu Emmi ItärannanTeemestarin kirja, jonka teemat ovat Mikkelissä ja kaikkialla maailmassa ajankohtaisia: puhdas vesi, ystävyys, kierrätys ja muisti. Menetelmää ei ole tiettävästi aiemmin toteutettu Suomessa.
Lukemisen unelmavuosi innostaa lukemaan kaikenlaista kirjallisuutta sekä rohkaisee kokeilemaan uusia tapoja lukea ja jakamaan ne muiden kanssa. Jokainen voi ilmoittaa oman tapahtumansa tai kokeilunsa mikkelilukee.fi –verkkosivulle. Lukemisen unelmavuosi kannustaa osallistumaan yhteisölliseen toimintaan lukemisen ympärillä. Mukaan toivotaan myös vaikkapa työporukoita ja yhdistyksiä.
Toimintoja koordinoi Mikkelin seutukirjasto. Kirjaston ja yhteistyökumppaneiden järjestämiä tapahtumia ja tempauksia julkistetaan pitkin vuotta. Jokainen voi lähteä mukaan tekemään Lukemisen unelmavuotta!
Myös Ristiinalainen tulee olemaan yhteistyössä (Ristiinan) kirjaston kanssa aktiivisesti mukana Lukemisen unelmavuodessa. Aiheesta lisää juttua luvassa jo ensi viikon numerosta alkaen.
Vitsiälän kylätalo Sampola muuttuu teatteriksi ensi viikon sunnuntaina, kun Teatteri Fennican esityksessä nähdään Aleksis Kiven legendaarinen Nummisuutarit. Näyttelijöinä toimivat Mika Juusela (vas.) ja Antti Kemppainen Kuva: Jari Kankkunen
Kouluja ja kylätaloja kiertävä Kiveä kansalle -esityskiertue saapuu ensi viikolla Ristiinaan
Näyttelijäkaksikko Antti Kemppainen ja Mika Juusela ovat kiertäneet viime syksystä alkaen oppilaitoksia ja kylätaloja Aleksis KivenNummisuutarit -näytelmällä. Työryhmä on valmistanut esityksestä kahden näyttelijän version, jonka tarpeisto ja lavasteet siirtyvät kätevästi kylästä kylään entisaikojen esityskiertueen malliin.
– Kiertue painottuu pienille paikkakunnille ja osallistaa kylä- ja seurantaloja, joissa entisaikaan oli monenlaista tapahtumaa, kertyovat Kemppainen ja Juusela.
Esityksiä järjestetään yhteensä noin 30 eri puolilla Etelä- ja Pohjois-Savoa. Kiertuetta tukevat Etelä-Savon Taidetoimikunta ja Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon maakuntarahasto.
Vastaava esityskiertue järjestettiin ensimmäistä kertaa Kanta-Hämeessä syksyllä 2017. Se oli osa Suomi 100 – tapahtumaa. Kiertue sai erinomaisen vastaanoton ja sitä kiiteltiin erityisesti kouluissa.
Aleksis Kiven vuonna 1865 kirjoittama Nummisuutarit on Suomen suosituin komedia. Eikä syyttä.
– Esityksessä esiintyvät hahmot ovat edelleen tunnistettavia ja piirtävät terävän kuvan suomalaisesta luonteesta, näyttelijät kuvailevat.
Kahden näyttelijän versio pyyhkäisee pölyt klassikon päältä ja tuo sen luontevasti tähän päivään. Lavalla ei nähdä juonen pääpiirteitä lukuunottamatta vanhasta esitystraditioista mitään.
– Se mitä nähdään on huikeaa kahden miehen fyysistä teatteria ja nerokasta esitystaidetta Kiven henkeä kunnioittaen, Kemppainen ja Juusela lupaavat.
Näytelmä on kiertänyt teattereissa niin sisä- kuin ulkonäyttämöillä vuodesta 2014.
– Nummisuutarit ja erityisesti Aleksis Kivi kuuluu tärkeänä osana suomalaiseen sivistykseen. Haluamme osaltamme olla kertomassa, omalla tyylillämme, Kiven rikkaasta kirjallisesta perinnöstä. Vaikka pohjana on jo 150-vuotias komedia, se kolahtaa myös nuoreen yleisöön ja voi innostaa heidät tutustumaan Kiven muuhun tuotantoon.
– Meistä on tärkeää, että nuorille tarjotaan teatteriesityksiä, jotka ovat puhtaasti yleissivistäviä ja taiteellisesti kunnianhimoisia, eivätkä vain pedagogisista lähtökohdista ammentavia.
Nummisuutarit sunnuntaina 27.1. kylätalo Sampolassa (Vitsiäläntie 10). Esitys kello 15.00, liput ja väliaikakahvit 15 €. Esiintyjät: Mika Juusela ja Antti Kemppainen, ohjaus: Mika Vuorentie, esityksen tuotanto: Hurja Tuotanto, Teatteri Fennica ja Anya-productions.
Talvirieha on ollut jo useana talvena Ristiinan suurin talvitapahtuma. Rantapuistossa päästään tänäkin vuonna mönkkärin kyytiin ja moneen muuhun touhuun. Arkistokuva
Talvirieha tulee jälleen
Ristiinan Talvirieha täyttää viisi vuotta, kun tapahtuma toteutetaan jälleen. Tänä vuonna tutusti Rantapuistossa Uikkalan edustalla järjestettävän tapahtuman ajankohta on sunnuntai 17.2. Talviriehan tiimoilta pidettiin ensimmäinen yhteispalaveri viime viikon torstaina.
– Ajankohtaa vähän on pohdiskeltu, mutta ainakin näyttäisi että tuolloin ei Mikkelin seudulla mitään muita suurempia tapahtumia pitäisi olla. Ja toisekseen, jos talvella ylipäätään on lunta, niin eiköhän sitä tuolloin ole, pohtivat tapahtuman organisoijina edelleen toimivat Nina ja Mikko Syrjäläinen.
Syrjäläiset eivät suinkaan toteuta tapahtumaa itse, vaan he toimivat sen ”kokoonjuoksijoina”, tapahtuman erilaiset tekemiset ja ohjelmat ovat mukaan lähtevien yritysten ja yhdistysten kontolla.
– Juuri se on ollut ideana, että mukaan lähtisi mahdollisimman paljon eri toimijoita ja toteuttajia, jolloin tapahtuman järjestäminen ei kävisi kenellekään liian raskaaksi. Jokainen hoitaa sen oman tonttinsa ja kun riittävän monta tahoa on mukana, niin saadaan kiva tapahtuma!
Uusia toimijoita ja tekemistä saadaan mukaan tälläkin kertaa. Tapahtumaan on toivottu vieläkin lisää touhua ja tekemistä lapsille ja lapsiperheille, ja sitä tulee tarjoamaan ainakin Ristiinan Rinkka. Rinkkalaiset tulevat toteuttamaan ainakin lumiukkojen tekemistä, myös muuta puuhaa on suunnitteilla. Keskusteluissa vilahtelivat esimerkiksi lumikenkäilyn toteuttaminen.
Edellisvuosilta tuttuina toimintapisteinä nähdään ainakin mäenlaskua ja ajelua mönkkäri- ja/tai moottorikelkkakyydeissä sekä todennäköisesti myös elävien voimien vetämiä valjakoita!
Ristiinan Talvirieha su 17.2. klo 11-14 Rantapuistossa (Brahentie 33). Talviriehaan tapahtumaa ja toimintoja toteuttamaan haluavat tahot voivat ottaa yhteyttä ninas@erikoistaksipalvelut.fi tai p. 0440 522122
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Ristiinalainen Pentti Lampinen työskentelee maanmittausinsinöörinä Maanmittauslaitoksella. Moni yksityisteihin liittyvä asia siirtyy tielautakuntien lakkauttamisen myötä MML:n hoidettavaksi.
Yksityistieasioiden käsittely uudistui
Vuodenvaihteessa astui voimaan uusi yksityistielaki. Aiempi ehtikin olla voimassa jo 56 vuotta. Tuona aikana monet asiat yhteiskunnassa ovat muuttuneet, myös yksityisteiden osalta siten, että laki oli osin vanhentunut ja kokonaisuudistuksen tarpeessa.
Uusi laki tuo muutoksia muun muassa tiekuntien asioiden hoitoon.
– Kuitenkin ehkä merkittävin lain tuoma muutos on tielautakuntien lakkauttaminen ja niiden hoitamien tehtävien siirtyminen muille viranomaisille. Tielautakunnat ovat vielä toiminnassa vuoden 2019 ajan, käsitelläkseen vuonna 2018 tai sitä ennen vireille tulleet käsittelemättömät asiat, kertoo Maanmittauslaitoksella työskentelevä ristiinalainen maanmittausinsinööri Pentti Lampinen.
Pääosa tielautakuntien tehtävistä onkin siirtynyt juuri Maanmittauslaitokselle. Osa asioiden käsittelystä on siirtynyt myös ELY-keskuksille, käräjäoikeuksiin ja kunnan rakennusvalvontaan. Uutena toimijana on myös Väylävirasto (ent. Liikennevirasto). ELY-keskus voi muun muassa tehostaa yksityistietoimituksen päätöstä tai oikeuden tuomiota teettämisuhalla.
Tiekuntien päätösvaltaa lisätiin
Tiekuntien tai tieosakkaiden päätösvaltaa on lisätty eräissä asioissa siten, että päätöksen voi tehdä ilman viranomaismenettelyä tai ilman maanomistajien lupaa. Tiekunta tai -osakkaat voivat antaa esimerkiksi luvan sähkö- ja viestintäjohtojen sijoittamiselle tiealueelle maanomistajia kuulematta.
Tiekunta voi myös nyt ottaa valtion tai kunnan tieosakkaaksi muissakin tapauksissa kuin kiinteistön omistajina, ja määrätä valtiolle ja kunnalle tie- tai käyttömaksuja.
– Tieosakkaat voivat jatkossa myös itse perustaa ennestään olevaan tiehen tiekunnan ilman viranomaismenettelyä. Aiemminhan tiekunta perustettiin joko kunnan tielautakunnassa tai Maanmittauslaitokselta haetussa yksityistietoimituksessa, Lampinen tietää.
Tiekunnat voivat myös itsenäisesti päättää tiekuntien yhdistymisistä, tiekunnan jakamisesta tai lakkauttamisesta sekä tien tai tieosan liittämisestä tiekuntaan tai tieosan lakkauttamisesta. Tiekunta voi niin ikään laatia eri yksiköt eri tieosille, joskin tiekunnalla pitää tällöin olla myös yhteiset yksiköt, joiden perusteella voidaan tarvittaessa äänestää tiekunnan yhteisistä asioista. Myös tien tai tien osan talvikunnossapito voidaan eräin edellytyksin jättää tekemättä.
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
RiPa:n naiset voittivat Kisakaaren kotisalissa molemmat ottelut viime lauantaina. SiUn Nice Futis kaatui komeasti 8-2. Tässä tilannetta simpeleläisten maalille rakentamassa Sanni Piispa (22) ja Katariina Laamanen.
Kuuden pisteen kotipelit
Ristiinan Pallon naiset nappasivat viime lauantain kotipeleistä täydet kuusi pistettä. Futsalin piirisarja pysähtyi Pelloksen Kisakaaressa, jossa RiPa kohtasi tällä kertaa SiUn Nice Futiksen Simpeleeltä ja FC KTP:n Kotkasta. Ottelut sujuivat ristiinalaisittain mallikkaasti, kun molemmat vastustajat kaatuivat. SiU lukemin 8-2 (2-1) ja FC KTP 3-2 (1-1).
Ensimmäisessä pelissä SiUn Nice Futista vastaan mentiin ensimmäinen jakso suht tasaisissa merkeissä. SiU meni ensin 1-0 johtoon, mutta Katariina Laamasen ja Eider Ramos Oyarzabalin maaleilla RiPa kiipesi rinnalle ja ohi taukoon mennessä. Toisella jaksolla sitten mentiin vahvasti ristiinalaiskomennossa, kun Ramos Oyarzabal, Emmi Eronen ja Sanni Piispa kaikki osuivat kahdesti lisäten kotijoukkueen maalimäärän kahdeksaan. Simpeleläiset osuivat vielä myös kertaalleen, joten loppuluvut selkeät 8-2.
Toinen peli oli ennakkoaavistusten mukaisesti huomattavasti tiukempi. FC KTP nappasi johtoaseman pelin viidennellä minuutilla, mutta Emmi Eronen toi RiPa:n tasoihin neljä minuuttia myöhemmin. Tässä tilanteessa mentiin myös tauolle. Heti toisen jakson alussa kotkalaiset otti jälleen keulapaikan, ja se pitikin 1-2 johtoa hallussaan aina pelin viimeiselle kymmenminuuttiselle. Ottelun ratkaisu syntyi kahdessa minuutissa, kun ensin 29. minuutilla Eronen ampui RiPa:n tasoihin ja seuraavalla peliminuutilla Inka Dyster osui tolppien väliin. Ristiinalaiset onnistuivat pitämään johtoasemansa ja nappasivat näin tiukassa olleet kolme pistettä.
Kuuden pisteen pelien myötä RiPa nousi sarjataulukon kärkeen, pisteen verran KTP:n edelle. Neljän joukkueen ”minisarja” on jakautunut selvästi kahden kerroksen väkeen, kun RiPa:lla pisteitä 14, FC KTP:llä 13 ja Valkealan Kajolla 5 ja SiUn Nice Futiksella vain yksi.
RiPa:n naiset jatkavat pelejään ensi viikon lauantaina 19.1. Lappeenrannassa. Sammonlahdessa pelattavissa otteluissa vastaan tulevat Kajo ja FC KTP.
