Sivistysjohtaja esittää sivistyslautakunnalle, että se käyttää otto-oikeutta.
Varhaiskasvatuksen vuorohoito on ollut käsittelyssä Mikkelissä alkuvuonna.
Mikkelin sivistyslautakunnalle esitetään, että se käyttää otto-oikeutta varhaiskasvatusjohtaja Taina Halisen tekemään päätökseen kaupungin vuorohoidon muutoksista. Halisen päätös olisi lakkauttanut esimerkiksi ympärivuorokautisen varhaiskasvatuksen Ristiinasta ja Haukivuorelta.
Sivistysjohtaja Virpi Siekkinen esittää torstaina 23. huhtikuuta kokoontuvalle sivistyslautakunnalle, että lautakunta käyttää otto-oikeutta ja ohjaa varhaiskasvatusjohtajaa valmistelemaan kaupungin varhaiskasvatukseen uudet vuorohoidon linjaukset.
Varhaiskasvatusjohtajan 30.3. tekemästä viranhaltijapäätöksestä vuorohoitoon liittyen tehtiin kahdeksan oikaisuvaatimusta. Jos lautakunta päättää kumota tehdyn viranhaltijapäätöksen, nuo valitukset jätetään tutkimatta.
Sivistyslautakunta käsittelee kokouksessaan myös eron myöntämistä opetusjohtaja Seija Manniselle. Manninen on irtisanoutunut opetusjohtajan virasta 1. syyskuuta alkaen. Sivistyslautakunnalle esitetään viran avaamista hakuun.
Saku Forsblom vei kapteenina Jokerit Mestiksen mestaruuteen. Omasta tulevaisuudestaan hän ei vielä saa kertoa mitään.
Saku Forsblom on pelannut kaudesta 2023–24 Helsingin Jokereissa ja ollut koko tuon ajan joukkueen kapteenistossa. Kuva: Mikko Taipale / Jokerit
Helsingin Jokerit voitti toisen peräkkäisen Mestiksen mestaruuden 4. huhtikuuta. Voitonjuhlakuvissa riemuitsi myös joukkueen kapteeni, ristiinalaislähtöinen Saku Forsblom.
– Nyt on vähän jo pöly laskeutunut. Loppureissu on heitetty ja nyt on hetki lomaa, Forsblom kertoi tiistaina puhelimitse.
Loppureissulla koko joukkue kävi Espanjassa.
Jokerit voitti loppusarjassa Ketterän suoraan otteluvoitoin 4–0. Forsblom kertoo, että sekä hänelle itselleen että Jokereille mennyt kausi oli kahtiajakoinen. Alussa oli nihkeää ja sitten alkoi kulkea.
– Alkukausi oli tahmea, mutta sitten 15. pelin jälkeen alkoi kulkea sekä itsellä että joukkueella. Oma loppukausi onnistui hyvin, eli olin parhaimmillani tänä keväänä. Eli alku oli nihkeä, loppu onnistunut, Forsblom summaa.
Kapteenina Forsblom kantoi totta kai myös vastuuta joukkueesta. Hän toteaa Jokerien olevan mieletön yhteisö, joka luo kuitenkin myös omat paineensa.
– Jokereilla on mieletön fanijoukko, joka seuraa mukana Rovaniemellä asti. Viimeisessä ottelussa Lappeenrannassa oli tuhat fania mukana. Myös joukkueen taustalla on iso määrä ihmisiä.
Iso yhteisö takana on mahtava mutta pelaajille se ei ole helpoin.
– Kaikki odottaa parasta ja sitä, että joukkue aina voittaa. On kova paine pelata. Jokereissa ei ole helppo paikka olla silloin, kun menee huonosti mutta kun menee hyvin, niin se on mageeta, Forsblom tuumaa.
Hän muistuttaa, että totta kai paine myös kuuluu jääkiekkoilijan työhön ja sitä työstettiin joukkueen johtavien pelaajien ryhmässä paljon erityisesti alkukaudesta.
– Alkukaudella oli henkisesti kovaa hommaa, kun pelasimme hyvin mutta ei tullut voittoja. Odotusarvo oli vähän sellainen, että voitetaan itsestään mutta eihän se urheilussa koskaan mene niin. Silloin pääsi tekemään töitä asian kanssa ja lopultahan kaikki kääntyi hienosti.
Forsblom muistuttaa, että kapteenille kuuluu tietyt hommat silloinkin, kun ei mene niin hyvin.
– Silloin on vapautettava toimintaa myös kaukalon ulkopuolella.
Jo edellisen kauden mestaruuden perusteella Jokerit haki liigalisenssiä ja sai sen helmikuussa. Joukkue tekee siis paluun SM-liigaan ensi kaudella. Myös tällä kaudella toiseksi jäänyt Ketterä on kertonut hakevansa liigalisenssiä.
Ensi kausi on liigassa siirtymäkausi kohti uutta sarjamuotoa. Kaudella 2027–2028 siirrytään uuteen sarjamuotoon, jossa 14 joukkuetta pelaa A-sarjassa ja 10 B-sarjassa.
Forsblom näkee uudistuksen pelkästään positiivisena.
– Hienoa, että löytyi uskallusta uudistaa rohkeammin. Sarjauudistus on kauan kaivattu. Itse ajattelen, että näin B-sarjasta on mahdollista saada vieläkin kovempitasoinen ja taloudellisesti seuroille kannattava. Tämä uudistus on tervetullut ja suunta parempaan, Jukuri-kasvatti pohtii.
Forsblomilla on Jokereiden kanssa 1+1-sopimus, joka on katkolla nyt keväällä. Jokereilla on siis mahdollisuus optiovuoden käyttöön. Pelaaja ei vielä saa kertoa mitään jatkostaan.
– Se on oltava vielä ihan hiljaa. Seura sitten jossain vaiheessa kertoo asiasta, Forsblom naureskelee.
Rivien väleistä kuitenkin kuulee, että Jokeri-yhteisössä olo on ollut Forsblomille mieluista.
– Ykköstavoite on koko ajan ollut kasvaa Jokereiden mukana liigaan ja olla vielä joukkueen mukana, kun siellä ollaan, myös Jukureissa liigaa pelannut puolustaja toteaa.
Nyt on kuitenkin aika lomailla ja ”lomailla”.
– Kesällä on niin sanottua lomaa, eli on laitettava itseään iskuun. Se on kaukana oikeasta lomasta, kun on ehkä yksi huilipäivä viikossa, Forsblom kuvaa jääkiekkoilijoiden kesiä.
– Se on kovaa treeniä mutta pääasiassa omatoimisesti. Pääosin tulen olemaan kesän Helsingissä, mutta varmasti käyn myös Mikkelissä ja Ristiinassa.
Ari ja Eija Immonen pakkaavat toukokuussa purjeveneensä rekkaan ja lähtevät Itämerelle purjehtimaan.
Suvisussun matkavalmistelut ovat jo käynnissä. Kuvassa Eija ja Ari Immonen.
Ensi vuonna viisikymppisiään viettävä Suvisussu makaa toistaiseksi pressun alla Ristiinan Kirkkorannassa. Toukokuun puolivälissä se kuitenkin nostetaan rekkaan, kun Ari ja Eija Immonen siirtävät veneensä yhdessä Maisa-veneen kanssa merelle.
Immosilla on pitkä historia merillä purjehtimisesta. Ensimmäisen kerran pariskunta lähti Saimaan kanavaa pitkin Itämerelle vuonna 1989. Koronavuosista lähtien he ovat kuitenkin purjehtineet Saimaalla, koska kanava on ollut monta vuotta kiinni.
– Nyt alkaa tuntua, että täytyy päästä taas merelle. Päätimme siis toisen porukan kanssa, että otamme veneillemme rekkakyydin, Eija kertoo.
Immoset eivät ole määrittäneet tarkkaa reittiä matkalleen. He ovat viettäneet merillä jo niin paljon aikaa, ettei mihinkään ole kiirettä. Paluuajankohta on kuitenkin tiedossa: Suvisussu seilaa heinäkuun lopussa Porvooseen, josta matka jatkuu rekalla takaisin Ristiinaan.
Pariskunta rakastui purjehtimiseen 1980-luvun alussa, kun ystävä pyysi heitä mukaan veneretkelle. Ei kestänyt kauaa, kun sekä Eija että Ari tuumasivat, että näin he haluaisivat jatkossakin viettää aikaa. Purjehtimisessa kiehtoi sen äänettömyys verrattuna esimerkiksi moottoriveneisiin.
– Lisäksi veneeseen astuessa tunsi oikeasti siirtyvänsä lomalle. Se vei huomion täysin. Pitkät kesälomat mahdollistivat uusiin paikkoihin tutustumisen, Ari kertoo.
Suorittaminen ei kuulu Immosten purjehtimiseen. Hyvä kirja kulkee mukana, ja muuten aika kuluu luontoa, erityisesti lintuja, havainnoiden.
– Alussa oli ihme, jos pääsi näkemään merikotkan. Nyt niiden määrä on kasvanut niin paljon, etteivät ne enää ole harvinainen näky, Eija sanoo.
Immoset lähtivät ensimmäiselle meripurjehdukselleen 26-jalkaisella, eli hieman alle kahdeksan metriä pitkällä ja noin 2500 kiloa painavalla Sundwind-veneellä. Suvisussu on Jon 33 -mallinen purjevene, joka on aiempaa venettä yli kaksi metriä pidempi ja noin 4000 kiloa painavampi.
Ennen lähtöään he olivat kuulleet kauhutarinoita Saimaan kanavasta. Joidenkin purjehtijoiden mukaan sitä pitkin oli hankala kulkea. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi, ja pienelläkin veneellä pärjäsi hyvin. Immoset olivat ajatelleet, että ensimmäinen merireissu olisi onnistunut, jos he pääsisivät Helsinkiin asti. Lopulta he kuitenkin löysivät itsensä Maarianhaminasta.
– Merellä etenee pidempiä päivämatkoja kuin Saimaalla, Ari avaa.
Merillä Immoset ovat yllättyneet siitä, kuinka vähän Etelä-Itämerellä näkyy suomalaisia veneitä. Vaikka pääkaupunkiseudulta lähtee paljon veneilijöitä merelle, pidempien matkojen matkapurjehtijoiden piirit ovat lopulta melko pienet. Yllättävän usein Etelä-Itämerellä näkee samoja matkaveneitä vuodesta toiseen.
– Kerran kohtasimme uudelleen erään saksalaisen veneen venekunnan, joihin olimme tutustuneet vesillä viisi vuotta aiemmin. Yhtä yllättävää oli osua Ranskassa samaan satamaan toisen Ristiinan pursiseuran veneen kanssa, kun Prusakit olivat Serenada-veneellä matkalla Etelä-Amerikan kiertoon, Eija kertoo.
Pariskunnan toistaiseksi pisin purjehdus sekä ajallisesti että matkan puolesta suuntautui Välimerelle vuosina 2004–2005. He olivat tuolloin vuorotteluvapaalla.
– Jälkeenpäin harmittelin usein, etten ajanut lähelle valaiden hengityssuihkuja ja nähnyt itse valaita. Myöhemmin olen uutisia lukiessani todennut, että ehkä oli hyvä näin, Ari kertoo.
Hän viittaa uutisointiin miekkavalashyökkäyksistä. Valaat ovat joskus vaurioittaneet tai jopa upottaneet purjeveneitä. Syitä ilmiölle ei tiedetä, mutta valaiden on epäilty joko puolustautuvan tai leikkivän.
Vesillä liikuttaessa säiden seuraaminen on tärkeää. Immoset ovat tarkkoja siitä, millaisessa säässä purjehtivat, mutta yllätyksiäkin on tullut vastaan. Näin kävi esimerkiksi heidän purjehtiessaan Englannin kanaalin ylitse Englannista kohti Ranskaa.
– Silloin laskeutui hirvittävä sumu. Kanaalin laivaliikenne oli vilkasta ja näkyvyys huono. Meillä ei ollut silloin tutkaakaan. Espanjaan päästyämme hankimme sellaisen, Eija naurahtaa.
Erityisiä unelmia pariskunnalla ei purjehtimisen suhteen ole.
– Jos nyt tuo Saimaan kanava vielä aukeaisi lähivuosina – ja me pysyisimme purjehtimiskuntoisena mahdollisimman pitkään, Ari tiivistää.
Aloittaminen on helpompaa kuin moni arvaa
Ari ja Eija Immonen kertovat, että purjehtimista pääsee halutessaan kokeilemaan helposti Ristiinan pursiseuran tiistaipurjehduksissa.
Seura otti tiistaipurjehdukset takaisin tapahtumakalenteriinsa viime kesänä. Niiden ideana on, että kuka tahansa voi silloin tulla Ristiinan laivasatamaan ja nousta purjeveneen kyytiin.
Tänä kesänä tiistaipurjehduksia järjestetään touko–kesäkuussa sekä elo–syyskuussa joka tiistai kello 18.
– Jos miettii purjehtimisen aloittamista, niin rohkeasti vain mukaan. Joskus on käynyt niinkin, että on otettu koko viikonlopuksi johonkin veneeseen mukaan – että tässäpä tutustut purjehtimiseen, Ari kertoo.
Seurassa on nytkin mukana jäseniä, jotka ovat aloittaneet purjehduksen vasta viime vuonna.
– Yksi jäsen kokeili ensin kanootilla purjehtimista ja osti myöhemmin purjeveneen, Eija kertoo.
Myös Immoset ovat aikanaan aloittaneet nollasta, ja taidot ovat kehittyneet vuosien myötä. He painottavat, että mikäli vesille aikoo lähteä pariskuntana, olisi kummankin hyvä osata purjehtia.
– Voi mennä nukkumaan rauhassa, kun toinenkin tietää vahtivuorollaan, mitä tekee, Ari sanoo.
Yhden väärinkäsityksen he haluavat oikaista: purjehtiminen ei välttämättä ole kallis harrastus.
– Käytetyn veneen voi ostaa ja harrastuksen aloittaa alle kymppitonnilla. En tiedä, miten se vertautuu esimerkiksi viikkoon hiihtokeskuksessa, Ari toteaa.
Ristiinan pursiseura täytti viime marraskuussa 50 vuotta. Iltajuhlaa vietettiin lähes sadan hengen voimin ja juhlassa julkaistiin myös yli 200-sivuinen historiikki. Immoset ovat pursiseuran vakikasvoja ja kuvailevat sen toimintaa yhteisölliseksi. Ari kertoo talkootyön olevan suuressa roolissa seuran toiminnassa.
– Moni ikääntymisen vuoksi veneilystä luopumaan joutunut kertoo kaipaavansa erityisesti seuran ihmisiä. Meillä puhalletaan vahvasti yhteen hiileen, Eija sanoo.
Viikonloppuna Mikkelin seudulla on kaksi eri harrasteajoneuvotapahtumaa.
Suur-Saimaan ympäriajon autot ovat sunnuntaina Suomenniemellä ja Ristiinassa. Kuva on kesältä 2022.
Suur-Saimaan ympäriajo kulkee sunnuntaina 2. heinäkuuta Suomenniemen ja Ristiinan kautta kohti Mikkeliä. Autot voi nähdä myös jo lauantaina 1. heinäkuuta Mikkelin torilla, josta ne lähtevät kello 9.15–13 matkalleen kohti Anttolaa, Puumalaa ja yötaukoa Imatralla. Sunnuntaina autot ovat Suomenniemellä kello 10.30–15. Ristiinassa pyörähdetään Rantapuistossa 11–15.30.
Suomenniemellä autoja voi ihailla Myllysillan lavan parkkipaikalla osoitteessa Kirkonkyläntie 290. Suomenniemen urheilijoiden kahvio palvelee tapahtuman aikana. Suur-Saimaan ympäriajossa on mukana 225 autokuntaa. Lähtöjärjestyksen ja lisätiedot autoista löytää netistä. Vanhimmat autot tulevat letkan alussa.
Vanhoja autoja voi nähdä Mikkelissä myös lauantaina, kun St. Michel Oldtimer Run -harrasteajoneuvotapahtuma järjestetään Visulahdessa. Tapahtuma-aika on 9–16, jonka jälkeen heti lähtee ajoneuvojen cruising Mikkelin keskustaan. Lisätietoja tapahtumasta Facebookista.
Vaikka postilakko päättyikin keskiviikkona, niin Ristiinalaisen jakelussa mennään poikkeustoimin vielä torstain 28.11. numeron osalta. Ristiinan taajamassa toimii varhaisjakelu, näköislehti on avoimesti luettavissa. Ristiinalainen ei ilmesty paperilehtenä Mikkelin alueen ulkopuolella.
Postilaatikot saivat olla melkoisen rauhassa, kun Postin jakelun oli lakossa. Lakko päättyi keskiviikkona, mutta lakosta on haittaa Ristiinalaisen asiakkaille vielä torstain 28.11. numeron osalta.
Juttua päivitettu ke 27.11.2019 tämänhetkisten tietojen ja tilanteiden pohjalta.
Maanantaina 11.11. alkanut ja keskiviikkon 27.11. päättynyt postilakko vaikutti myös Ristiinalaisen päätymiseen tilaajille. Lehti menee tilaajille poikkeustoimin vielä torstaina 28.11. ilmestyvän numeron osalta.
Lehti päätyy postilaatikkoihin ja –luukkuihin Mikkelin alueen niissä talouksissa, jotka ovat varhaisjakelun piirissä.
– Käytännössä tämä tarkoittaa taajamien alueita, joiden myötä tavoitamme yli puolet paperilehden tilaajistamme, kertoo Ristiinalaisen yrittäjä Niko Takala
Varhaisjakelun lisäksi Ristiinan K-marketista sekä S-marketista löytyy noutopisteet, joista Ristiinalaisen tilaajat voivat käydä hakemassa oman lehtensä. Noutopiste löytyy myös lehden toimituksen ulkopuolelta osoitteesta Brahentie 16 (liikekeskus Pankinkulman sisäpiha).
– Vaikka postilakko tosiaan loppui nyt, niin meidän oli tehtävä päätös tämn viikon jakelusta jo ennakkoon. Ja toisaalta, Postin yhteyshenkilömmekin sanoi tänään keskiviikkona pari tuntia lakon päättymisen jälkeen, että he eivät uskalla itsekään vielä luvata kuinka jakelutoiminnot lähtevät käyntiin. Näin saimme varmistettua ainakin selvästi suurimman osalle asiakkaistamme lehden saamisen.
– Mikkelin alueen ulkopuolella olevat paperilehden tilaajat eivät valitettavasti vieläkään saa lehteä. On tietysti todella harmillista asiakkaidemme kannalta, että näin on, mutta me emme voi itse korjata tilannetta, joka palautuu normaaliksi näillä näkymin vasta ensi viikolla, Takala harmittelee.
Suosittelemme näköislehteä
Ristiinalaisen näköislehti on edelleen luettavissa avoimesti Internetissä, ilman näköislehden tilaamista tai tunnusten luontia. Näköislehti löytyy osoitteesta www.ristiinalainen.fi, josta valitaan etusivun yläpalkista ”Näköislehti”, jonka jälkeen valikkoon aukeaa viimeaikaiset lehdet. Näköislehden lukeminen onnistuu helposti tietokoneella, tabletilla tai puhelimella.
– Näköislehden lukeminen vaatii tietysti hieman totuttelua, jos on pitkään paperilehteä lukenut. Mutta nyt tässä poikkeustilanteessa näköislehti on Mikkelin alueen ulkopuolella ainut vaihtoehto. Nyt sitä siis pystyy lukemaan maksutta, ja tutustumaan muutenkin tuotteeseen, Takala sanoo.
– Ja totta kai muutenkin suosittelemme näköislehteä etenkin kauempana Ristiinasta asuville asiakkaillemme. Heiltä on tullut jo pitkään palautetta, että lehti ei ole heillä kuin vasta perjantaina, jos silloinkaan. Näköislehti on lukijoiden luettavissa aina viimeistään ilmestymispäivän aamuna klo 10, yleensä jo heti aamuvarhaisella.
Ristiinalaisen toimituksen yhteystiedot:
p. 015 3373 560, toimitus@ristiinalainen.fi
yrittäjä Niko Takala:
p. 040 5928 747, niko.takala@ristiinalainen.fi
Juttua päivitettu ke 27.11.2019 tämänhetkisten tietojen ja tilanteiden pohjalta.
Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä Ristiinan lukio ja Suomenniemen kirjasto lakkaisivat
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen esittää ”kaikkia mahdollisia toimia” säästöiksi jotta kaupungin talous saataisiin oikenemaan. Tällä leikkauslistalla ovat myös lukion Ristiinan toimipiste ja esimerkiksi Suomenniemen kirjasto.
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen teki viime perjantaina viranhaltijaesityksen Mikkelin talousarvioksi ensi vuodelle. Rajuista säästötoimista ja peräti 1,5 prosenttiyksikön veronkorotuksesta huolimatta talousarvio on aavistuksen alijäämäinen. Kovasti puhuttaneista säästökohteista muun muassa Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste ja Suomenniemen kirjasto ovat Halosen leikkauslistalla, asioita käsitelleiden lautakuntien esitysten vastaisesti.
Mikkelillä on arvion mukaan tämän vuoden lopussa taseessa katettavana alijäämää noin 30 miljoonaa euroa. Tämän vuoden osuus tuosta alijäämästä on jopa noin 20 miljoonaa euroa, josta suurin osa (noin 15 miljoonaa) on tulossa Essoten kulujen ylityksistä johtuvasta kaupungin maksuosuuden kasvusta. Halosella onkin selvä viesti siitä, mistä suunnasta kaupungin talousahdinko johtuu.
– Kuntatalouden tilanne on sellainen, että valtiovallan olisi korkea aika puuttua tilanteeseen. Sote-uudistukset kun ovat jääneet vaalikausi toisensa jälkeen tekemättä, niin myös oman toiminnan kehittäminen [kunnissa ja sote-yhtymissä] on jäänyt tekemättä, kun ei ole ollut selkeää suuntaa mihin ollaan menossa.
– Jos sote-kulut jatkavat edelleen nousua, niin yhtälö on kuntien näkökulmasta mahdoton. Olemme valtiona, Suomena, keksineet koneen, jota meillä ei ole varaa pitää yllä! Halonen puhisi selvästi tilanteeseen tuskastuneena.
Kaupunginjohtaja nosti jo esiin myös Essoten ensi vuoden laskutusarvion 201,45 miljoonaa euroa, joka sisältää vain yhden prosentin kasvun tänä vuonna toteutumassa oleviin lukuihin.
– Meillä kun ei olisi varaa tähän yhdenkään prosentin kasvuun, ja siihen sisältyy nähdäksemme merkittävä riski, että kulut kasvavat enemmän.
Toinen suuresti taloustilannetta heikentävä tekijä on ollut verotulokertymän ennustettua heikompi tulos. Tälle vuodelle Mikkeli oli budjetoinut 211 miljoonaa euroa verotuloja, nyt kertymässä näyttäisi olevan vain 203 miljoonaa.
”Emme lakkauta palveluita, vain seiniä”
Halosen perustelu esimerkiksi Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen tai lähikirjastojen lakkauttamisesityksen osalta on se, että ”nyt ei olla lakkauttamassa palveluita, vaan ainoastaan seiniä”.
– Seuraava vaihe on sitten se, että jos meno jatkuu tällaisena, niin vuoden päästä joudumme ottamaan tarkkailuun kaikki sellaiset palvelut, joihin meillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta.
Lukion äkkipäätä esille tullutta lakkautusesitystä kaupunginjohtaja selittää nopeiden säästöjen tarpeella.
– Tarvitsemme toimia, jotka vaikuttavat nopeasti. Olemme kerta kaikkiaan taloudellisesti niin suossa, että minä en tällä aikataululla pysty muunlaista esitystä tekemään.
Halonen perustelee Ristiinan lukion kohtaloa myös sillä, että ”lakkautus oli koko ajan sisäänkirjoitettuna”. Mitä hän tällä tarkoittaa?
– Kun koko ajan on ajatus ollut se, että Ristiinan lukio lakkaisi viimeistään siinä vaiheessa, kun Mikkelin lukiokin siirtyisi ammattikorkeakoulun kampukselle uusin tiloihin.
Pienen porukan taustakeskustelut lienevät eri asia kuin viralliset päätökset. Asiasta ei kuitenkaan ole mitään kirjattuja päätöksiä?
– Ei ole, mutta näin se ajatus on ollut, eikä se ole sieltä mihinkään hävinnyt. Nyt taloustilanteen kärjistymisen myötä näitä rakenteellisia muutoksia esitetään nopeutetulla aikataululla toteutettavaksi, Halonen sanoo.
Lukuvuosien 2018-2019 ja 2019-2020 menoleikkaukset ovat yhteensä yli 200 000 euroa
Ristiinan lukiosta on vuosittain valmistunut parikymmentä ylioppilasta. Tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla kun lukiokoulutukselle on asetettu 250 000 euron säästövaatimus. Julkisessa keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että lukiokoulutuksesta on jo leikattu merkittävästi. Arkistokuva
Mikkelin kaupungin tiukassa budjettiraamissa on sälytetty lukiokoulutukselle 250 000 euron säästövaatimus. Säästökeskustelua on sävyttänyt lähinnä se, että mahdollisuuksina on puhuttu Ristiinan lukion lakkauttamisesta tai Mikkelin lukion kurssitarjonnan ja opetusryhmien merkittävästä supistamisesta.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että jo lukuvuodelle 2018-2019 lukiokoulutuksesta tehtiin merkittäviä säästöjä (jotka näkyvät kunnolla vasta vuoden 2019 tilinpäätöksessä). Puhumattakaan siitä, että tämän vuoden alusta hallinnollisesti voimaan tullut Mikkelin päivälukioiden (Mikkelin lukio ja Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste) yhdistyminen ja sen mukanaan tuomat kululeikkaukset ovat käytännössä olleet voimassa vasta elokuun alusta, eli noin kolme kuukautta. Tämän muutoksen mukanaan tuomat kulusäästöt näkyvät sitten kunnolla vasta 2020 tilinpäätöksessä.
– Lukiot toimivat Mikkelissä, kuten myös muuallakin Suomessa, lukuvuosittain eikä kalenterivuosittain, jonka mukaan taas vuosittaiset talousarviot tehdään. Tämä on vaikeuttanut kautta vuosikymmenten esimerkiksi toiminnan toteuttamisten vertailua aikaisempiin lukuvuosiin ja toisaalta talousarviovuosien vertailua toisiinsa, toteaa Mikkelin lukion johtava rehtori Jari Kinnula.
Kinnula kertoo, että jo lukuvuodelle 2018-2019 tehtiin noin 40 000 euron säästöt, jotka katettiin Mikkelin lukion ja Mikkelin etä- ja aikuislukioiden kurssivähennyksillä sekä Ristiinan lukion hallinnon säästöillä.
Lukuvuoden 2019-2020 säästöt puolestaan on otettu pääsääntöisesti kurssitarjontaa pienentämällä. Ristiinan toimipisteen kurssien/opetusryhmien määrä on vähentynyt lukuvuodesta 2018-2019 kaikkiaan 22,5 opetusryhmällä. Mikkelin lukion rehtori Jari Tuomenpuron lähettämien tilastojen mukaan Ristiinassa on tällä hetkellä 75,5 opetusryhmää, kun niitä lukuvuonna 2018-2019 oli 98. Mikkelin lukion osalta vastaava vähennys on 37 opetusryhmää. Lukuvuonna toteutunut opetusryhmien määrä Mikkelin lukiossa oli 686, tälle lukuvuodelle määrä on Tuomenpuron mukaan 649 opetusryhmää. Opiskelijoita Ristiinan toimipisteessä on 71, Mikkelissä 715.
Rehtori Tuomenpuro haluaa myös kiinnittää huomiota käsitteisiin ”kurssi” ja ”opetusryhmä”.
– Monesti puhutaan ”kursseista” kun tosiasiassa tarkoitetaan ”opetusryhmiä”. Pienessä yksikössä toki käsitteet ovat numeerisesti useimpien kurssien osalta yhtä pitävät, koska kustakin kurssista on vain yksi opetusryhmä.
– Isossa yksikössä sen sijaan näiden käsitteiden huolimaton käyttö johtaa isoihin virheisiin, koska useimmista kursseista on olemassa enemmän kuin yksi opetusryhmä. Esimerkiksi keskustan toimipisteessä kaikista pakollisista kansallisista kursseista on lähtökohtaisesti tällä hetkellä kahdeksan opetusryhmää per kurssi.
Leikkausta toiminnassa ja kuluissa
Jari Kinnula ynnää, että näistä kurssien ja opetusryhmien vähenemisestä tulee yhteensä säästöä noin 180 000 euroa lukuvuonna 2019-2020. Summa saadaan siitä, että keskimääräinen kurssin kustannus on 3 000 euroa.
– Molemmissa toimipisteissä on siis jouduttu säästämään jo kahden lukuvuoden aikana. Olemme pyrkineet siihen, että ensisijaisesti säästöt toteutetaan siten, että ne on otettu rakenteista, esimerkiksi rinnakkaisryhmien määrää vähentämällä. Mutta kuitenkin niin, että Mikkelin lukion molempien toimipisteiden opiskelijoilla olisi mahdollisimman laaja kokonaiskurssitarjonta käytettävissään oman yksilöllisen opintopolkunsa toteuttamiseen.
Esimerkkinä Kinnula nostaa sen, että Ristiinan lukiossa ei ole moneen vuoteen pystytty tarjoamaan reaaliaineiden kaikkia kertauskursseja abiturienteille.
– Nyt kun Ristiinan toimipisteen abiturientit tulevat vaihtojakson aikana keskustan toimipisteeseen, heillä on sama monipuolinen kertauskurssien tarjonta käytettävissään kuin keskustan toimipisteen abiturienteilla on.
Tuomenpuro taas vahvistaa sen että Ristiinan toimipisteen kurssitarjonta on jo nyt vedetty minimiin toiminnan näkökulmasta.
– Oman käsitykseni mukaan Ristiinan toimipisteen toteutuvaa opetustarjontaa leikattiin lukuvuodeksi 2019 – 2020 niin tuntuvasti, että lähiopetuksen lisäsupistuksiin ei ole mahdollisuutta, mikäli tavoitellaan toimipisteen toiminnan jatkamista.
Niko Takala
KOMMENTTI
Kuten oheisesta lukion viimeaikaisista leikkauksista kertovassa jutussa käy ilmi, leikattu on sekä toiminnasta että sitä myöden kuluista. Nyt on sitten poliittisen käsittelyn vuoro pohtia sitä, kuinka fiksuna pidetään supistamista toiminnasta, joka on jo merkittävästi leikannut kulujaan edellisen ja meneillään olevan vuoden aikana. Ja jota yleisesti pidetään tämän maan yleissivistyksen kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeänä!
Uuden, yhden hallinnon päivälukion toimintamallin oli tarkoitus ”kehittää lukiokoulutusta”. Nyt olisi oiva mahdollisuus katsoa mitä kehittämisen mahdollisuuksia mallissa oikeasti olisi, eikä suinkaan lakkauttaa sitä. Ylipäätään, päättäjien soisi muistavan sen tosiasian, että koulutus on investointi, ei kuluerä. Lukiokoulutus on vieläpä kaupungille kokonaisedullinen, kuten kasvatus- ja opetuslautakunnan ristiinalaisjäsen Janne Strengell (kesk.) toisaalla tässä lehdessä muistuttaa. Valtionosuuksien jälkeen yksi lukiolainen maksaa tällä hetkellä Mikkelille alle tuhat euroa. Riippumatta siitä opiskeleeko hän Mikkelissä vai Ristiinassa.
Paluun – ja uuden talon – kotipaikalleen Hangastenmaalle tehnyt Vesa Pöntinen rohkaisee maaseutuelämään
Viime viikon maanantaina asennustöitä oli Vesa Pöntisen lisäksi tarkkailemassa talopaketin toimittaneen Kannustalon Seppo Parkkinen (vas.). Talopaketin asennusta olivat tekemässä Rakennus M. Oinonen Oy:n miehet Mikkelin nostajilla vahvistettuna.
50 vuotta sitten tuli tästä torpasta lähdettyä, silloin armeijaan. Nyt sitten ostin velipojalta Esalta tätä kotitilaa, ja rakennan uuden kodin itselleni, kertoo Vesa Pöntinen oman ”elämänkierroksensa” kulkua Heramäentien varrelta ensin pois ja nyt vuosikymmeniä myöhemmin takaisin.
Pöntisen uuden talon runko nousi Hangastenmaalle viime viikon maanantaina. Hän haluaa itsekin paluumuuttajana olla edistämässä sitä, että yhä useampi palaisi – vaikka vasta kypsemmällä iällä – kotiseuduilleen, jotta saisimme pidettyä myös maaseutua asuttuna.
– Kyllä minä näen sen vahvasti niin, että täältä maalta käsin elämä toimii. Ja se olisi tärkeätä muistaa tuolla etelämmässä, että kyllä sitä elämää on Salpausselän tälläkin puolella! Pöntinen naurahtaa.
Hänen mielestään myös vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi pitäisi edistää ja helpottaa nykyisestä.
– Olen ihan varma että sitä kautta saataisiin melko paljonkin uusia pysyviä asukkaita kirjoille tälle seudulle. Sen verran paljon on meillä noita ihan ympärivuotisesti asuttavia mökkejä.
”Rantatonttien tarjonta vilkastuttaisi”
Pöntisen asuintaloksi nousee Kannustalo, jonka edustajana paketin saapumista ja kasaamista oli seuraamassa ristiinalainen Seppo Parkkinen. Parkkinen vahvistaa, että uudisrakentaminen on tällä hetkellä Ristiinassa melko vaatimatonta.
– Ei näitä kohteita montaa ole, mutta hyvä että on edes ne mitä on!
Kokeneella talokauppiaalla on myös mielipide siitä, millä keinoin uudisrakentamista saataisiin vilkkaammaksi.
– Tonttitarjonta on yksi asia mikä selvästi vaikuttaa. Esimerkiksi Linnaniemessä alkaa olla rantatontit kaikki menneet. Uskonkin, että jos saataisiin enemmän rannoilta tontteja vakituisen asumisen käyttöön, niin se vilkastuttaisi uudisrakentamista. Se on kuitenkin se ”erikoisuus” mitä voimme tällä seudulla tarjota.
Niko Takala
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Poissa kertoo vapaudenkaipuusta ja riittämättömyydestä
Ristiinalaislähtöinen Panu Tuomikko näyttelee pääosaa syksyllä elokuvateatterilevityksen saavassa leffassa
Ristiinalaislähtöinen Panu Tuomikko viettää joka kesä aikaa myös Ristiinassa, jossa hänen vanhemmat edelleen asuvat. Tuomikko oli tänäkin kesänä mukana heidän kaveriporukan perinteisessä yleisurheilun kymmenottelussa. Kuva: Niko Takala
– Kieltämättä nyt tuntuu hyvältä, kun ihan oikeasti on asioita tapahtunut, ja on kerrankin jotain varmaa sanoa, että mennään eteenpäin. Tämä kun on jo kolmas pitkä elokuva, jossa olen pääosassa, mutta niitä kahta ensimmäistä ei ole saatu edes julkaistua! nauraa Panu Tuomikko kertoessaan syksyllä Finnkinon teattereihin saapuvasta Poissa -elokuvasta, jossa hän näyttelee pääosan.
Tuomikko on ristiinalaislähtöinen näyttelijä, joka on tehnyt monenlaisia näyttelijäntöitä niin teatteri- kuin elokuvatuotannoissakin. Eniten on takana lyhytelokuvia, joita on tehty etenkin Amazement -tuotantoyhtiön kanssa. Amazement on myös Poissan takana. Avi Heikkisen samannimiseen novelliin perustuvan Poissan käsikirjoitusta tehtiin jo liki kymmenen vuotta sitten.
– Itse tulin mukaan 2012. Pääkuvaukset tehtiin vuosina 2014 ja 2015. Sen jälkeen mentiin sitten jälkituotantovaiheeseen, jossa siinäkin tuli mutkia matkaan. Meillä oli esimerkiksi kaveri, joka oli lupautunut tekemään äänen jälkituotannon, mutta juuri silloin tuli TAIK:in – jossa tämä kaveri opiskeli – muutto Otaniemeen uusiin tiloihin, joiden valmistuminen taas viivästyi. Niinpä meidän oli lopulta pakko löytää uusi henkilö tekemään äänisuunnittelu, jotta me saatiin leffa valmiiksi, Tuomikko huokaa.
Festivaaleja ja teatterilevitys
Nyt leffa on siis valmis, tai on ollut sitä jo hyvän aikaa. Maailman ensi-iltansa Poissa sai Sodankylän elokuvafestivaaleilla, joissa vastaanotto oli hyvää sekä yleisön että arvosteluiden merkeissä. Leffa tullaan näkemään syksyn aikana myös esimerkiksi Rauman Blue Sea Film Festivalilla sekä Hyvinkään Red Carpet -tapahtumassa. Luvassa on myös muita, vielä julkistamattomia festivaaleja.
– Kyllähän me pyrittiin myös Cannesiin, mutta he eivät siellä ymmärtäneet hyvän päälle! Tuomikko nauraa.
Leffa tulee siis myöhemmin syksyllä ainakin Finnkinon teattereihin, mutta myös yksityisiin leffateattereihin on neuvotteluita käynnissä, ja niihin pyritään myös – luonnollisesti – mahdollisimman laajasti. Näin toiveissa on sekin, että leffa tultaisiin näkemään valkokankaalta myös Mikkelissä.
Ajankäytön ristiriidat
Poissa kertoo kiteeläisestä tehdastyöläisestä Matista (Tuomikko), joka alkaa ilman mitään loogista selitystä siirtymään silmänräpäyksessä muihin paikkoihin.
– Ensin nämä siirtymiset tapahtuvat lähelle, mutta sitten pikkuhiljaa yhä kauemmas maapallolla. Aluksi ”teleporttaamiset” ovat Matista jopa siistejä, mutta sitten ne alkavat häiritsemään, ja tietenkin vaikuttamaan myös perheeseen, Tuomikko paljastaa elokuvasta.
Tuomikon omat toiveet työ- eli näyttelijärintamalla ovat lähitulevaisuudessa selvät. Poissa -leffalle toivotaan mahdollisimman hyvää vastaanottoa ja laajaa katsojamäärää.
– Meille tekijäporukalle tästä on muodostunut eräänlainen elämäntyö. Omasta tekemisestä ja aktiivisuudesta tämä ei ainakaan jää kiinni, jokainen kivi käännetään varmasti!
Niko Takala
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Poissa -elokuvassa Tuomikko näyttelee kiteeläistä perheenisää Mattia, joka alkaa selittämättömästi siirtyä silmänräpäyksessä kotoaan maailman eri puolille. Kuva: Arttu Haglund
Toimipisteensä Ristiinaan muutettuaan Saara Valkonen on saanut paljon uusia asiakkaita, mutta saanut myös huomata, että uskollisimmat mikkeliläiset seuraavat Ristiinaan saakka. Kuvassa hoitopöydällä rentoutuu työyhteisökaveri Jenni Hakkarainen.
Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaiden ei tarvitse mennä kauas, jos he hiustenleikkuun jälkeen haluavat hoidattaa myös ripsensä, kulmakarvansa tai ihonsa. Heidän täytyy vain raottaa takahuoneen ovella riippuvaa verhoa ja – kas! – he huomaavatkin saapuneensa kauneushoitolaan.
Mikkeliläiskosmetologi Saara Valkonen ottaa tietysti mielellään vastaan muitakin kuin Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaita. Vuoden alusta Ristiinassa toiminut SA-VA tarjoaa asiakkailleen kasvohoitoja, ripsi- ja kulmahuoltoja, kestopigmentointeja sekä valikoiman luonnonkosmetiikan tuotteita.
SA-VA ehti toimia Mikkelin keskustassa 18 vuoden ajan, kunnes Valkosen muut työtehtävät veivät hänen aikansa täyspäiväiseltä hoitolatyöltä. Kokonaan nainen ei halunnut luopua kauneushoitolastaan, joten sen sijaan hän siirsi työpisteensä Ristiinaan.
Lotta Tuominen
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
