Kalliosinisiipiä esiintyy alueella avoimilla kallioilla ja kallioisilla kedoilla.
Kalliosinisiipi kuuluu erityisesti suojeltaviin lajeihin. Niiden levinnäisyyttä Yövedellä selvitetään nyt. Kuva: Ely-keskus
Mikkelin Yöveden alueelta on aikaisempia hajatietoja erittäin uhanalaisen kalliosinisiiven esiintymisestä.
Lajia esiintyy alueella avoimilla kallioilla ja kallioisilla kedoilla. Ely-keskus selvittää lajin esiintymistä touko-kesäkuun aikana. Tietoja päivitetään ajantasaisen tiedon saamiseksi lajin esiintymisestä, ely-keskus kertoo tiedotteessaan.
Nimensä mukaisesti kallioilla, kivikkorinteillä ja kalliokedoilla elävä erittäin uhanalainen kalliosinisiipi (Scolitantides orion) kuuluu sekä rauhoitettuihin että erityisesti suojeltaviin lajeihin. Tyypillisesti se lentää touko-kesäkuussa, melko lähellä kallion pintaa.
Muista samannäköisistä sinisiivistä se on tunnistettavissa siipien alapinnan voimakkaasta tummasta täplityksestä. Tunnistaminen vaatii kuitenkin tarkkuutta, ja epäillessään löytäneensä kalliosinisiiven kannattaa ottaa huomioon myös ympäristön soveltuvuus lajille havaintoa tehdessä.
Kalliosinisiiven toukka elää maksaruohoilla, lähinnä isomaksaruoholla (Hylotelephium telephium), joten laji vaatii lisääntyäkseen sopivia maksaruohoa kasvavia kalliomaastoja. Kalliosinisiiven kelpuuttaman lisääntymispaikan voi tunnistaa pienistä yksittäisistä valkoisista munista maksaruohon lehdillä. Yleensä tällaisia sopivia paikkoja esiintyy vesistöjen lähellä.
Kalliosinisiipi on taantunut tai hävinnyt monilla vanhoilla esiintymispaikoillaan sopivien avointen ympäristöjen umpeenkasvun, metsäpalojen ja kulotuksen vähenemisen sekä mahdollisesti kallioiden rakentamisen ja maankäytön vuoksi. Saimaan alueen kannat ovat kuitenkin paikoin elpyneet 2000-luvulla ja uusia elinpaikkoja on löytynyt kallioisilta saarilta.
Kalliosinisiipi hyötyy esiintymispaikoilla tehtävistä hoitotoimista ja omalla tontilla esiintyvää kalliosinisiipeä voi halutessaan auttaa esimerkiksi lisäämällä esiintymispaikan avoimuutta niittämällä peittävää kasvillisuutta. Tällöin on kuitenkin varottava, ettei toukan ravintokasvi maksaruoho tule niitetyksi. Paras ajankohta kalliosinisiiven havaitsemiseen on alkukesä.
Virtaa Vuoksen vesistölle -hankkeessa toteutetaan kolme latausasemaa Saimaan rannoille Mikkeliin.
Kaupunki on kehittänyt Kallioniemen toimintoja, jotta alueella olisi mahdollisuus kannattavaan yritystoimintaan. Rantaan rakentui entisen rakennuksen paikalle pieni kioski. Sen ympärillä kulkee nyt kaapelikaivannot.
Ristiinan Kallioniemessä kaapelikaivanto halkoo pihamaata. Alueella aloitettiin toukokuun puolivälissä rakentaa sähköisten vesikulkuneuvojen – ja itse asiassa maakulkuneuvojenkin – latausasemaa. Käytössä latausaseman on tarkoitus olla elokuussa koulujen alkaessa, kaivannot katoavat jo ennen sitä.
Kyseessä on Mikkelin kaupungin Virtaa Vuoksen vesistölle -hanke, jossa toteutetaan nykyaikainen latausasema Kallioniemen lisäksi Mikkelin ja Anttolan satamiin. Etelä-Savon maakuntaliitto tukee hanketta enintään 248 675 eurolla. Sen tukipäätös on vuodelta 2024. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 355 250 euroa. Väliin jäävän summan kuittaa siis kaupunki.
Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoo, että vapaa-ajan sähköisten latausasemien tarve nousi esiin, kun Mikkeliin syntyi uutta liiketoimintaa, jossa kehitetään sähköisiä kulkuvälineitä veneistä moottorikelkkoihin ja vesijetteihin.
– Kun on vehkeitä, niin tarvitaan myös verkkoa, missä niitä ladata. Tilanne on vähän sama kuin sähköautojen alussa, että ensin ei ollut latausverkkoa, Riihelä kertoo.
Kaupunki halusi mahdollistaa sekä yritystoiminnan kehittymisen kaupungissa että olla hereillä sähköistymisessä, joten latausinfraa lähdettiin suunnittelemaan ja nyt ollaan toteutusvaiheessa. Itsekin veneilevä Riihelä sanoo, että sähköveneily yleistyy.
– Euroopassa on jo järviä, joissa muu kuin sähköveneily on kielletty. Ihmisillä on koko ajan enemmän kokemuksia sähköautoista, niin kynnys sähköisiin kulkuvälineisiin myös vapaa-ajalla madaltuu koko ajan. Nyt olemme keskellä sitä prosessia, emmekä vielä tiedä, mihin se päättyy.
Samantyylisiä latauspistehankkeita on vireillä myös muualla Suomessa ja lähiseudullakin Puumalassa.
– Myös Saimaalla kunnat nostavat valmiuttaan. En nyt ole seurannut, onko joku jo pidemmällä kuin Mikkeli, Riihelä tuumaa.
Mikkelin kolmen latauspisteen kokonaisuus on suunniteltu niin, että se mahdollistaa esimerkiksi sähkökulkuvälineillä tehtävät retket ja laitteiden pidemmät testiajomatkat. Tämä puolestaan voi auttaa yrityksiä kehittämään matkailu- tai vuokraustoimintaa. Talvella latausasemista voi siis ladata esimerkiksi moottorikelkan.
– Kallioniemi rakentuu nyt ensimmäisenä. Siellä tarvitsee vähän enemmän esimerkiksi kaivaa kuin muissa kohteissa. Anttolaan tehdään samalla myös autolatauspiste. Sinne ei ehkä niin ole muita toimijoita sitä rakentamaan, Riihelä kertoo.
Riihelä muistuttaa, että hankkeessa kaupunki rakentaa vain verkon.
– Me emme siis myy sähköä. Esimerkiksi kaupungin virastotalon pisteessäkin kaupunki rakensi latausaseman mutta sähkön myynti on kaupallista toimintaa.
Kaapelikaivanto kulkee Kallioniemen pihalla.
Kallioniemi valikoitui latauspisteen kohteeksi muutamastikin syystä. Yksi on se, että kaupunki haluaa kehittää mahdollisuuksia yritystoiminnalle alueella. Toisekseen Riihelä muistuttaa, että alueen luonto on sellainen, että perinteinen tankkausasema on riski.
– Kallioniemessä on herkkä luonto siinä kanavien välissä. Sähkölatausasema on polttoainevaikutuksia riskittömämpi. Kallioniemessä ollut bensa-asema ei täytä tämän päivän ympäristövaatimuksia, Riihelä muistuttaa.
Tapahtumaa vietetään 10.–11. heinäkuuta Rantapuistossa.
Katuruokakarnevaali saapuu Rantapuistoon heinäkuussa ensimmäistä kertaa. Kuva on Katuruoka Karnevaalit ry:n albumista menneiltä vuosilta.
Erilaiset ruuat ja tivolihuvitukset viihdyttävät kesäkansaa ensi heinäkuussa myös Ristiinassa. Viime kesänä ensimmäistä kertaa Mikkelin seudulla vieraillut Katuruokakarnevaalit-tapahtuma laajentaa tänä kesänä myös Ristiinaan. Tapahtuma on 10.–11. heinäkuuta Rantapuistossa.
– Viime kesänä olimme Mäntyharjussa ja sinne mennään taas, ja nyt myös Ristiinaan. Se on mökkipitäjä, joten uskomme, että ihmiset lähtevät liikkeelle ja innostuvat tästä meidän tapahtumasta, kertoo Pauli Asteljoki Katuruoka Karnevaalit -järjestöstä.
– Katselemme koko ajan uusia paikkoja ja haluamme niitä myös itse nähdä. Ristiinahan on hieno paikka, joten kova luotto on tähän, Asteljoki lisää.
Katuruokakarnevaaleille saapuu erilaisia ruokakojua. Asteljoki lupaa näin toukokuussa, että tarjolla on ainakin thairuokaa, raclettea, hampurilaisia ja sikaa. Makeita herkkujakin saa. Valikoima täydentyy vielä kevään edetessä.
Ristiinaan saapuu myös Katuruokakarnevaalin kanssa kiertävä Tivoli Huvimylly.
– Lapsille on luvassa tivolimeininkiä. Heillä aina vähän vaihtelee, mitä laitteita on mukana mutta possujuna tai pomppulinna sieltä ainakin voi löytyä, Asteljoki vinkkaa.
Katuruokakarnevaali pysähtyy Mikkelin satamassa 8.–9. heinäkuuta. Ristiinan jälkeen vuorossa on Mäntyharju 15.–16.7. ja siitä kojujen matka jatkuu Savitaipaleelle.
Keväällä 2025 valmistuu noin 25400 uutta ylioppilasta.
Mäntyharjun lukiosta valmistuu tänä keväänä 30 ylioppilasta. Valmistuneista Ristiinasta ovat kotoisin:
Aali Aino, Puhakka Emma, Puputti Pihla, Pöntinen Peppi, Takala Inka, Jääskeläinen Olavi, Matilainen Vilho, Parviainen Aimo ja Saar Tiia.
Mikkelin lukiosta valmistuvat Ristiinasta lukion tietojen mukaan Kuhmonen Netta, Tiusanen Lotta ja Tuovinen Maija.
Muista valmistuneista voi välittää tiedon Ristiinalaisen toimitukselle, toimitus@ristiinalainen.fi.
Mikkelin lukiosta valmistuvat:
Aarnio Kreetta
Agureeva Antonina
Askinen Vieno
Attenberg Venla
Bagge Jere
Baranova Vladislava
Bergman Konsta
Böhm Iippo
Falck Roni
Gynther Leo
Haajanen Vilja (kaksoistutkinto)
Haikarainen Inka
Haimilahti Lotta
Halinen Jimi
Halinen Veeti
Halonen Luka
Haltsonen Patrik
Hartonen Ella
Haukkala Alma
Heikkinen Neea
Himanen Saara
Hokkanen Amanda
Holmberg Samuli
Honkapuro Sofia
Hovila Onni-Matti
Howard Oliver
Hujala Aino
Hurri Tami (kaksoistutkinto)
Hytönen Krista
Hyyryläinen Saana
Häkkinen Luukas
Hämäläinen Emilia
Hämäläinen Miska
Hämäläinen Aini
Hämäläinen Ossi
Hämäläinen Joonatan
Hänninen Emilia
Häyhänen Oliver
Ikonen Viivi
Ikonen Eetu
Iso-Tuisku Aleksi
Jaatinen Milka (kaksoistutkinto)
Juutilainen Inka
Jääskeläinen Emma
Kapiainen Veera
Karppinen Olivia
Karttunen Veikko
Kauria Annika (kaksoistutkinto)
Kaway Kristiina
Kemppi Inka
Kiljunen Eveliina
Kiukas Neela
Kiviranta Perttu
Kohvakka Kerttu
Koivumaa Sara
Kokko Sofia
Konga Nea
Korhonen Topi
Koskela Vili
Koski Sofia
Kosonen Aleksia
Kosonen Joni
Kotilainen Lempi
Kotisalo Peppi
Kouvo Taika
Krivetz Joona
Kuhmonen Netta
Kumpu Henri
Kunttu Aino
Kuparinen Meea
Kurki Aapo
Kyllönen Nuutti
Kärkkäinen Valtteri
Laasanen Annika
Lakanen Eedla
Lappalainen Elina
Lappalainen Valtteri (kaksoistutkinto)
Laurila Veli
Lilja Hilma
Lindberg Mona (kaksoistutkinto)
Lindström Filip
Linna Aleksander
Lipsanen Siirisofia
Liukkonen Mona (kaksoistutkinto)
Lohi Jimi
Luukkonen Ilona
Lääperi Joel
Maaranen Vilja
Manninen Aada
Mattila Eelis
Mattsson Emmi
Melonen Aatu
Mihailov Peppi
Mikkonen Netta
Montonen Nella
Naskali Milja
Nieminen Tomas
Nieminen Tommi
Nikulainen Tuomas
Nousiainen Nooa
Nuija Ellamari
Nurhonen Niklas
Nurminen Ines
Nyrhinen Vili
Nyyla Aaro
Närvänen Teemu
Ollikainen Antti
Ollikainen Lotta
Ovaska Ia
Paalanen Anttu
Paasonen Hilma (kaksoistutkinto)
Pappila Akseli
Parkkonen Sara (kaksoistutkinto)
Partanen Seela (kaksoistutkinto)
Partonen Mette (kaksoistutkinto)
Parviainen Noora
Pelkonen Eerika
Peltola Urho
Pirhonen Niilo
Purra Reetta
Puttonen Saga-Sofia
Puukko Iida
Raikkonen Iines
Rask Sofia
Rautiainen Heta
Rikkonen Maria
Rikkonen Pinja
Romo Kia (kaksoistutkinto)
Romo Saana
Ruhanen Alina (kaksoistutkinto)
Runonen Emmi
Ruohonen Saara
Ruotsalainen Jouni
Räsänen Jimi
Salminen Oliver
Salonen Inka
Salonen Minka (kaksoistutkinto)
Sariola Juulia
Saukkonen Ninni
Sepp Raul
Seppänen Helmi
Seppänen Minea
Siekkinen Miia-Marie
Simula Tilda
Sinkkonen Venla
Sutinen Olli
Säämänen Vilma
Tarkiainen Jiri
Tiitinen Leevi
Tirronen Pihla
Tiusanen Lotta
Tompuri Tiia-Maria
Tullinen Daniel
Tuovinen Maija
Turunen Nella
Tähtinen Touko
Ukonmäki Lotta
Ulmanen Eelis
Valkonen Onni
Vanhatalo Liinu (kaksoistutkinto)
Velikanova Diana
Vepsäläinen Ville
Vesala Ilmari
Viitikko Jasper
Viskari Aatos
Vähätiitto Otto
Väisänen Alex
Väisänen Iina
Väisänen Paavo (kaksoistutkinto)
Väisänen Viivi
Väisänen Vilho
Väliaho Viivi
Vänttinen Olli
Wahlman Veetu
Wilkman Niklas
Yläharju Pinja
Äikäs Aada
Mäntyharjun lukiosta valmistuvat:
Aali Aino Hämäläinen Sami Jääskeläinen Olavi Karhunen Henrik Korpi Essi Kähärä Nuppu Laitinen Onni Liukkonen Paavo Lång Venla Manninen Luka Matilainen Roosa Matilainen Vilho Miettunen Pyry Mäntynen Jenna Palmberg Justus Parviainen Aimo Pesonen Martti Puhakka Emma Puikkonen Liisi Puputti Pihla Pöntinen Peppi Ratilainen Ossi Ripatti Viivi Ruonakangas Inka Ruonakangas Venla Saar Tiia Takala Inka Turpeinen Viivi Uotinen Antti Vekkeli Milka
Uusi yrityskohtainen työehtosopimus astuu voimaan heti, ja se on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka.
Lakko Pelloksen tehtailla päättyy. Kuva on vuodelta 2020.
Teollisuusliiton ja UMP Plywoodin pitkään työriitaan löytyi sopu. Osapuolet pääsivät tänään sopuun uudesta työehtosopimuksesta UPM Plywoodin tehtaille Suomessa.
Tehtailla käynnissä olleet lakot päättyvät ja työt käynnistetään välittömästi, UPM kertoo tiedotteessa. Teollisuusliitto toteaa, että myös kaikki muut Teollisuusliiton julistamat työtaistelutoimet päättyvät sovun myötä.
– Olemme iloisia siitä, että työehtosopimukseen löytyi ratkaisu ja pääsemme käynnistämään työt tehtaillamme. Pääsimme lopulta tulokseen, joka varmistaa työntekijöidemme ostovoiman ja tukee UPM Plywoodin tehtaiden menestymistä myös tulevaisuudessa, kertoo UPM Plywoodin tuotantojohtaja Juhani Tenhunen yhtiön tiedotteessa.
Teollisuusliiton pääneuvottelija, sektorijohtaja Katariina Stoor kiittää liiton tiedotteessa UPM Plywoodin työntekijöitä sinnikkyydestä ja rohkeudesta pitkittyneessä työtaistelutilanteessa.
– UPM Plywoodin työntekijöiden sinnikäs ja rohkea taistelu asiallisen palkkaratkaisun saamiseksi ei ollut turha. Ilman heidän panostaan ratkaisu olisi ollut kovin toisenlainen, Stoor sanoo tiedotteessa.
Uusi yrityskohtainen työehtosopimus astuu voimaan heti, ja se on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka.
Sopimuksen sisältö ei ole julkinen. Teollisuusliitto toteaa tiedotteessaan, että se viestii sopimuksen piirissä oleville jäsenilleen uudesta sopimuksesta mahdollisimman pian.
Yksi lakkokohteista oli Pelloksen tehtaat. Lakot jatkuivat tällä viikolla jo kymmenettä viikkoa.
Niitä soviteltiin viimeksi maanantaina, mutta tuolloin ratkaisua ei löytynyt. Teollisuusliitto oli antanut lakkoilmoituksia 25. toukokuuta saakka.
Huhtikuun lopussa Teollisuusliitto teki tutkintapyynnön poliisille UPM Plywood Oy:n toiminnasta. Tutkintapyyntö koskee epäilyjä työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta ja työsyrjinnästä.
Teollisuusliitto kertoi, että sen jäseniltään saamien tietojen mukaan UPM Plywood on painostanut työntekijöitään luopumaan lakosta uhkauksilla ja muilla epäasiallisilla toimilla.
UPM:n edustajat ovat julkisuudessa kiistäneet tarkoituksen painostaa työntekijöitä.
UPM Plywood ilmoitti huhtikuussa kaksista muutosneuvotteluista. Ne koskevat sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä ja johtajia koskevat muutosneuvottelut.
Vaikka oppikirjoja ei pakattu Italiaan lähteneiden laukkuihin, tarttuu reissusta taatusti mukaan monta oppia. Opettajat toivovat koko koulun oppivan kansainvälisyydestä ja sen, että maata pitkin matkaaminen on mahdollista.
Ristiinan yhtenäiskoulun kuusi 8.–9.-luokkalaista oppilasta ja kaksi opettajaa lähtivät viime perjantaina kohti Italiaa. Jännitys poreilikin koulun pihalla, kun ystäville sanottiin heipat ja matkan ensimmäinen vaihe alkoi kävelemällä kohti bussia.
Me istutaan Euroopan halki. Siinä oppilaiden tiivistys edessä olevasta oppilasmatkasta Ristiinasta Italian L’Aquilaan. Viime perjantaina Neea Mäntyvaara, Sebastian Niemeläinen, Jim Terho, Moona Muhonen, Kerttu Koskinen ja Liza Getachew ottivat kantamuksensa ja aloittivat matkan yhdessä opettajien Marja Launonen-Luukkosen ja Asta Veijalaisen kanssa.
Reitti vei heidät julkisilla liikennevälineillä Turun kautta Tukholmaan ja sieltä yöksi Hampuriin. Seuraava yö vietettiin Itävallan Innsbruckissa, josta maanantaina juna vei Rooman kautta L’Aquilaan.
– Siellä kaikki majoittuvat omaan perheeseen. Osa perheistä on jo tuttuja, koska italialaiset vierailivat kaksi vuotta sitten Ristiinassa, kertoo Veijalainen.
Mäntyvaara ja Niemeläinen kertovat, että oman majoitusperheen kanssa on ollut jo tovin yhteys.
– Sieltä on oltu tosi kivasti yhteydessä pitkin talvea tästä reissusta, Niemeläinen sanoo.
Ristiinan yhtenäiskoulussa on jo perinne kansainvälisyyteen liittyvien Erasmus-hankkeiden toteuttamisesta. Nyt käynnissä olevan Ristiina osana Eurooppaa -hankkeen yksi keskeinen asia on vihreä matkustaminen. Ristiinasta tehdään kaikkiaan neljä oppilasmatkaa, joista Saksan kaksi matkaa ja Hollannin matka tehdään kokonaan maata pitkin matkustaen. Italiasta ryhmä palaa lentäen aikataulun vuoksi.
Lisäksi koulun hallinnosta tehtiin maata pitkin matka Hollantiin alkuvuodesta. Kaikki mukana olevat muiden maiden koulut ovat myös aiemmista projekteista ristiinalaisille jo tuttuja. Saksassa kävi jo Ristiinan Jopo-ryhmä, joten Italian matka on toinen hankkeen oppilasmatkoista. Muut ovat vuorossa ensi syksynä.
Launonen-Luukkonen ja Veijalainen naurahtavat, että Italian ryhmän matka-aikataulu on tiukka mutta se on realistinen esimerkki matkaamisesta.
Veijalainen kertoo, että opettajat saa ideoimaan ja hakemaan uusia Erasmus-projekteja se, miten paljon ne antavat.
– Haluamme tuoda kansainvälisyyttä kouluun. Tässä näytetään lisäksi, että tällainen matkustaminen on mahdollista. Oppilaat pääsevät käyttämään kieltä aidoissa ympäristöissä. Koko koululle tulee erilaiset kulttuurit tutuksi ja ajatus, että elämää on myös Ristiinan ulkopuolella, Veijalainen summaa.
Matkoihin kuuluukin aina se, että muut oppilaat seuraavat niiden kulkua ja kuulevat kokemuksia jälkikäteen.
– Seiskaluokkalaiset seuraavat tätä meidän matkaamme ja laskevat muun muassa, miten paljon säästämme hiilijalanjäljessä näin matkustaen lentämiseen verraten, Launonen-Luukkonen kertoo.
Matkalla oleville reissaaminen ei ole turistimatka, vaan opiskelua, vaikka oppikirjoja ei laukkuihin painoksi pakattukaan.
– Näemme matkalla, miten maisema muuttuu sekä Alpit ja meret. Valitsimme reitin niin, että ylitämme Alpit, emmekä mene tunnelia pitkin. Siinä tulee maantietoa opiskeltua, biologiaa ja maantietoa opettava Launonen-Luukkonen toteaa.
Kieltenopettaja Veijalainen lisää, että hän on suuri kotimajoituksen puolestapuhuja, koska missään ei näe paikallista elämää paremmin.
– Varmasti saamme tällä matkalla myös luottamusta ja rohkeutta toimia erilaisissa tilanteissa, jos tulee yllätyksiä. Silloin tarvitsee joustoa, että miten selvitään.
Oppilaiden piti hakea matkoille ja mukaan päässeet valittiin. Matkaajien valinnoissa ei painotettu esimerkiksi kympin koulumenestystä vaan ennemminkin rohkeutta puhua vierasta kieltä ja kykyä selviytyä erilaisissa tilanteissa.
– Siis tehän olette kaikki vakuuttaneet, että ette vedä itkupotkuraivareita Hampurin juna-asemalla, Veijalainen muistuttaa naurahtaen oppilaita.
Launonen-Luukkonen miettii, että yhdessä asiassa koko ristiinalaisporukalta vaaditaan tunteenhallintaa. Aamupala ei nimittäin tunnetusti ole Italiassa suomalaisen tymäkkä ja illallista saa vasta myöhään.
– Siinä saa harjoitella nälkäkiukun hallintaa, opettaja toteaa oppilaiden nyökytellessä.
Ristiina osana Eurooppa -hanke
Jatkuu 28.2.2026 saakka.
EU:n rahoittama, kokonaisbudjetti 69 880 e.
Koulun kaikki ryhmät osallistuvat työskentelyyn.
Tavoitteena mm. että oppilaat suhtautuvat kanssaihmisiin ennakkoluulottomasti ja avarakatseisesti.
Koko kouluyhteisö myös oppii kestävästä kehityksestä.
Hankkeessa tehdään 4 oppilasmatkaa: kaksi Saksaan, yksi Italiaan ja yksi Hollantiin.
Matkoilla yli 50% matkustetaan junalla tai bussilla. Laivaa ei lasketa vihreäksi matkustamiseksi.
Torniainen opetteli aikoinaan itse polkupyörien huollon.
Jesse Torniainen aloitti pyörähuollon Ristiinassa keväällä. Asiakkaita onkin jo ollut mukavasti.
Naistenpyörä saa ketjuilleen uutta öljyä, kun Jesse Torniainen tekee sille vuosihuoltoa. Torniainen toi pyöränhuoltopalvelut Ristiinaan tänä keväänä.
– Vuonna 2019 aloin harrastepohjalta korjata rikkinäisiä pyöriä, Torniainen kertoo huoltotyön lomassa.
Hän muutti perheineen Juvalle nelisen vuotta sitten ja laittoi pyöränhuoltofirman pystyyn, jotta jäi aikaa enemmän olla perheen kanssa.
– Vuoden 2024 syksyllä lopetin firman ja samana syksynä muutin takaisin Ristiinaan. Täällä sitten alkoi mietityttää, että pyörähuollolle olisi ilmeisesti tarvetta ja markkinarakoa. Talven ja alkukevään mietin asiaa ja päätin aloittaa kevytyrittäjänä.
ES Pyörähuolto toimii pienessä tilassa Brahentiellä kirjaston entisessä kiinteistössä. Torniainen naurahtaa, että tila on tosiaan pieni mutta jostain on aloitettava.
– Teen nyt varsinaiset huollot enemmän iltapainotteisesti, niin en häiritse muita samalla käytävällä olevia. Toive on, että saisin elannon tästä, eikä tarvitsisi muulle työnantajalle lähteä töihin. Osaisiko sitä enää muuta tehdäkään kuin tätä, Torniainen kertoo.
Torniainen sanoo, että aikoinaan hän oli melko noviisi, kun alkoi opetella polkupyörien huoltoa.
– Pyöränhuoltokirja oli alussa aktiivisessa käytössä.
Hän muistuttaa, että pyörälle on hyvä tehdä perushuolto säännöllisesti samaan tapaan kuin autoille. Pyörä on hyvä huoltaa vuosittain, mutta toki siihen vaikuttaa käytön määrä.
– Huollossa katsotaan kaikki läpi, että fillarilla on turvallista ajaa. Teen pyörälle aina ensin kuntotarkistuksen. Jos siinä havaitsen isompia vikoja tai puutteita, niin sovin aina asiakkaan kanssa toimenpiteet etukäteen.
Torniainen tekee pieniä huoltoja mutta tilojen vuoksi esimerkiksi laakeriremontit eivät ole mahdollisia.
Moni muistaa pyörän huoltotarpeen, kun sää lämpenee ja fillarointi alkaa taas houkutella. Torniainen muistuttaa, että mikään ei estäisi huollattamasta polkupyörää jo syksyllä tai talven aikana.
– Se olisi jopa suotavaa, että osa ajoittaisi pyörän huollon sinne. Pyörä olisi sitten keväällä valmis ajoon ja ei tarvitsisi odottaa vapaita huoltoaikoja.
Torniainen ei ole vielä juurikaan ehtinyt mainostaa ES Pyörähuoltoa. Muutama facebook-ilmoittelu toi jo mukavasti asiakkaita.
– Positiivisesti on ollut asiakkaita, mutta tyhjiäkin päiviä on, yrittäjä vinkkaa.
Virpi Trygg myi Saimaan liiketoiminnan mutta jatkaa Neste Ristiinan pyörittämistä.
Jo pitkään suunniteltu yrittäjävaihdos toteutui ja Virpi Trygg myi Saimaan Jonna Tuukkaselle. Tuukkanen on ollut Saimaan ravintolapäällikkö jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Onnea! Hyvää jatkoa! Huikkauksia kuului tiuhaan Kahvila-ravintola Saimaassa viime torstaina, kun yrittäjävaihdoksen vuoksi tarjolla oli täytekakkua ja kahvia. Vaihdoksesta iloitsivat sekä luopuva yrittäjä Virpi Trygg että uusi yrittäjä Jonna Tuukkanen. Muutoksen myötä ravintolan nimeksi muuttuu Bistro Saimaa. – Kauan jo olemme tästä puhuneet, että jossain vaiheessa alan yrittäjäksi. Ihan alkujaan se on ollut varovainen haave, että vielä joskus minulla on oma ravintola, Tuukkanen kertoo. Tuukkanen on ollut Tryggillä töissä Saimaassa ja Nesteellä jo vuosia. Alkujaan hän tuli harjoitteluun vuonna 2017. – Jonnalla on ollut rakkaus Saimaata kohtaan alusta saakka. Olet aina kokenut tämän paikan omaksesi, Trygg sanoo. – Ihan alusta alkaen on ollut tietynlainen kipinä. Tästä tuli minulle tärkeä paikka, Tuukkanenkin tuumaa.
Yrittäjävaihdosta kaksikko on tehnyt jo tovin. Tuukkanen toteaa, että se vähän yllätti, miten paljon kaikkea hoidettavaa asiaan liittyykään. Tuukkanen osti Tryggiltä sekä ravintolan liiketoiminnan että sen toimitilan. – En varmaan ihan ymmärrä vielä koko asiaa. Voi olla, että tungen joskus vielä keittiöön ja tulee palaute, että ei tämä ole enää sinun paikkasi, Trygg naurahtaa ja jatkaa, että hän ehti pyörittää ravintolaa noin yhdeksän vuotta. – Se tuntuu hyvältä, että vaikka Ristiina on pieni kylä, niin olemme saaneet tämän pyörimään. Tuntuu helpottavalta Jonnan kannalta, kun tietää, että asiakaskunta ja kaikki on hänelle valmiina. Yrityksellä on oikeastaan paras tilanne, mitä on ollut, Trygg sanoo. Tuukkanen toteaa, että ravintoloitsijaksi ryhtymiselle on nyt oikea aika. – Nyt on oikea hetki tälle. Kaikki on omassa elämässä sillä mallilla. Lisäksi kun paikka on tuttu, niin kynnys on pieni. Tuntuu helpolta ja luonnolliselta, että jatkan tätä. Trygg jatkaa edelleen Neste Ristiinan yrittäjänä, eikä yrittäjänaiset aio kadottaa yhteyttään. – Tulemme tekemään yhteistyötä jatkossakin. Jonnalle jää pitopalvelujutut mutta puolin ja toisin voimme ohjata asiakkaita toisillemme. Rauhallisin mielin lähdemme kumpikin kehittämään omia paikkojamme, Trygg sanoo.
Moni on jo kysynyt Tuukkaselta, miten hän aikoo Saimaata kehittää. Nimi vaihtuu osittain, koska Kahvila-ravintola Saimaa on Tryggin koko yrityksen nimi. Tuukkanen halusi kuitenkin pitää jo tutuksi tulleen ja puhekieleen juurtuneen Saimaan mukana, joten uudeksi nimeksi löytyi Bistro Saimaa. – Mutta muuten homma jatkuu hyvin samana. En näe järkeä siinä, että korjaisi jotain, mikä ei ole rikki. Homma toimii, niin näillä mennään, Tuukkanen sanoo. Uudistuksia on varmasti myös myöhemmin luvassa mutta ensin bistrossa mennään kiireistä kesää kohti. – Nyt juuri on vähän sellainen väsynyt mutta onnellinen fiilis, että pääsimme tässä yrittäjävaihdoksessa maaliviivalle, Tuukkanen kertoo hymyillen. Elina Alanne
Lähelle tapahtumapaikkaa on tuotu kukkia ja kynttilöitä.
Poliisi on ottanut yhden henkilön kiinni sunnuntaina aamuyöstä Ristiinassa tapahtuneeseen liikenneonnettomuuteen liittyen.
Pyörällä liikkunut ristiinalainen noin 45-vuotias mies kuoli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Brahentiellä. Poliisi epäili heti, että mieheen oli törmätty autolla. Tapauksessa epäillään törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, törkeää kuolemantuottamusta, liikennepakoa tieliikenteessä ja rattijuopumusta.
Rikoskomisario Marfa Raipela kiittää kansalaisten havaintoja asiassa. Poliisi ei vielä kommentoi tarkemmin tapahtumien kulkua. – Esitutkinta on hyvällä mallilla mutta vasta alkuvaiheessa, Raipela totesi maanantaiaamuna.
Poliisi pyysi kaikkia havaintoja Brahentieltä Uikkalan kohdalta 1.30-2.30 lauantai-sunnuntaiyönä. Raipela kommentoi, että tapahtuma-aika on ollut poliisilla koko ajan hyvin tiedossa. Kaikki havainnot ja tiedot tapaukseen liittyen voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisin vihjenumeroon 0295 415 232 tai sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi.
UPM Plywood ilmoitti uusista muutosneuvotteluista. Kuva on vuodelta 2016 Pellokselta.
UPM Plywood aloittaa myös ylempiä toimihenkilöitä ja johtajia koskevat muutosneuvottelut. UPM tiedotti asiasta torstaina. Tiedotteessa todetaan, että UPM Plywood suunnittelee toimintansa tehostamista sekä kannattavuuden parantamista ja aloittaa Suomessa paikallisen lainsäädännön mukaiset muutosneuvottelut taloudellisista ja tuotannollisista syistä sekä toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuen. Neuvottelut koskevat noin 100 ylempää toimihenkilöä ja johtajaa, jotka työskentelevät UPM Plywoodin liiketoiminta-alueella, liiketoimintafunktioissa sekä globaaleissa funktioissa Suomessa. Alustavan arvion mukaan suunnitelma saattaa johtaa noin 15 ylemmän toimihenkilön ja johdon tehtävän irtisanomiseen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Lisäksi suunnitelma saattaa aiheuttaa muutoksia töiden järjestämiseen, työtehtäviin ja työtehtävien sijaintiin UPM Plywoodin organisaatiossa. Päätökset mahdollisista irtisanomisista tehdään, kun muutosneuvottelut on saatu päätökseen.
Suunniteltujen muutosten tavoitteena on varmistaa UPM Plywoodin liiketoiminnan kilpailukyky haastavassa toimintaympäristössä. Suunnitelman tavoitteena on myös kehittää UPM Plywoodin toimintamallia, tukea organisaation uudistumista ja tarjota mahdollisuuksia työkiertoon sekä osaamisen kehittämiseen, tiedotteessa sanotaan. UPM aloitti aiemmin huhtikuussa muutosneuvottelut UPM Plywoodin Pelloksen, Savonlinnan ja Joensuun vaneritehtailla. Mahdollisia lomautuksia ja henkilöstövähennyksiä koskevien neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 1 020 työntekijää.
Ehdokkaan esiin nostamat asiat harmittivat Mikkelin kaupungin viranhaltijaa. Kaupunginjohtaja toteaa viranhaltijan toiminnassa olleen huonoa harkintaa.
Kaupunginjohtaja pitää erittäin tärkeänä, että yhdessä tekemisen kautta luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välille saadaan hyvä yhteys ja kunnioitus. Mikkelin kaupunki aloittaa uusien luottamushenkilöiden kouluttamisen jo pian ja koulutukset jatkuvat pitkin syksyä. Kuvassa Mikkelin kaupungintalo helmikuussa.
Erään mikkeliläisen kuntavaaliehdokkaan omassa kampanjassaan kaupungin asioista esiin nostamat kehityskohteet saivat viranhaltijan olemaan yhteydessä ehdokkaan työnantajaan. Ehdokas kokee tilanteen hankalaksi, koska hän on vain nostanut kampanjassaan esiin asioita, joita hän kokee tärkeäksi parantaa, eikä vaalikampanjasta kuuluisi koitua ehdokkaalle hankaluuksia esimerkiksi omaan työhön liittyen. Yhteydenotosta tuli hänelle hankaluuksia. Erikoissanomien ja Ristiinalaisen toimitus nostaa tilanteen esiin, koska asialla on vaalirauhan ja demokratian kannalta yhteiskunnallista merkitystä. Kyseinen viranhaltija käyttää merkittävää valtaa omalla sektorillaan Mikkelin kaupungissa. Ehdokas ei olisi halunnut asian julkituloa.
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen toteaa, että hän on luottamushenkilöiden kautta saanut asian tiedokseen ja välittänyt asiasta tiedon kyseisen viranhaltijan esimiehelle. Kinnunen sanoo, että asiassa on ollut huonoa harkintaa. – Esimies on asian selvittänyt ja asiasta on yksikössä keskusteltu. Ilmeisesti viranhaltija on muun asian yhteydessä nostanut vaalikampanjan asiat ehdokkaan työnantajan kanssa esiin. Esimies toteaa, että tämä ei ole yksikön tapa toimia. Mikkelin kaupunki on merkittävä palveluiden kilpailuttaja ja ostaja, joten asialla on sitäkin kautta merkitystä. – Asiaa ei voi kuin kaupungin puolesta pahoitella, jos tilanteesta on jäänyt ehdokkaalle tai työnantajalle paha mieli. Korostan, että mistään esiin nostetuista asioista ei jää meidän puolestamme mitään muita ajatuksia. On tärkeää, että kaupunki on hyvissä väleissä yrittäjien ja palveluntuottajien kanssa. Kinnunen on hyvillään, että asia tuli luottamushenkilöiden kautta hänen tiedokseen. Hän rohkaisee, että näin toivottavasti toimitaan jatkossakin ilman pelkoa. – Luottamushenkilöt ovat tärkeitä hallinnon valvojia. Jos mitä juttuja ilmenee, niin otamme ne vakavasti ja selvitämme. Yleisellä tasolla voi sanoa, että asioilla on usein kaksi puolta ja siksi tilanteet pitää selvittää.
Kaupungilla ei ole työntekijöilleen ohjeistusta siitä, kuinka vaalikampanjoissa esiin nouseviin asioihin pitää tai saa suhtautua. – Yleisesti virkamiesten ja muiden työntekijöiden pitää tiedostaa sopivat tavat toimia. Sen takia tämä tapaus vaikuttaakin huonolta harkinnalta. Yleissivistystä on se, miten toimimme ihmissuhteissa ja toki siellä taustalla viranhaltijalaki ja työsopimuslaki antavat sopivat tavat käyttäytyä, Kinnunen sanoo. Mikkelissä on historiaa siinä, että viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä on ollut hankalia tilanteita ja vuosien varrella on ollut myös tilanteita, että viranhaltijat ovat kokeneet luottamushenkilöiden käyttäytyvän heitä kohtaan sopimattomasti.
Janne Kinnunen on johtanut Mikkeliä 2,5 vuotta ja toteaa, että hänen mielestään yhteistyö toimii nykyään ja huonoa ilmapiiriä ei ole. Uuden valtuuston kanssa lähdetään myös aivan uudella tavalla rakentamaan yhteistyötä. Luottamushenkilöille on aiempaa laajempia koulutuksia, joissa käydään läpi esimerkiksi sekä kuntataloutta, kuntapäätöksentekoa että luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden roolia. Mikkeli osallistuu muun muassa koulutuksiin, joita operoi kesäyliopisto ja mukana on myös useita muita kuntia Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta. – Sen lisäksi ajattelen, että ryhmädynamiikan aikaansaaminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen on tärkeää. Pitää käyttää myös erilaisia tutustumiskeinoja. Esimerkiksi edellisen valtuuston kanssa olimme Valamon luostarissa pari päivää. On tärkeää, että me virkamiehet tulemme luottamushenkilöille myös ihmisinä tutuiksi. Se on tärkeä osa yhteistä taivalta, Kinnunen toteaa.
”Ehdokkaalla laaja ilmaisunvapaus” Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kommentoi Mikkelin tapausta yleisellä tasolla, tietämättä kovin tarkkaan tapauksen yksityiskohtia. – Näissä ei ole eksaktia pistettä, mistä voisi virkamiehen saada kiinni väärin toimimisesta. Suivaantua saa ja ehdokkaan työnantajallekin saa vaikka soitella. Mutta se on selvää, että ehdokas saa tehdä kampanjaa, kunhan se pysyy hyvän maun rajoissa, Jääskeläinen sanoo. Hän korostaa, että olennaista on, että ehdokkaan työnantajalla ei ole sananvaltaa puuttua työntekijänsä toimintaan vaalikampanjassaan. – Perinteisesti tapoihin kuuluu, että jos lähtee ehdolle, niin asioita saa nostaa esiin, jos ne ovat relevantteja vaalikamppailun näkökulmasta. Ehdokkaalla on laaja ilmaisunvapaus. Jääskeläinen toteaa yleisellä tasolla, että se, mikä on vaalihäirintää, riippuu vahvasti siitä, miten ehdokas asian kokee. Vaalihäirintää ajatellaan olevan esimerkiksi yritykset häiritä ja vaientaa keskustelua. – Periaatteessa tällainen voisi olla vaalihäirintää, jos ehdokasta ruvetaan uhkailemaan hänen työhönsä liittyvällä asialla. Korostan sitä, että kun kampanjoimaan lähtee, niin on ilmaisuvapaus, Jääskeläinen sanoo.
Toimiva partiojohtaja -apuraha jaettiin tänä vuonna kolmelle nuorelle toimijalle.
Toimivat partiojohtajat Sanni Pohjannoro, Onni Ylitalo ja Lotta Tuominen. Kuva: Viola Nygren.
Partiosäätiö on myöntänyt vuoden 2025 Toimiva partiojohtaja -apurahat Sanni Pohjannorolle, Lotta Tuomiselle ja Onni Ylitalolle, tiedottaa Suomen Partiolaiset.
Tuomisen kotilippukunta on ristiinalainen Yöveden Waeltajat.
Partiosäätiö on tänä vuonna päättänyt myöntää apurahan kolmelle aktiiviselle partiojohtajalle. – Päädyimme jakamaan apurahan kolmelle erilaiselle partiojohtajalle hyvin toisistaan poikkeavista ansioista suomalaisen partion hyväksi, kertoo päätöksen taustoista Partiosäätiön puheenjohtaja Kalle Virtanen tiedotteessa.
Palkintoperusteluissa todetaan, että ”Järvi-Suomen Partiolaisten Lotta Tuominen tunnetaan aktiivisena toimijana oman lippukuntansa lisäksi Suomen Partiolaisten tehtävissä. Hän on vienyt partiolaisuuden sanomaa niin opiskelijajärjestöön kuin EU:n nuorisodelegaatioon sekä Nuoret, Rauha ja Turvallisuus -verkostoon (ent. 2250-verkosto). Lotan kädenjälki näkyy niin aluejärjestön hallituksen toimissa kuin Järvi-Suomen Partiolaisten someryhmässä. Lotta on ollut lippukunnassaan tunnollinen toimija, joka on esimerkillisesti kantanut vastuutaan vetäen lukemattomia leirejä ja projekteja. Lotan partiopestit ovat olleet nousujohteisia. Hän on toiminut kotilippukuntansa Yöveden Vaeltajat ry:n lippukunnanjohtajana, ja sen jälkeen jäänyt hallituksen jäseneksi. Tällä hetkellä hän toimii myös 12–14-vuotiaiden tarpojien ryhmänjohtajana eli luotsina. Lotta on sitoutunut partion arvoihin ja hänen toiminnassaan näkyy vahvasti vastuun kantaminen ja tapa toimia aktiivisesti, muut huomioon ottaen. Hän tarttuu toimeen, hoitaa tehtävänsä ja auttaa muitakin onnistumaan. Lotta elää ja hengittää partiota ja partion arvopohjaa. Lotta on yksi niistä nuorista partiojohtajista, joihin personoituu partiojohtajuus”, perusteluissa kirjoitetaan. – Tämä palkinto tuntuu erityisen merkitykselliseltä, kun tietää, että minua ovat alun perin esittäneet oman lippukunnan ja piirin ihmiset. Tekisi tietysti mieli jakaa tämä palkinto heidän kaikkien kanssa, koska he, jos jotkut ovat nähneet minun kasvavan siksi partiojohtajaksi, joka tänään olen, kiteyttää Tuominen omia tuntemuksiaan tiedotteessa.
Partiosäätiö myöntää kerran vuodessa Toimiva partiojohtaja -apurahat. Apurahan suuruus on 1 000 euroa, ja sen jakamisen tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön yleistä arvostusta sekä korostaa toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä. Palkitut valitaan partiopiirien nimeämien ehdokkaiden joukosta, ja apuraha on tarkoitettu käytettäväksi saajan henkilökohtaiseen partiokoulutukseen kotimaassa tai ulkomailla. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorisojärjestö, jonka toiminnassa on vuosittain mukana yli 65 000 jäsentä. Maailmanlaajuisesti partiolaisia on noin 45 miljoonaa yli 200 maassa.
Outi Kauria putosi, Lotta Tuominen nousi aluevaltuustoon.
Hannu Korhonen (keskellä mikrofonin kanssa) sai keskustan varavaltuutetun paikan. Hänen vieressään vasemmalla istuva Riikka Peni (vihr.) nousi aluevaltuustoon. Samoin kuin nykyisenäkin aluevaltuutettuna toimiva Riitta Hassinen (sd.). Korhosen vierellä oikealla istuva Liisa Ahonen (kd.) uusi myös valtuutetun pestinsä. Hänen vieressään oleva Maria Närhinen (kok.) ei tullut valituksi. Kuva on Ristiinalaisen vaalitilaisuudesta.
Keskusta on aluevaaleissa Etelä-Savon hyvinvointialueen suosituin puolue 31,8 prosentin kannatuksella. Se sai 20 aluevaltuutettua.
Toiseksi suosituin on SDP 22 prosentilla, 14 paikkaa, ja kolmanneksi kokoomus 18,3 prosentilla, 11 paikkaa. Neljänneksi suosituin Etelä-Savossa on Liike Nyt 7,7 prosentilla vahvasti savonlinnalaisilla ehdokkailla. Tulos toi 4 valtuutettua.
Muut paikat jakaantuivat perussuomalaisille, 3, vihreille, 3, vasemmistoliitolle, 2, ja kristillisille, 2 paikkaa.
Aluevaalien ääniharava oli Mäntyharjun Jari Leppä (kesk.) 1434 äänellä. Yli tuhat ääntä saivat myös Oskari Valtola (kok.), 1341, Anna-Kristiina Mikkonen (sd.), 1319, ja Jatta Juhola (sd.), 1118 ääntä. Keskustalaisista neljänneksi eniten ääniä sai ristiinalainen Kirsi Olkkonen, 587 ääntä. Olkkonen uusi siis aluevaltuutetun pestinsä. Varavaltuutetuksi jäi nykyinen aluevaltuutettu Outi Kauria (kesk.) Suomenniemeltä. Kauria sai 260 ääntä.
Ristiinalainen aluevaltuutettu Riitta (Iitu) Hassinen jatkaa valtuustossa 295 äänellä. Ristiinalaislähtöinen Lotta Tuominen (vas.) nousee aluevaltuustoon 515 äänellä, mikä oli vasemmistoliittolaisista suurin äänimäärä.
Keskustan ristiinalainen Hannu Korhonen keräsi 167 ääntä ja sai varavaltuutetun paikan.
Ristiinaan saatiin sekä konkareita että uusia kaupunginvaltuutettuja.
Kirsi Olkkonen kokosi Mikkelin keskustalaisista kolmanneksi eniten ääniä.
Mikkelin kuntavaalien voittaja oli keskusta 26,9 prosentin kannatuksella. Toiseksi jäi kokoomus 25,9 % kannatuksella. Molemmat puolueet saavat kaupunginvaltuustoon 14 paikkaa. Edellisiin vaaleihin verraten keskusta kasvatti paikkamääräänsä kahdella ja kokoomus kolmella valtuutetulla. Kolmantena kannatuksessa oli SDP, joka sai 13 paikkaa (24,1 %). Vihreät menetti yhden paikan ja puolueen valtuutettuja on nyt neljä. Perussuomalaiset menetti paikkoja kuusi edellisiin vaaleihin verraten ja heitä on uudessa Mikkelin valtuustossa kolme. Vasemmistoliitto sai kaksi valtuutettua ja kristillisdemokraatit yhden. Edellisissä vaaleissa Mikkelistä ei mennyt läpi vasemmiston ehdokkaita ja kristillisillä oli kaksi valtuutettua.
Ristiinasta läpi menivät jo kunnanvaltuustossa olleet Kirsi Olkkonen (kesk.), Jaakko Väänänen (kesk.), Petri Tikkanen (sd.) sekä Suomenniemen Antti Pakarinen (kesk.). Olkkonen kasasi ääniä 428, mikä on keskustalaisista kolmanneksi eniten. Häntä suuremman äänimäärän saivat puolueesta Vesa Kallio ja Pekka Pöyry. Olkkonen oli vaali-iltana pitkään Pöyryä edellä, mutta lopulta Pöyry kampesi 437 äänen määrällä ohi.
Selkeällä 403 äänen kannatuksella valtuustoon meni uutena ristiinalaislähtöinen Lotta Tuominen (vas.). Tuominen veti vasemmistoliiton historialliseen tulokseen Mikkelissä ja sai ääniä enemmän kuin myös vasemmistoliiton listoilta läpi mennyt Satu Taavitsainen, 319.
Uutena valtuustoon pääsi myös ristiinalainen Tuija Syrjäläinen (sd.), joka keräsi 176 ääntä ollen puolueensa 6. eniten ääniä saanut. Tikkasta äänesti 152 äänestäjää.
Kristillisdemokraattien ainoan valtuustopaikan nappasi Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen 176 äänellä. Ristiinalaisittain tuttu on myös keskustan uusi valtuutettu Niklas Kurvinen, joka työskentelee opettajana Ristiinassa.
Ensimmäiseksi varavaltuutetuksi jäi täpärästi keskustan ristiinalainen Pirjo Syväoja. Varavaltuutetun tittelin nappasivat ristiinalaisista Aapo Rötkö (kok.), Jaana Vartiainen (sd.), Ville Heinikainen (ps.), Maria Närhinen (kok.), Janne Strengell (kesk.), Tiina Elkharam (kesk.), Sami Nalli (kok.), Anne Hujala (kesk.), Mikko Siitonen (vihr.), Juha Hakkarainen (sd.) sekä suomenniemeläinen Susanna Rusakko (sd.). Nalli on nykyinen kaupunginvaltuutettu, eli hän putosi valtuustosta.
Ristiinan äänestysalueella äänestettiin eniten Olkkosta, joka sai äänistään 203 Ristiinasta. Hänen jälkeensä ristiinalaiset äänestivät Tikkasta, Väänästä, Tuomista ja Syrjäläistä. Suomenniemeläiset antoivat vahvan tuen Pakariselle, joka sai Suomenniemen äänistä 116. Hänen jälkeensä Rusakko sai Suomenniemeltä 36 ääntä, jonka jälkeen äänet jakaantuivat pienillä äänimäärillä eri ehdokkaille. Kolmanneksi äänestetyin Suomenniemellä oli Jaana Strandman (ps.), joka sai 9 ääntä.
Mikkelissä eniten ääniä sai kokoomuksen Oskari Valtola, 960. Hänestä jäi hieman Jatta Juhola (sd.), jota äänesti 920 kuntalaista. Heidän jälkeensä eniten ääniä saivat Jarno Strengell (sd.), 794 ja Vesa Kallio (kesk.), 722.
Anne Leinonen järjestää kirjoittajaleirejä kotonaan Ristiinassa. Seuraava on tulossa ensi kesänä. Arkistokuva.
Suomen Kirjailijaliiton vuoden 2025 Suunta-palkinnon saa kirjailija Anne Leinonen.
Suunta-palkinto nostaa esiin paikallista ruohonjuuritason kirjallisuustoimintaa sekä erityisen aktiivisia henkilöitä kirjallisuuden alalta. Se myönnetään henkilölle tai toimijalle, joka on erityisellä tavalla edistänyt kirjallisuutta ja kirjallisuuden harrastamista omalla paikkakunnallaan. Anne Leinonen (s. 1973 Juva) on suomalaisen spekulatiivisen fiktion ydinhahmoja ja Etelä-Savon kirjallisen elämän ylläpitäjiä. Leinonen on kirjoittanut yli parikymmentä vuotta niin nuorille kuin aikuisille. Lisäksi hän on toiminut kustannustoimittajana, monien kirjailijoiden mentorina, erilaisissa luottamustehtävissä ja poikkitaiteellisissa projekteissa. Leinonen asuu Ristiinassa. Palkinto luovutettiin Leinoselle Kirjailijayhdistysten Talvipäivillä Rovaniemellä lauantaina. Ristiinalainen tavoitti Leinosen puhelimitse Rovaniemeltä perjantaina. – Tunnustus tuntuu oikein hyvältä. Hienoa saada omalta yhteisöltä, eli kollegoilta palkinto, Leinonen totesi.
Palkintoperusteilla mainittiin muun muassa, että vuonna 2005 Leinonen perusti Usva-verkkolehden esittelemään suomalaista spekulatiivisen fiktion kenttää. Hän on järjestänyt monena vuonna kirjoittajille Usva-leirejä vertaispalautteen ja verkostoitumisen edistämiseksi sekä perustanut kirjoittajaryhmä Usva-akatemian. Leinonen on ollut aktiivisesti mukana Osuuskumma-kustantamossa ja hänellä on myös oma kustantamo, Penelope-kustannus yhdessä Saara Henrikssonin kanssa. – Joidenkin kirjailijoiden tie on tehdä teoksia, jotka herättävät ihmisiä ajattelemaan ympäröivää todellisuutta ja ihmisen osaa siinä. Minulle tärkeää on ollut toisten kannatteleminen, Leinonen kertoo palkintotiedotteessa.
Mutta miksi kannatteleminen on ristiinalaiskirjailijalle tärkeää? – Ajattelen niin, että ”aloita maailmanparantaminen itsestä ja lähiympäristöstä”. Taideala on todella kilpailtu ala mutta siihen kilpailuun ei ole pakko lähteä mukaan. Se ei ole minulta pois, kun autan jotain nuorta tekijää ja hän voi välttää niitä virheitä, joita muut ovat tehneet, Leinonen miettii. – Olen itse saanut lempeää ohjausta alussa kollegoilta, jotka olivat itseäni kokeneempia. Heille sitä velkaa ei voi maksaa mutta voin maksaa sitä antamalla tietoa asioista eteenpäin, Leinonen jatkaa.
Palkintotiedotteessa Leinonen tiivistää asian myös näin: – Taiteilijuus on vastavirtaan uimista, ja herkän taiteilijan usko omiin kykyihin sammuu helposti. Silloin tarvitaan niitä, jotka kannattelevat ja tukevat. Olen kiitollinen siitä, jos voin omalta osaltani mahdollistaa uusien kykyjen nousun tai verkostoida ihmisiä niin, että erilaiset raja-aidat kaatuvat. Tämä palkinto on minulle tärkeä kunnianosoitus ja muistutus siitä, että näkymätönkin voi muuttua näkyväksi, Leinonen sanoo tiedotteessa.
Rovaniemellä Leinonen osallistui Talvipäivien ohjelmaan, jossa oli sekä ohjelmaa ammattilaisille että yleisölle kirjallisuuteen liittyen. Pohjoisen reissu on myös muuten työmatka. – Jatkan täältä itse asiassa Pohjois-Norjaan. Olen kirjoittamassa dekkaria ja käyn samalla reissulla sen tapahtumapaikoilla. Olen siis ensimmäistä kertaa kirjoittamassa ihan perusdekkaria, jossa ei ole mitään yliluonnollisia juttua. Mutta toki murhaan siinä liittyy myös pohjoisen mytologiaa, Leinonen kertoo. Dekkari julkaistaan äänikirjana loppuvuodesta. – Nyt juuri on julkaistu minun ja Helena Wariksen Kettukoski-kirjoista kolmas, Munia ja morkkista Kettukoskella. Siinä on pääsiäinen menossa, Leinonen kertoo. Kettukoski-sarjaa kirjailijat kirjoittavat nimellä Marke Talvi. Kirjat ilmestyvät ensin äänikirjoina ja myöhemmin myös paperiversioina. – Sarjan toinen osa, Kinkkua ja kommandoja Kettukoskella, on nyt painossa ja tulee kirjana kirjastolevitykseen toukokuussa, Leinonen vinkkaa.
Leinonen on palkittu aiemmin muun muassa Etelä-Savon taidepalkinnolla, WSOY:n nuortenkirjakirjoituskilpailussa yhdessä Eija Laitisen kanssa, Atorox-palkinnolla ja Portin kirjoituskilpailussa.
Neuvotteluja on käyty, mutta yrittäjää ei ole vielä löytynyt.
Kallioniemen huvilassa on ollut taidenäyttely monena kesänä. Kuva on kesältä 2019.
Mikkelin kaupunki jatkaa yrittäjän etsintää Kallioniemeen. – Laitamme taas markkinointikampanjan käyntiin lehdissä ja somessa. Halu on kova löytää sinne toimija, kertoo palvelujohtaja Linda Asikainen. Hakumainoksen voi nähdä myös tässä Ristiinalaisessa. Asikainen kertoo, että nyt asiassa edetään täysin markkinaehtoisesti, eli yrittäjä voi itse vaikuttaa siihen, millaisen sopimuksen Kallioniemeen tekee. Yrittäjä voi ottaa pyöritettäväkseen esimerkiksi vain uuden rantamakasiinin tai myös muita alueen toimintoja, kuten huvilan. – Voimme neuvotella sinne erityyppisiä paketteja, eli lähdemme siitä, miten olisi mahdollista saada sinne toimintaa auki.
Yrittäjää etsittiin ilmoituksilla viimeksi helmikuussa. Asikainen sanoo, että jokaisella kierroksella on käyty hyviä neuvotteluja. – Meille tämä on ollut hyvää oppia siitä, mitkä ovat toimijoille reunaehtoja. Haastehan siellä on kannattavuus ja työvoima. Kaupungin rooli puolestaan on, että saamme tilat sellaisiksi, että siellä voi kannattavasti toimia. Lisäksi sopimus yrittäjän kanssa pitää tehdä sopivaksi, eli emme vaadi nyt monen vuoden vuokrasopimusta tai kaikkien tilojen vuokraamista, Asikainen sanoo. Uuden rantamakasiinin ja huvilan keittiön remontoinnin jälkeen Asikainen on luottavainen, että yrittäjä vielä kyllä löytyy. – Nyt jos koskaan siellä on mahdollista lähteä jatkamaan toimintaa. Elina Alanne
Tankkausasemaa on suunniteltu Kaukaanrannan torin risteyksen lähelle, jossa on nyt Astuvan amatsoni.
Ristiinan Uikkalan asemakaavan muutos on saanut lainvoiman tiistaina 8. huhtikuuta. Kaava hyväksyttiin päätöksenteossa helmikuussa ja siitä ei tehty valituksia, joten kaava on nyt lainvoimainen. Uikkalan kaava mahdollistaa kauppaliikkeen rakentamisen lähellä Brahentietä olevalle tontille.
Kaukaanrannan asemakaavamuutos puolestaan ei edennyt lainvoimaiseksi. Siitä tehtiin kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, joten asia siirtyy sen käsittelyyn. Mikkelin kaupunkikehityslautakunta hyväksyi Kaukaanrannan kaavan myös helmikuun kokouksessaan. Kaavasta ennen tuota jätetyissä muistutuksissa yksityiset ihmiset olivat huolissaan muun muassa alueen maisema-arvoista, liikenneturvallisuudesta sekä vastarannalle kohdistuvasta valojen näkymisestä. Kaukaanrantaan on suunnitteilla Osuuskauppa Suur-Savon ABC-kylmätankkausasema sekä autoille että veneille. Kaavatyötä on tehty syksystä 2023 saakka. Elina Alanne
Ysien jatkohaun valinnat ovat tänä keväänä hajaantuneet enemmän kuin muutamina aiempina vuosina. Yksi syy voi olla se, että ikäluokkakin on isompi kuin muutamaan vuoteen.
Ysiluokkalaiset Liina Roponen, Miro Koski ja Jimi Terho ovat valintansa yhteishakuun tehneet. Roponen ja Terho hakivat erikoislukioihin, Koski ammattiopistoon.
Peruskoulunsa tähän kevääseen päättävät Ristiinan ysiluokkalaiset Jimi Terho, Liina Roponen ja Miro Koski ovat hakeneet yhteishaussa useampiinkin kouluihin. Terho ja Roponen hakivat harrastuneisuuden pohjalta erikoislukioihin, Koski taas perinteisempää väylää ammattiopistoon. – Itselläni on useampikin musiikkilinjan lukio hakukohteina. Ykkösenä on Lahti, sitten Vantaa, Jyväskylä ja Espoo. Näiden jälkeen on vaihtoehtona myös ihan peruslukio Jyväskylässä, Terho listaa. Hän sanoo, että ei ainakaan tässä vaiheessa ajattele, että musiikin saralta löytyisi varsinaista ammattia, mutta se kiinnostaa harrastuksena niin paljon, että Terho halusi hakea näitä paikkoja. – Asumiskuvioita en vielä kauhean paljon ole selvitellyt, mutta kyllähän se tarkoittaisi, että opiskelupaikkakunnalla myös tulisi asuttua. Kyllähän noista kaikista paikoista hyvin bussit ja muut kulkee, että pääseehän sieltä kotonakin käymään, Terho pohtii lisäten, että mahdollinen omilleen muuttaminen ei häntä hirvitä. – No ei jännitä. Enemmän ajattelen, että hieno kokemus olisi tulossa.
Lentopalloa aktiivisesti harrastava Roponen puolestaan haki useampaankin lentopallopainotteiseen lukioon. – Ykkösvaihtoehtona on Kuopion lentopallolinja, kakkosena Oriveden vastaava ja sitten kolmantena Savonlinnan urheilulinja. – Ihan harrastus edellä nämä paikat tulivat. Ei ole täältä kavereita hakemassa samoihin paikkoihin, mutta tunnen kyllä lentopallon kautta muitakin, jotka ovat näihin lukioihin hakeneet, Roponen sanoo. Roponenkin sanoo, ettei vielä ole tarkemmin mahdollisia asumisjärjestelyitä miettinyt, mutta matka on sen verran pitkä, että käytännössä ainakin viikot tulisi asua opiskelupaikkakunnalla.
Kosken opintopaikka puolestaan tulee olemaan Mikkelissä, ja hän aikoo kulkea opintoihin Esedulle ammattiopistoon kotoaan Ristiinasta. – Ykköshakuna minulla oli kone- ja tuotantotekniikka. Seuraavat vaihtoehdot olivat ravintola-, rakennus- ja pintakäsittelyalat. – Kyllähän tuo ykkösvaihtoehdon valitseminen jäi vähän viime tinkaan, mutta tuli sieltä kuitenkin. Aika paljon kavereidenkin kanssa ollaan juteltu, että kuka hakee minnekin, Koski kertoo.
Erikoislukioihin hakeneet Terho ja Roponen tietävät, että niihin on paljon hakijoita, ja aloituspaikkoja rajallisesti. – Ainakin tuonne Kuopioon on aika hankala päästä. Sinne on koulutodistuksen lisäksi lisähaku sellaisten urheilijakysymysten kautta. Orivesi ja Savonlinna on ehkä vähän helpompia päästä, Roponen tuumii. – Musiikkilinjoillekin hakee ihan paljon porukkaa. Mutta uskon, että pääsykokeiden ja haastatteluiden kautta on itsellä ihan hyvät mahdollisuudet päästä, Terho pohtii. Koski on luottavainen siitä, että ykkösvaihtoehdon ovet avautuvat. Hän tietää, että aloituspaikkoja on tarjolla melkein yhtä monta kuin linjalle oli ykkösvaihtoehdon hakijoita.
Kaikki nuoret ovat sitä mieltä, että yhteishakuasioita ryhdyttiin käymään koulussa tarpeeksi hyvissä ajoin läpi. – Mutta silti se tuli jotenkin nopeasti vastaan. Aika on mennyt niin äkkiä! he kaikki naurahtavat. Opolta sai hyviä vinkkejä ja apua hakuun, ja jokainen heistä kertoo myös keskustelleensa kotona valinnoistaan. – Kyllä sitä vanhempien kanssa jutusteltiin useammastakin alasta, mikä voisi olla minulle sopiva, ja myös niistä, mitkä ehkä ei, Koski muistelee. – Kotoa sanottiin, että kannattaa hakea sinne, mikä kiinnostaa. Sitten näkee, miten se lähtee sujumaan, Roponen sanoo. – Niin, kyllähän sitä ehtii halutessaan vielä vaihtaa alaa tai opiskella myöhemmin jotain ihan muuta, Terhokin muistuttaa. Niko Takala
Jatkoa ohjaa monta pohdintaa Ristiinan yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Riina Koponen kertoo, että ysien valinnat ovat tänä keväänä hajaantuneet enemmän kuin muutamina aiempina vuosina. Yksi selittävä syy voi olla ihan se, että Ristiinassa on tänä vuonna 59 ysiluokkalaista. – Eli isompi ikäluokka kuin hetkeen, Koponen summaa. – Nuoria on hakenut sekä lukio- että ammatilliseen koulutukseen myös Mikkelin ulkopuolelle. Lähimmät yleislukiothan meillä ovat Mikkeli ja Mäntyharju, ja nyt hakuja on tehty esimerkiksi oman harrastuksen tai kiinnostuksenkohteen perässä erikoislukioihin eri puolille maata. Taustasyynä voi olla myös se, että hakukohteen paikkakunnalla asuu perheenjäsen tai muuta verkostoa jo ihan valmiiksi, Koponen kertoo. Hän muistuttaa, että erikoislukioihin on haettu Ristiinasta samoista syistä joka vuosi. Koponen sanoo, että nuoret ovat hakupäätöstä tehdessään hyvin käytännöllisiä. Vuosia Ristiinan lukion lakkauttamisesta on jo mennyt ja nyky-ysit tekevät lukiopäätökset ilman suurempia tunnekuohuja. – Se, minkä pohjalta nuoret lopulta valintansa tekevät, on aina mielenkiintoista. Jollekin se voi olla fiilis, mikä paikasta tulee. Myös valinnaiskielten tarjonta vaikuttaa. Jollekin arjen sujuvuus, jollekin isot/pienet ryhmät tai perinteisten kirjojen käyttömahdollisuus oppimateriaalina… Iso merkitys on myös sillä, mitä oma kaveriporukka on valitsemassa.
Muutosneuvottelut alkavat Pelloksen lisäksi myös Savonlinnassa ja Joensuussa.
Neuvottelujen piirissä on Pelloksella noin 550 henkilöä. Kuva on otettu marraskuussa 2024.
UPM Plywood aloittaa muutosneuvottelut Pelloksen, Savonlinnan ja Joensuun vaneritehtailla, UPM tiedottaa. Mahdollisia lomautuksia ja henkilöstövähennyksiä koskevien neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 1 020 työntekijää. UPM toteaa tiedotteessaan, että havuvanerin tuotannossa pitkään jatkuneet kannattavuushaasteet edellyttävät tehostamistoimia, joiden vuoksi UPM Plywood aloittaa muutosneuvottelut mahdollisesta työtehtävien vähentämisestä sekä toimintojen ulkoistuksesta UPM Pelloksen vaneritehtaalla tuotannollisista ja taloudellisista sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Tavoitteena on tehtaan tuottavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen haastavassa toimintaympäristössä. Neuvottelujen piirissä on Pelloksella noin 550 henkilöä, ja alustavan arvion mukaan mahdollinen vähennys koskee noin 42 tehtävää jakautuen henkilöryhmittäin arviolta seuraavasti: työntekijätehtäviä 38 ja ylempien toimihenkilöiden tehtäviä neljä.
Myös koivuvanerin tilauskannan kehityksessä on epävarmuuksia, markkinanäkyvyys on heikko ja toimitusvaikeudet pahentavat tilannetta entisestään, UPM toteaa tiedotteessa. Kysynnän epävarmuus edellyttää varautumista tilapäisiin tuotantokatkoihin UPM Savonlinnan ja UPM Joensuun vaneritehtailla. UPM Plywood varautuu rajoittamaan koivuvanerin tuotantoa tarvittaessa lomauttamalla Savonlinnan ja Joensuun kaikkia henkilöstöryhmiä määräajaksi. Mahdolliset lomautukset kestäisivät Savonlinnan ja Joensuun tehtailla korkeintaan 90 päivää, ja ne sijoittuisivat ajanjaksoille, joilla edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet edellä mainituista syistä. Mahdollisten lomautusten arvioidaan toteutuvan 31.12.2025 mennessä. Yhteensä neuvotteluiden piirissä arvioidaan olevan Savonlinnassa noin 270 henkilöä, joista noin 250 työntekijöitä ja noin 20 ylempää toimihenkilöä, ja Joensuussa noin 200 henkilöä, joista noin 185 työntekijöitä ja noin 15 ylempää toimihenkilöä. Päätökset mahdollisista lomautuksista ja irtisanomisista tehdään, kun muutosneuvottelut on saatu päätökseen.
UPM Plywoodin ja Teollisuusliiton työriidan sovittelu jatkuu.
UPM Plywoodin Pelloksen tehtaat seisovat huhtikuussa viidettä viikkoa putkeen. Yksi lakkoviikko oli jo aiemmin alkuvuonna. Arkistokuva marraskuulta 2024.
UPM Plywoodin Pelloksen tehtaat seisovat viidettä viikkoa. UPM:n ja Teollisuusliiton työriitaan ei löytynyt ratkaisua viime viikonloppuna. Valtakunnansovittelija Jukka Ahtela teki sovintoehdotuksen, jonka Teollisuusliitto hylkäsi sunnuntaina. Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja, pääneuvottelija Katariina Stoorin mukaan palkankorotusten taso sovintoehdotuksessa oli riittämätön. – Teollisuusliitto on solminut yli 70 yrityskohtaista työehtosopimusta mekaanisen metsäteollisuudelle toimialalla kuluvalla TES-kierroksella. Näissä sopimuksissa palkankorotusten taso kahdelle vuodelle on ollut 7–9 prosenttia. Sovintoehdotus oli reippaasti alle tämän metsäteollisuuden linjan, eikä sitä siksi voitu hyväksyä, Stoor sanoo liiton tiedotteessa. Samoilla mielin on Pelloksen tehtaiden pääluottamushenkilö Jonna Pöysti. – Esitys ei ollut hyväksyttävissä mekaanisen metsäteollisuuden palkankorotustasolta, eikä myöskään joiltain yksityiskohdiltaan, Pöysti toteaa. Työehtosopimusneuvotteluja on käyty jo keväästä 2024 alkaen. Syksyllä päästiin jo monesta asiasta sopuun mutta palkankorotusten tasosta on neuvoteltu jo kuukausia. – Me pääluottamushenkilöt emme ole fyysisesti olleet valtakunnansovittelijan toimistolla, mutta yhteyden päässä ollaan, Pöysti kertoo omasta roolistaan.
UPM hyväksyi sovittelijan ehdotuksen. Yhtiö toteaa tiedotteessaan, että ehdotus oli Teollisuusliiton vientiteollisuuteen sopiman yleisen palkankorotuslinjan mukainen. Sopimus olisi mahdollistanut UPM Plywoodin työntekijöille yhteensä 7,8 % palkankorotukset 3 vuoden aikana. – Yleisen linjan mukaisten ratkaisujen piirissä on jo satoja tuhansia työntekijöitä usealta eri toimialalta, ja myös UPM Timberin tammikuussa Teollisuusliiton kanssa tekemä työehtosopimus noudattaa vientiteollisuuden palkankorotustasoa, toteaa yhtiön tiedotteessa UPM Plywoodin tuotantojohtaja Juhani Tenhunen. – Rakennusalan alhaisen kysynnän ja ennätyskorkean puun hinnan aiheuttamat kannattavuushaasteet eivät mahdollista yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia, Tenhunen jatkaa tiedotteessa.
Teollisuusliitto ja UPM ovat neuvottelujen aikana olleet ilmeisen kaukana toisistaan. Liitto kokee, että jumiutunut tilanne on UPM:n syytä ja metsäyhtiö kokee puolestaan omissa tiedotteissaan hakeneensa korotuksiin aktiivisesti ratkaisua. – On tässä jonkin verran vastaantuloa tullut ja lähentymistä mutta taso ei ole se, mitä olisimme valmiita hyväksymään, luottamushenkilö Pöysti sanoo. Teollisuusliitto kokee, että aiemmat UPM Plywoodin palkankorotukset ovat jääneet jälkeen muusta teollisuudesta sekä mekaanisesta metsäteollisuudesta. – Aiempi kolmevuotinen sopimus Plywoodissa oli sovituilta palkankorotuksilta muuta teollisuutta heikompi. Nyt on takaisinmaksun aika, Stoor toteaa Teollisuusliiton tiedotteessa. Liitto kokee, että palkkojen taso ei ole taannut työntekijöiden ostovoimaa. UPM puolestaan näkee, että nyt esitetty palkankorotustaso olisi taannut työntekijöiden ostovoiman säilymisen. – Sen kustannusvaikutus olisi ollut liiketoiminnan kannalta hyvin haastava, mutta hyväksyttävissä, jotta paluu töihin olisi mahdollista, Tenhunen tiivistää UPM:n tiedotteessa. Ristiinalaiselle Tenhunen toteaa, että varmasti jokainen toivoo työriitaan jo pian ratkaisua. – Ei tämä tilanne ole kenenkään etu, Tenhunen sanoo.
Viime vuosina Pelloksen tehtailla on heikon markkinakysynnän vuoksi jouduttu lomauttamaan henkilöstöä. – On ollut taloudellisesti ihmisille tiukkaa aikaa. Sitä suuremmalla syyllä nyt palkankorotusten pitää olla riittäviä, jotta kestetään vastaisuudessa iskuja, Pöysti sanoo. Pöysti kertoo, että Teollisuusliitto selvitti UPM Plywoodissa työskentelevältä jäsenistöltään vastikään mielipiteitä lakosta. Sieltä tuli vahva mandaatti jatkaa lakkoa ja neuvottelua palkankorotuksen tasosta. Pitkittyneiden lakkojen aikana on ollut yksittäisiä liitosta eroamisia, ei joukkopakoa. – Rintama pysyy, Pöysti toteaa. UPM Plywoodin tehtaita on Suomessa Pelloksen lisäksi Savonlinnassa, Joensuussa ja Kouvolan Kalsossa. Ne ovat kaikki lakossa. Plywoodin tuotanto Viron Otepään tehtaalla toimii normaalisti. Elina Alanne