Höngän saunassa saunotaan nyt ainakin kolmena iltana viikossa. Ristiinan Kehittämisyhdistys Hönkä ry otti vastuun myös Sotakoulun tilojen hallinnoinnista.

Ssssshhhh, huokaa 350 kiloa kiuaskiviä. Höngän yhteisöllisessä saunassa Ristiinassa heitetään vihdoin löylyä!

– On hyvät löylyt. Iso puukiuas ja hirsisauna, niin mukava löyly siitä tulee, tuumaa Hönkä ry:n Pasi Parviainen.

Testilöylyjä saunassa on päässyt nauttimaan jo muutama porukka ja kuka vain on päässyt saunomaan Pökkäänrannalle, sataman viereen jo tämän viikon tiistaista alkaen.

– Lähdetään liikkeelle tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin sekasaunalla uikkarit päällä. Katsotaan, muutetaanko jossain vaiheessa erillisiä naisten- ja miestenvuoroja, Parviainen ja muut hönkäläiset miettivät.

Ristiinan Kehittämisyhdistys Hönkä ry:n saunaprojekti kesti viitisen vuotta. Kehittämisinto ja koko yhdistys syntyi yhteisöllisyydestä, joka nousi kun Ristiinan lukio lakkautettiin ja Ristiinaa haluttiin kehittää.

– Toivottavasti kaikki tuntevat tämän saunan omakseen. Kiva, että nyt saadaan sauna pyörimään ja käyttäjille tutuksi. Loppukesästä teemme vielä tässä pihaa ja puuvarastoa kuntoon, Höngän puheenjohtaja Kirsi Olkkonen kertoo ja muistuttaa, että kaiken kaikkiaan järjestön on välillä hankittava rahaa, jotta uusia hankkeita voi taas toteuttaa.

Yleiset vuorot pyörivät kolmena kerrottuna iltana kello 17–21. Hönkäläiset hoitavat talkoilla saunan lämmittämistä, tilojen siivoamista ja maksujen keräämistä.

– Nyt alkuun lähdemme kahdeksan euron kertamaksulla. Myöhemmin varmaan tulee myös kausikortteja jäsenille, Parviainen ja Olkkonen kertovat.

Saunan voi myös varata omaan käyttöön neljän tunnin kokonaisuuksissa. Tuolloin hönkäläiset lämmittävät sen valmiiksi, mutta vuokraaja huolehtii vuoronsa aikana puiden lisäämisestä.

– Sekä varaaminen ja maksaminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi, eli ne toimivat Höngän nettisivujen kautta, Olkkonen kertoo.

Höngän nettisivu on osoitteessa ristiinaan.com.

Koko saunaprojektissa talkootyön osuus on ollut suuri. Haastatteluhetkellä saunaa ihailevat myös Marjo Särkkä, Tarja Pönniö-Kanerva ja Markku Tuominen. Kokonaisuus, johon kuuluu esimerkiksi sauna, kotalaavu ja sotakoulu, alkaa muodostua hienoksi.

– Ja jos ajatellaan Ristiinan kylälle saapuvaa, niin meillä on tori, Uikkala, kaksi taidegalleriaa, sauna, sotakoulu, kirkko…. luettelee Tuominen ja yhdessä todetaan, että harvemmalla paikkakunnalla on niin upeita kohteita, kun mukaan lasketaan vielä rauniot ja saatika jos suunnataan Suurlahden suuntaan.

Sotakoulun keltainen sali myös varattavissa

Ristiinan Kehittämisyhdistys Hönkä ry ottaa myös vastuulleen Sotakoulun tilojen vuokraamisen ja esimerkiksi siivouksen.

Rakennuksen keltainen sali ja myöhemmin myös vihreä sali ovat vuokrattavissa Höngän nettisivujen kautta.

– Ajatus on myös, että Sotakoulun remontoinnissa ja tukemisessa mukana olleet järjestöt pitävät siellä kesällä perjantaisin ja lauantaisin vuorollaan kahviota, Höngän puheenjohtaja Kirsi Olkkonen kertoo.

Tilassa järjestettävissä juhlissa voivat vuokraajat vapaasti käyttää myös yrittäjien palveluita.

Sotakoulussa avautuu taas kesällä Kalliotaiteen opastuskeskus Astuva. Se on avoinna 16. kesäkuuta alkaen tiistaista lauantaihin. 1. heinäkuuta Astuva järjestää Sotakoulussa kaikille avoimen kesätapahtuman, jossa on muun muassa asiantuntijapuheenvuoroja kivikauden kalliomaalauksista ja Ristiinan sotilashistoriasta sekä opastettuja kierroksia. Myös lapsille on omaa ohjelmaa.

Elina Alanne

PopUp Business Center tarjoaa ainakin kesän ajan katon päälle toimijoille.

Suomenniemellä avautuu matalan kynnyksen mahdollisuus pienyrittäjille ja muille toimijoille päästä myymään tuotteitaan ja esittelemään toimintaansa. Käenjälki ry:n vuokraama vanhan apteekin tila on vähän vitsillä mutta paljolti tosissaan saanut nimen Suomenniemi PopUp Business Center.

– Käenjäljen säännöissäkin on, että toimintaan kuuluu alueen kehittäminen ja yritystoiminnan tukeminen. Tuomme siis nyt tällaisen matalan kynnyksen mahdollisuuden pienyrittäjille tarjota pop up -hengessä palveluitaan, Käenjäljen Antti Pakarinen kertoo.

Hän ja myös Käenjäljen hallitukseen kuuluva Tanja Veikanmaa pohtivat, että aika näyttää, millaista tarjontaa tilaan saadaan. Tilaa huoneistossa riittää niin, että suljetun oven takana asiakkaitaan voi ottaa vastaan vaikka hieroja, kampaaja, jalkahoitaja tai kiinteistönvälittäjä.

– Toivotaan, että tästä syntyy hyvää säpinää, Pakarinen tuumaa.

Veikanmaa kertoo haastatteluhetkessä, että takahuoneeseen tulee myös paikallisten taiteilijoiden taidenäyttely ja yllättää tiedolla myös Pakarisen. Asiat edistyivätkin toukokuun lopulla vauhdilla.

– Vähän tämä tuli kiireellä, mutta nyt on ainoa oikea hetki toteuttaa tämä, Veikanmaa naurahtaa viitaten siihen, että kesä on paikkakunnalla tuttuun tapaan vilkkaampi kuin esimerkiksi talvikuukaudet.

Veikanmaa saapui Suomenniemelle kesäasukkaaksi viime kesänä.

– Rakastuin paikkaan niin, että olen nyt muuttanut tänne kokonaan.

Hän miettii, että Suomenniemi on hyvin poikkeuksellinen kylä siitä, että aktiivisia toimijoita on paljon ja uudet tulijat otetaan lämpimästi vastaan.

Yksi osoitus yhteisöllisyydestä on Kotileipomo VeVen tiloissa joulukuusta saakka kokoontunut Käenjäljen alulle laittama keskiviikkokerho, joka nyt jää kesäksi tauolle kun leipomo-kahvila puolestaan taas laajentaa aukioloaan.

Pop up -tila avautuu Kirkonkyläntielle ja ajatus on, että se on avoinna koko kesän ainakin keskiviikosta sunnuntaihin kello 11–14.

– Ja jos ovi on auki, niin sisään vaan, Veikanmaa sanoo.

Tilaan tulee matkailuinfoa ja myyntiin paikallisia käsitöitä.

– Toivomme, että yrittäjät tuovat esitteittään ja käyvät esittäytymässä, jotta voimme markkinoida heidän tuotteitaan ja palvelujaan, Veikanmaa vinkkaa ja jatkaa:

– Toki paikalliset tietävät automaattisesti, keneltä kannattaa kysyä mitäkin palvelua mutta me uudemmat joudumme tarvittaessa kilauttelemaan kavereille.

Toimijat esiin uudessa tapahtumassa

Suomenniemellä järjestetään lauantaina 13. kesäkuuta uusi tapahtuma, jossa alueen toimijoita kokoontuu Nuorisoseurantalolle esittelemään messuhenkisesti toimintaansa. Esittelijöinä on yrityksiä tai yhteisöjä.

– Paikallisia on jo mukana ja MikseiMikkeli tulee, Antti Pakarinen vinkkaa.

Messujen lisäksi Nuorisoseurantalolla on myös esityksiä.

Tapahtuman järjestävät yhdessä Käenjälki ry, Suomenniemen aluejohtokunta ja Sale Suomenniemi. Tarkoitus on tuoda toimintaa näkyväksi ja myös kerätä ideoita ja ajatuksia niin vakituisilta kuin kesäasukkailtakin. Samaan aikaan on Kyläkauppapäivä, joten toimintoja on myös Salen pihalla.

Samana päivänä myös Metsänhoitoyhdistyksellä on avoimet ove ja uuteen pop up -yritystilaan pääsee tutustumaan.

Päivän lopuksi PopUp Business Centerissä järjestetään huutokauppa, jossa meklarina toimii Rauno Kurtén.

Uuteen tilaan ja huutokauppatavaroihin tutustuminen on kello 11–14 ja huutokauppa kello 14.30 alkaen.

Elina Alanne

Viikonloppuna Mikkelin seudulla on kaksi eri harrasteajoneuvotapahtumaa. 

Suur-Saimaan ympäriajo kulkee sunnuntaina 2. heinäkuuta Suomenniemen ja Ristiinan kautta kohti Mikkeliä. Autot voi nähdä myös jo lauantaina 1. heinäkuuta Mikkelin torilla, josta ne lähtevät kello 9.15–13 matkalleen kohti Anttolaa, Puumalaa ja yötaukoa Imatralla.
Sunnuntaina autot ovat Suomenniemellä kello 10.30–15. Ristiinassa pyörähdetään Rantapuistossa 11–15.30.

Suomenniemellä autoja voi ihailla Myllysillan lavan parkkipaikalla osoitteessa Kirkonkyläntie 290. Suomenniemen urheilijoiden kahvio palvelee tapahtuman aikana. Suur-Saimaan ympäriajossa on mukana 225 autokuntaa. Lähtöjärjestyksen ja lisätiedot autoista löytää netistä. Vanhimmat autot tulevat letkan alussa.

Vanhoja autoja voi nähdä Mikkelissä myös lauantaina, kun St. Michel Oldtimer Run -harrasteajoneuvotapahtuma järjestetään Visulahdessa. Tapahtuma-aika on 9–16, jonka jälkeen heti lähtee ajoneuvojen cruising Mikkelin keskustaan. Lisätietoja tapahtumasta Facebookista.

Elina Alanne

Vaikka postilakko päättyikin keskiviikkona, niin Ristiinalaisen jakelussa mennään poikkeustoimin vielä torstain 28.11. numeron osalta. Ristiinan taajamassa toimii varhaisjakelu, näköislehti on avoimesti luettavissa. Ristiinalainen ei ilmesty paperilehtenä Mikkelin alueen ulkopuolella.

Juttua päivitettu ke 27.11.2019 tämänhetkisten tietojen ja tilanteiden pohjalta. 

Maanantaina 11.11. alkanut ja keskiviikkon 27.11. päättynyt postilakko vaikutti myös Ristiinalaisen päätymiseen tilaajille. Lehti menee tilaajille poikkeustoimin vielä torstaina 28.11. ilmestyvän numeron osalta.

Lehti päätyy postilaatikkoihin ja –luukkuihin Mikkelin alueen niissä talouksissa, jotka ovat varhaisjakelun piirissä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa taajamien alueita, joiden myötä tavoitamme yli puolet paperilehden tilaajistamme, kertoo Ristiinalaisen yrittäjä Niko Takala

Varhaisjakelun lisäksi Ristiinan K-marketista sekä S-marketista löytyy noutopisteet, joista Ristiinalaisen tilaajat voivat käydä hakemassa oman lehtensä. Noutopiste löytyy myös lehden toimituksen ulkopuolelta osoitteesta Brahentie 16 (liikekeskus Pankinkulman sisäpiha).

– Vaikka postilakko tosiaan loppui nyt, niin meidän oli tehtävä päätös tämn viikon jakelusta jo ennakkoon. Ja toisaalta, Postin yhteyshenkilömmekin sanoi tänään keskiviikkona pari tuntia lakon päättymisen jälkeen, että he eivät uskalla itsekään vielä luvata kuinka jakelutoiminnot lähtevät käyntiin. Näin saimme varmistettua ainakin selvästi suurimman osalle asiakkaistamme lehden saamisen.

– Mikkelin alueen ulkopuolella olevat paperilehden tilaajat eivät valitettavasti vieläkään saa lehteä. On tietysti todella harmillista asiakkaidemme kannalta, että näin on, mutta me emme voi itse korjata tilannetta, joka palautuu normaaliksi näillä näkymin vasta ensi viikolla, Takala harmittelee.

Suosittelemme näköislehteä

Ristiinalaisen näköislehti on edelleen luettavissa avoimesti Internetissä, ilman näköislehden tilaamista tai tunnusten luontia. Näköislehti löytyy osoitteesta www.ristiinalainen.fi, josta valitaan etusivun yläpalkista ”Näköislehti”, jonka jälkeen valikkoon aukeaa viimeaikaiset lehdet. Näköislehden lukeminen onnistuu helposti tietokoneella, tabletilla tai puhelimella.

– Näköislehden lukeminen vaatii tietysti hieman totuttelua, jos on pitkään paperilehteä lukenut. Mutta nyt tässä poikkeustilanteessa näköislehti on Mikkelin alueen ulkopuolella ainut vaihtoehto. Nyt sitä siis pystyy lukemaan maksutta, ja tutustumaan muutenkin tuotteeseen, Takala sanoo.

– Ja totta kai muutenkin suosittelemme näköislehteä etenkin kauempana Ristiinasta asuville asiakkaillemme. Heiltä on tullut jo pitkään palautetta, että lehti ei ole heillä kuin vasta perjantaina, jos silloinkaan. Näköislehti on lukijoiden luettavissa aina viimeistään ilmestymispäivän aamuna klo 10, yleensä jo heti aamuvarhaisella.

Ristiinalaisen toimituksen yhteystiedot:

p. 015 3373 560, toimitus@ristiinalainen.fi

yrittäjä Niko Takala:

p. 040 5928 747, niko.takala@ristiinalainen.fi

Juttua päivitettu ke 27.11.2019 tämänhetkisten tietojen ja tilanteiden pohjalta. 

Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä Ristiinan lukio ja Suomenniemen kirjasto lakkaisivat

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen teki viime perjantaina viranhaltijaesityksen Mikkelin talousarvioksi ensi vuodelle. Rajuista säästötoimista ja peräti 1,5 prosenttiyksikön veronkorotuksesta huolimatta talousarvio on aavistuksen alijäämäinen. Kovasti puhuttaneista säästökohteista muun muassa Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste ja Suomenniemen kirjasto ovat Halosen leikkauslistalla, asioita käsitelleiden lautakuntien esitysten vastaisesti.

Mikkelillä on arvion mukaan tämän vuoden lopussa taseessa katettavana alijäämää noin 30 miljoonaa euroa. Tämän vuoden osuus tuosta alijäämästä on jopa noin 20 miljoonaa euroa, josta suurin osa (noin 15 miljoonaa) on tulossa Essoten kulujen ylityksistä johtuvasta kaupungin maksuosuuden kasvusta. Halosella onkin selvä viesti siitä, mistä suunnasta kaupungin talousahdinko johtuu.

– Kuntatalouden tilanne on sellainen, että valtiovallan olisi korkea aika puuttua tilanteeseen. Sote-uudistukset kun ovat jääneet vaalikausi toisensa jälkeen tekemättä, niin myös oman toiminnan kehittäminen [kunnissa ja sote-yhtymissä] on jäänyt tekemättä, kun ei ole ollut selkeää suuntaa mihin ollaan menossa.

– Jos sote-kulut jatkavat edelleen nousua, niin yhtälö on kuntien näkökulmasta mahdoton. Olemme valtiona, Suomena, keksineet koneen, jota meillä ei ole varaa pitää yllä! Halonen puhisi selvästi tilanteeseen tuskastuneena.

Kaupunginjohtaja nosti jo esiin myös Essoten ensi vuoden laskutusarvion 201,45 miljoonaa euroa, joka sisältää vain yhden prosentin kasvun tänä vuonna toteutumassa oleviin lukuihin.

– Meillä kun ei olisi varaa tähän yhdenkään prosentin kasvuun, ja siihen sisältyy nähdäksemme merkittävä riski, että kulut kasvavat enemmän.

Toinen suuresti taloustilannetta heikentävä tekijä on ollut verotulokertymän ennustettua heikompi tulos. Tälle vuodelle Mikkeli oli budjetoinut 211 miljoonaa euroa verotuloja, nyt kertymässä näyttäisi olevan vain 203 miljoonaa.

”Emme lakkauta palveluita, vain seiniä”

Halosen perustelu esimerkiksi Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen tai lähikirjastojen lakkauttamisesityksen osalta on se, että ”nyt ei olla lakkauttamassa palveluita, vaan ainoastaan seiniä”.

– Seuraava vaihe on sitten se, että jos meno jatkuu tällaisena, niin vuoden päästä joudumme ottamaan tarkkailuun kaikki sellaiset palvelut, joihin meillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta.

Lukion äkkipäätä esille tullutta lakkautusesitystä kaupunginjohtaja selittää nopeiden säästöjen tarpeella.

– Tarvitsemme toimia, jotka vaikuttavat nopeasti. Olemme kerta kaikkiaan taloudellisesti niin suossa, että minä en tällä aikataululla pysty muunlaista esitystä tekemään.

Halonen perustelee Ristiinan lukion kohtaloa myös sillä, että ”lakkautus oli koko ajan sisäänkirjoitettuna”. Mitä hän tällä tarkoittaa?

– Kun koko ajan on ajatus ollut se, että Ristiinan lukio lakkaisi viimeistään siinä vaiheessa, kun Mikkelin lukiokin siirtyisi ammattikorkeakoulun kampukselle uusin tiloihin.

Pienen porukan taustakeskustelut lienevät eri asia kuin viralliset päätökset. Asiasta ei kuitenkaan ole mitään kirjattuja päätöksiä?

– Ei ole, mutta näin se ajatus on ollut, eikä se ole sieltä mihinkään hävinnyt. Nyt taloustilanteen kärjistymisen myötä näitä rakenteellisia muutoksia esitetään nopeutetulla aikataululla toteutettavaksi, Halonen sanoo.

Niko Takala

Lukuvuosien 2018-2019 ja 2019-2020 menoleikkaukset ovat yhteensä yli 200 000 euroa

Mikkelin kaupungin tiukassa budjettiraamissa on sälytetty lukiokoulutukselle 250 000 euron säästövaatimus. Säästökeskustelua on sävyttänyt lähinnä se, että mahdollisuuksina on puhuttu Ristiinan lukion lakkauttamisesta tai Mikkelin lukion kurssitarjonnan ja opetusryhmien merkittävästä supistamisesta.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että jo lukuvuodelle 2018-2019 lukiokoulutuksesta tehtiin merkittäviä säästöjä (jotka näkyvät kunnolla vasta vuoden 2019 tilinpäätöksessä). Puhumattakaan siitä, että tämän vuoden alusta hallinnollisesti voimaan tullut Mikkelin päivälukioiden (Mikkelin lukio ja Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste) yhdistyminen ja sen mukanaan tuomat kululeikkaukset ovat käytännössä olleet voimassa vasta elokuun alusta, eli noin kolme kuukautta. Tämän muutoksen mukanaan tuomat kulusäästöt näkyvät sitten kunnolla vasta 2020 tilinpäätöksessä.

– Lukiot toimivat Mikkelissä, kuten myös muuallakin Suomessa, lukuvuosittain eikä kalenterivuosittain, jonka mukaan taas vuosittaiset talousarviot tehdään. Tämä on vaikeuttanut kautta vuosikymmenten esimerkiksi toiminnan toteuttamisten vertailua aikaisempiin lukuvuosiin ja toisaalta talousarviovuosien vertailua toisiinsa, toteaa Mikkelin lukion johtava rehtori Jari Kinnula.

Kinnula kertoo, että jo lukuvuodelle 2018-2019 tehtiin noin 40 000 euron säästöt, jotka katettiin Mikkelin lukion ja Mikkelin etä- ja aikuislukioiden kurssivähennyksillä sekä Ristiinan lukion hallinnon säästöillä.

Lukuvuoden 2019-2020 säästöt puolestaan on otettu pääsääntöisesti kurssitarjontaa pienentämällä. Ristiinan toimipisteen kurssien/opetusryhmien määrä on vähentynyt lukuvuodesta 2018-2019 kaikkiaan 22,5 opetusryhmällä. Mikkelin lukion rehtori Jari Tuomenpuron lähettämien tilastojen mukaan Ristiinassa on tällä hetkellä 75,5 opetusryhmää, kun niitä lukuvuonna 2018-2019 oli 98. Mikkelin lukion osalta vastaava vähennys on 37 opetusryhmää. Lukuvuonna toteutunut opetusryhmien määrä Mikkelin lukiossa oli 686, tälle lukuvuodelle määrä on Tuomenpuron mukaan 649 opetusryhmää. Opiskelijoita Ristiinan toimipisteessä on 71, Mikkelissä 715.

Rehtori Tuomenpuro haluaa myös kiinnittää huomiota käsitteisiin ”kurssi” ja ”opetusryhmä”.

– Monesti puhutaan ”kursseista” kun tosiasiassa tarkoitetaan ”opetusryhmiä”. Pienessä yksikössä toki käsitteet ovat numeerisesti useimpien kurssien osalta yhtä pitävät, koska kustakin kurssista on vain yksi opetusryhmä.

– Isossa yksikössä sen sijaan näiden käsitteiden huolimaton käyttö johtaa isoihin virheisiin, koska useimmista kursseista on olemassa enemmän kuin yksi opetusryhmä. Esimerkiksi keskustan toimipisteessä kaikista pakollisista kansallisista kursseista on lähtökohtaisesti tällä hetkellä kahdeksan opetusryhmää per kurssi.

Leikkausta toiminnassa ja kuluissa

Jari Kinnula ynnää, että näistä kurssien ja opetusryhmien vähenemisestä tulee yhteensä säästöä noin 180 000 euroa lukuvuonna 2019-2020. Summa saadaan siitä, että keskimääräinen kurssin kustannus on 3 000 euroa.

– Molemmissa toimipisteissä on siis jouduttu säästämään jo kahden lukuvuoden aikana. Olemme pyrkineet siihen, että ensisijaisesti säästöt toteutetaan siten, että ne on otettu rakenteista, esimerkiksi rinnakkaisryhmien määrää vähentämällä. Mutta kuitenkin niin, että Mikkelin lukion molempien toimipisteiden opiskelijoilla olisi mahdollisimman laaja kokonaiskurssitarjonta käytettävissään oman yksilöllisen opintopolkunsa toteuttamiseen.

Esimerkkinä Kinnula nostaa sen, että Ristiinan lukiossa ei ole moneen vuoteen pystytty tarjoamaan reaaliaineiden kaikkia kertauskursseja abiturienteille.

– Nyt kun Ristiinan toimipisteen abiturientit tulevat vaihtojakson aikana keskustan toimipisteeseen, heillä on sama monipuolinen kertauskurssien tarjonta käytettävissään kuin keskustan toimipisteen abiturienteilla on.

Tuomenpuro taas vahvistaa sen että Ristiinan toimipisteen kurssitarjonta on jo nyt vedetty minimiin toiminnan näkökulmasta.

– Oman käsitykseni mukaan Ristiinan toimipisteen toteutuvaa opetustarjontaa leikattiin lukuvuodeksi 2019 – 2020 niin tuntuvasti, että lähiopetuksen lisäsupistuksiin ei ole mahdollisuutta, mikäli tavoitellaan toimipisteen toiminnan jatkamista.

Niko Takala

KOMMENTTI

Kuten oheisesta lukion viimeaikaisista leikkauksista kertovassa jutussa käy ilmi, leikattu on sekä toiminnasta että sitä myöden kuluista. Nyt on sitten poliittisen käsittelyn vuoro pohtia sitä, kuinka fiksuna pidetään supistamista toiminnasta, joka on jo merkittävästi leikannut kulujaan edellisen ja meneillään olevan vuoden aikana. Ja jota yleisesti pidetään tämän maan yleissivistyksen kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeänä!

Uuden, yhden hallinnon päivälukion toimintamallin oli tarkoitus ”kehittää lukiokoulutusta”. Nyt olisi oiva mahdollisuus katsoa mitä kehittämisen mahdollisuuksia mallissa oikeasti olisi, eikä suinkaan lakkauttaa sitä. Ylipäätään, päättäjien soisi muistavan sen tosiasian, että koulutus on investointi, ei kuluerä. Lukiokoulutus on vieläpä kaupungille kokonaisedullinen, kuten kasvatus- ja opetuslautakunnan ristiinalaisjäsen Janne Strengell (kesk.) toisaalla tässä lehdessä muistuttaa. Valtionosuuksien jälkeen yksi lukiolainen maksaa tällä hetkellä Mikkelille alle tuhat euroa. Riippumatta siitä opiskeleeko hän Mikkelissä vai Ristiinassa.

Niko Takala

Paluun – ja uuden talon – kotipaikalleen Hangastenmaalle tehnyt Vesa Pöntinen rohkaisee maaseutuelämään

50 vuotta sitten tuli tästä torpasta lähdettyä, silloin armeijaan. Nyt sitten ostin velipojalta Esalta tätä kotitilaa, ja rakennan uuden kodin itselleni, kertoo Vesa Pöntinen oman ”elämänkierroksensa” kulkua Heramäentien varrelta ensin pois ja nyt vuosikymmeniä myöhemmin takaisin.

Pöntisen uuden talon runko nousi Hangastenmaalle viime viikon maanantaina. Hän haluaa itsekin paluumuuttajana olla edistämässä sitä, että yhä useampi palaisi – vaikka vasta kypsemmällä iällä – kotiseuduilleen, jotta saisimme pidettyä myös maaseutua asuttuna.

– Kyllä minä näen sen vahvasti niin, että täältä maalta käsin elämä toimii. Ja se olisi tärkeätä muistaa tuolla etelämmässä, että kyllä sitä elämää on Salpausselän tälläkin puolella! Pöntinen naurahtaa.

Hänen mielestään myös vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi pitäisi edistää ja helpottaa nykyisestä.

– Olen ihan varma että sitä kautta saataisiin melko paljonkin uusia pysyviä asukkaita kirjoille tälle seudulle. Sen verran paljon on meillä noita ihan ympärivuotisesti asuttavia mökkejä.

”Rantatonttien tarjonta vilkastuttaisi”

Pöntisen asuintaloksi nousee Kannustalo, jonka edustajana paketin saapumista ja kasaamista oli seuraamassa ristiinalainen Seppo Parkkinen. Parkkinen vahvistaa, että uudisrakentaminen on tällä hetkellä Ristiinassa melko vaatimatonta.

– Ei näitä kohteita montaa ole, mutta hyvä että on edes ne mitä on!

Kokeneella talokauppiaalla on myös mielipide siitä, millä keinoin uudisrakentamista saataisiin vilkkaammaksi.

– Tonttitarjonta on yksi asia mikä selvästi vaikuttaa. Esimerkiksi Linnaniemessä alkaa olla rantatontit kaikki menneet. Uskonkin, että jos saataisiin enemmän rannoilta tontteja vakituisen asumisen käyttöön, niin se vilkastuttaisi uudisrakentamista. Se on kuitenkin se ”erikoisuus” mitä voimme tällä seudulla tarjota.

Niko Takala

Poissa kertoo vapaudenkaipuusta ja riittämättömyydestä

Ristiinalaislähtöinen Panu Tuomikko näyttelee pääosaa syksyllä elokuvateatterilevityksen saavassa leffassa

– Kieltämättä nyt tuntuu hyvältä, kun ihan oikeasti on asioita tapahtunut, ja on kerrankin jotain varmaa sanoa, että mennään eteenpäin. Tämä kun on jo kolmas pitkä elokuva, jossa olen pääosassa, mutta niitä kahta ensimmäistä ei ole saatu edes julkaistua! nauraa Panu Tuomikko kertoessaan syksyllä Finnkinon teattereihin saapuvasta Poissa -elokuvasta, jossa hän näyttelee pääosan.

Tuomikko on ristiinalaislähtöinen näyttelijä, joka on tehnyt monenlaisia näyttelijäntöitä niin teatteri- kuin elokuvatuotannoissakin. Eniten on takana lyhytelokuvia, joita on tehty etenkin Amazement -tuotantoyhtiön kanssa. Amazement on myös Poissan takana. Avi Heikkisen samannimiseen novelliin perustuvan Poissan käsikirjoitusta tehtiin jo liki kymmenen vuotta sitten.

– Itse tulin mukaan 2012. Pääkuvaukset tehtiin vuosina 2014 ja 2015. Sen jälkeen mentiin sitten jälkituotantovaiheeseen, jossa siinäkin tuli mutkia matkaan. Meillä oli esimerkiksi kaveri, joka oli lupautunut tekemään äänen jälkituotannon, mutta juuri silloin tuli TAIK:in – jossa tämä kaveri opiskeli – muutto Otaniemeen uusiin tiloihin, joiden valmistuminen taas viivästyi. Niinpä meidän oli lopulta pakko löytää uusi henkilö tekemään äänisuunnittelu, jotta me saatiin leffa valmiiksi, Tuomikko huokaa.

Festivaaleja ja teatterilevitys

Nyt leffa on siis valmis, tai on ollut sitä jo hyvän aikaa. Maailman ensi-iltansa Poissa sai Sodankylän elokuvafestivaaleilla, joissa vastaanotto oli hyvää sekä yleisön että arvosteluiden merkeissä. Leffa tullaan näkemään syksyn aikana myös esimerkiksi Rauman Blue Sea Film Festivalilla sekä Hyvinkään Red Carpet -tapahtumassa. Luvassa on myös muita, vielä julkistamattomia festivaaleja.

– Kyllähän me pyrittiin myös Cannesiin, mutta he eivät siellä ymmärtäneet hyvän päälle! Tuomikko nauraa.

Leffa tulee siis myöhemmin syksyllä ainakin Finnkinon teattereihin, mutta myös yksityisiin leffateattereihin on neuvotteluita käynnissä, ja niihin pyritään myös – luonnollisesti – mahdollisimman laajasti. Näin toiveissa on sekin, että leffa tultaisiin näkemään valkokankaalta myös Mikkelissä.

Ajankäytön ristiriidat

Poissa kertoo kiteeläisestä tehdastyöläisestä Matista (Tuomikko), joka alkaa ilman mitään loogista selitystä siirtymään silmänräpäyksessä muihin paikkoihin.

– Ensin nämä siirtymiset tapahtuvat lähelle, mutta sitten pikkuhiljaa yhä kauemmas maapallolla. Aluksi ”teleporttaamiset” ovat Matista jopa siistejä, mutta sitten ne alkavat häiritsemään, ja tietenkin vaikuttamaan myös perheeseen, Tuomikko paljastaa elokuvasta.

Tuomikon omat toiveet työ- eli näyttelijärintamalla ovat lähitulevaisuudessa selvät. Poissa -leffalle toivotaan mahdollisimman hyvää vastaanottoa ja laajaa katsojamäärää.

– Meille tekijäporukalle tästä on muodostunut eräänlainen elämäntyö. Omasta tekemisestä ja aktiivisuudesta tämä ei ainakaan jää kiinni, jokainen kivi käännetään varmasti!

Niko Takala

Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.

Kauneusalan yrittäjä Saara Valkonen toivoo Ristiinan tarjoavan mielenkiintoisia projekteja

Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaiden ei tarvitse mennä kauas, jos he hiustenleikkuun jälkeen haluavat hoidattaa myös ripsensä, kulmakarvansa tai ihonsa. Heidän täytyy vain raottaa takahuoneen ovella riippuvaa verhoa ja – kas! – he huomaavatkin saapuneensa kauneushoitolaan.

Mikkeliläiskosmetologi Saara Valkonen ottaa tietysti mielellään vastaan muitakin kuin Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaita. Vuoden alusta Ristiinassa toiminut SA-VA tarjoaa asiakkailleen kasvohoitoja, ripsi- ja kulmahuoltoja, kestopigmentointeja sekä valikoiman luonnonkosmetiikan tuotteita.

SA-VA ehti toimia Mikkelin keskustassa 18 vuoden ajan, kunnes Valkosen muut työtehtävät veivät hänen aikansa täyspäiväiseltä hoitolatyöltä. Kokonaan nainen ei halunnut luopua kauneushoitolastaan, joten sen sijaan hän siirsi työpisteensä Ristiinaan.

Lotta Tuominen