Yhtenäiskoulussa säädetään esimerkiksi  ilmanvaihtojärjestelmää paremmaksi.

Ristiinan yhtenäiskoulun kiinteistössä tehdään kesän aikana korjaustöitä. Kaupunki on budjetoinut remontteihin 500 000 euroa.

Korjaustarpeita löydettiin koulukiinteistössä tehdyssä normaaleihin rutiineihin kuuluvassa peruskuntokartoituksessa. Koululla on muun muassa on korjaustarpeita ilmanvaihtojärjestelmässä.

– Vaikka 500 000 euroa kuulostaa suurelta summalta, se ei välttämättä tarkoita, että kyseessä olisi erityisen laaja remontti, kun otetaan huomioon koulurakennuksen koko ja korjaustarpeiden luonne. Rakenteiden ja IV-järjestelmän korjaukset voivat olla kustannuksiltaan korkeita, mutta ne ovat usein välttämättömiä rakennuksen toiminnan, turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamiseksi, kaupungin vs. kiinteistöjohtaja Jani Koikkalainen kertoo korjauksista sähköpostitse.

Koulun ilmanvaihtojärjestelmästä poistetaan kuitulähteet ja kanavat puhdistetaan. Lisäksi koko ilmanvaihtojärjestelmä säädetään uudelleen. Tämän lisäksi alakattolevytyksiä uusitaan eri puolilla koulua ja alakattojen yläpuolisia osia puhdistetaan. Myös kotitalousluokan ulkoseinä uusitaan ikkunoineen, koska ulkoseinän rakenne ei vastaa nykyajan vaatimuksia.

Näiden lisäksi koulun pienen liikuntasalin lattia puretaan ja koko lattiarakenne uusitaan. Remontit tehdään pääsääntöisesti koulun loman aikana mutta pikkusalin remontin kerrotaan valmistuvan syyskuun puoliväliin mennessä.

Rehtori Laura Savander toteaa, että koululle asia ei ole ongelma, koska syyslukukausi alkaa joka tapauksessa ulkoliikunnalla.

– Mutta harrastuspuolelle se toki tuo vähän häiriötä alkuun. Pikkusali on vuodelta 1962, että kyllähän se alkaa olla tiensä päässä, Savander sanoo.

Savander toivoo, että ilmanvaihtokanavien puhdistus ja säätö vaikuttaa koululla positiivisesti.

– Tunkkaisuuden kokemusta meillä on ollut. Tosi kivasti ja sujuvasti on mennyt kiinteistöpuolen kanssa tämän remontin suunnittelu. Koen, että olemme hyvissä käsissä ja koulu halutaan pitää kunnossa.

Rehtori toteaa, että hänelle on tärkeää, että koulu pysyy viihtyisänä ja siistinä.

– Vuosittaisesta budjetista tehdään esimerkiksi pieniä maalaustöitä jatkuvasti. Ja nyt parhaillaan on menossa ruokalan käsienpesupisteen parannus, Savander kertoo.

Roskat roskiin!

Yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander kertoo, että kevät on taas tuonut ilta-aikaan koululla hengailevat nuoret erityisesti Setälä-salin sisäänkäynnille.

– Nuorillahan on siellä tosi kivaa mutta nyt on ollut tosi paljon roskaisuutta. Kiinteistöpalvelut joutuu erikseen käymään siellä siivoamassa, ja koulun budjetissa ei ole sellaiseen varaa, rehtori toteaa.

Hän toivookin, että nuoret ottaisivat vastuuta yhteisestä ympäristöstä ja veisivät itse roskansa mukanaan ja roskiin.

– Siellä on nyt tehty jätteistä päätellen mopojen öljynvaihtoja. Ja jos tuo ruokapakkauksia Ristiinaan Mikkelistä asti, niin ne voisi myös viedä roskiin, Savander sanoo.

Elina Alanne

Ristiina-Seura sai kiitoksen sinnikkyydessä rahan haussa. 

Käki kukkui suuren puun latvassa, aurinko paistoi ja pörriäiset surisivat. Alkukesän idylli oli viime viikolla täydellinen Pien-Toijolan talonpoikaismuseossa. Pian alueella kuitenkin kuuluvat remontoinnin äänet. Tällä työmaalla eivät kuitenkaan naulapyssyt laula, koska niitä ei käytetä päre- tai tuohikattojen tekemisessä, naurahtavat työnjohtajana toimiva Ristiina-Seuran varapuheenjohtaja Jaakko Syrjäläinen ja maakuntatutkija Jorma Hytönen Savonlinnan maakuntamuseosta.

Ristiina-Seuran aktiiveja, Hytönen sekä museon rakennustutkija Katri Nousiainen kokoontuivat Pien-Toijolaan päivittämään tilannetta ja suunnittelemaan alkavia remontteja. Pitkän hakurupeaman jälkeen erittäin tarvittaviin kattokorjauksiin löytyi rahoitus, kun Etelä-Savon rahasto antoi kunnostamiseen oman tukensa.

– Onnittelen seuran aktiiveja rahan hakemisen sinnikkyydestä. Minä olin jo sitä mieltä, että ei auta kuin lähteä soveltamaan lakia käräjille, totesi Hytönen vaikeudesta saada rahaa valtakunnallisesti merkittävän talonpoikaiskulttuuriympäristön säilyttämiseen.

Ristiina-Seura lähtee nyt luotsaamaan kaikkiaan noin 100 000 euron kunnostushanketta. Hytönen muistutti, että tarvittavien korjausten kustannusarvio oli kaksi vuotta sitten noin kolme kertaa suurempi.

– Ja sitten rakennukset ovat ikääntyneet vain lisää, Hytönen sanoi.

Syrjäläinen heitti, että kerta ristiinalaiset nyt hommasivat tämän satatuhatta, niin voisihan sitä Museovirasto pistää pottiin toisen.

Yksi murheenkryyni on esimerkiksi päärakennuksen tuohikatto.

– Se tuohitilaus teidän on kyllä nopeasti tehtävä, hoputti Hytönen.

Perinnekorjaamisessa materiaalien saatavuus ja hankinta on aivan toisenlaista kuin tavallisessa rakentamisessa. Hytönen kantoikin huolta siitä, mitä materiaaleja Pien-Toijolassa jo on ja mitä vielä tarvitaan. Hän totesi, että kaiken kaikkiaan Pien-Toijolassa riitelee olemassa olevan säilytys ja se, että rakenteet on joskus tehty heikoksi.

– Yritetään nyt pitää huoli, että katot eivät ole ensimmäisen talven jälkeen mutkalla.

Vuosien varrella talonpoikaismuseossa on myös tehty virheitä tehdyissä remonteissa. Esimerkiksi päärakennuksen katosta tehtiin murheenkryyni.

– Siinä oli ehjä huopakatto mutta Ristiinan kunta sai ajatuksen tehdä tuohikaton. 22 vuotta se on vuotanut siitä lähtien, Syrjäläinen kertoo.

Hytönen kertoi, että myös nyt korjaukseen jälleen lähtevässä riihessä on tehty korjausvirheitä, joita nyt korjataan.

– Siellä on esimerkiksi puimaladon tukipuu purettu aikoinaan ja se pitää nyt palauttaa. Se on kyllä tallella ja tunnistan sen, kun näen, Hytönen kertoi.

Hän korosti moneen kertaan, että haluaa tavata tekijät ja käydä suunnitelmat läpi etukäteen, niin silloin työt menevät oikein.

– Aina välillä sitä on työmaita, joissa tehdään väärin, niin siksi haluan keskustella asiat etukäteen.

Hytönen korosti ristiinalaisille myös, että heidän tehtävänsä on nyt hankkia materiaalit ja rakentaa esimerkiksi rakennustelineet ajoissa.

– Älä siitä kanna huolta, Syrjäläinen kuittasi.

Työt Pien-Toijolassa alkavat pian esimerkiksi sillä, että Ristiina-Seura siirtää ja taltioi kaikki esineet rakennuksista, joiden kattoja remontoidaan. Todennäköisesti heinäkuussa pärekattoja tulee tekemään perinnerakentaja Karin Puu ja Päre Leivonmäeltä. Huopakattoja korjaa paikallinen kirvesmies, joka aloittaa työt jo aiemmin.

Työmaista johtuen Pien-Toijolaan ei oteta vierailijoiksi kuin jo toukokuulle sovitut koululaisryhmät ja kesällä ryhmiä, jos tilanne sen mahdollistaa. Kaikille avoin tapahtuma on taas kekrijuhla syksyllä, johon mennessä Ristiina-Seuran porukka toivoo alueen olevan rakennustelineistä vapaa.

Elina Alanne

Ristiinalainen Veeti Keränen aikoo viikon päästä seilata sup-laudalla Ristiinasta Puumalaan. Itsensä haastamalla Keränen haluaa nostaa esiin nuoria yrittäjiä sekä paikallisia pienyrittäjiä.

Tuohon laudan päällehän mahtuu vain pieni kassillinen tavaraa, näyttää ristiinalainen Veeti Keränen sup-lautaansa.

Jos sää suosii, on 17-vuotiaan Keräsen tavoitteena suppailla runsaan viikon päästä Ristiinasta Puumalaan. Reitti on suunniteltu Aino-laivan Otto Ravantin avulla ja muutama yhteistyökumppanikin on jo matkalle valmiina.

– Mutta toki enemmänkin mahtuu mukaan, eli saa olla yhteydessä, Keränen vinkkaa.

Keränen toteuttaa suppailuhaasteen nostaakseen esiin erityisesti nuorten yrittäjien asioita. Samalla hän toivoo saavansa huomiota myös paikallisille pienyrittäjille. Keränen perusti vuosi sitten 4H-yrityksenä Ristiinan Sup-vuokraamon, joka nimensä mukaisesti vuokraa sup-lautoja. Tuolloin hän päätti peruskoulun ja on nyt vuoden opiskellut Esedussa liiketoimintaa.

– Tiesin jo 8.-luokkalaisena, että se on minun alani ja niin se on ollutkin. Olen tykännyt. Tuli tehtyä ihan nappiosuma, Keränen kertoo.

Alkuvuodesta hän päätti perustaa toiminimen ja lähti hakemaan y-tunnusta.

– Alaikäisenä y-tunnuksen hakeminen ja sillä toimiminen onkin vähän erilaista kuin jos olisi jo täysi-ikäinen. Lisäksi kävi ilmi, että kaikki taloushallinto- ja laskutuspalvelut ovat vain yli 18-vuotiaille. Myös maksupäätteet ovat ikärajallisia. Helpoin tapa olisi ollut ryhtyä kevytyrittäjäksi, mutta siihenkin pitää olla yli 18, Keränen kertoo.

Hän pohtii, että ikäraja voisi olla esimerkiksi 15 vuotta.

– Minäkin olin sen ikäinen, kun tämän homman aloitin.

Keränen pohtii, että kaikkiaan hänellä on vähän semmoinen mutu-tuntuma, että monesti ajatellaan, että nuorten yritykset eivät ole muiden yritysten kanssa ihan samalla viivalla.

– Vaikka ihan tosissamme me näiden kanssa olemme ja yritämme parhaamme, hän summaa.

Alkuvuodesta Keränen lisäsi yritystoimintaansa myös aiemmin harrastuksena olleen valokuvaamisen.

– Kuvailin aiemmin vain puhelimella mutta sitten tuli olo, että voisi hankkia ihan järkkärisetin. Sitten tuli mahdollisuus panostaa siihen enemmänkin, niin tuli ajankohtaiseksi perustaa y-tunnus ja hankkia lisää kalustoa.

Tällä kaudella Keräsen kameroineen voi bongata esimerkiksi MP:n peleissä. Aktiivinen nuori työskentelee omien yritystensä lisäksi kesällä myös marjanmyynnissä. Lomaakin hän ehtii sopivasti pitää.

– Tuntuu, että on yleistyvä tapa, että nuoret työskentelevät kesällä yrittäjinä. Varsinkin, jos kesätöitä ei muuten löydy.

Mutta palataan vielä kesän aloitukseen ja Puumalan suppailureissuun. Keränen lähtee tosiaan matkaan ihan itsekseen perjantaina 24. toukokuuta.

– Vanhempani ovat viikonlopun vapaalla, joten he pääsevät apuun, jos jotain tulee. Toivottavasti ei tule, Keränen naurahtaa.

Elina Alanne

Louhivedelle syntyi kuutti, joten uusia kalastusrajoitussopimuksia aletaan tehdä. 

Mikkelin Louhivedelle syntyi viime talvena ensimmäinen kuutti vuosikymmeniin. Aikuisia saimaannorppia on esiintynyt Louhivedellä jo vuosia.

Pesälaskennoissa todettiin neljän kuutin Saimaalla syntyneen kalastusrajoitusalueiden ulkopuolelle, tai niin lähelle reuna-alueita, että se edellyttää sopimusneuvotteluja vesialueen omistajien kanssa. Kalastusrajoitussopimuksia tarjotaan Louhivedelle, Etelä-Saimaalle ja Pihlajavedelle saimaannorpan suojelemiseksi, tiedottaa ely-keskus.

Kuutin elossa säilyminen edellyttää kevään ja alkukesän verkkokalastuskieltoa sekä norpalle vaarallisten pyydysten kieltämistä ympärivuotisesti. Niihin kuuluvat riimu- ja vahvalankaiset verkot, kalatäkyiset koukut ja väljänieluiset katiskat, merrat ja ilman norpan estokalteria olevat päältä suljetut rysät.

Suojelutavoitteeseen pyritään osakaskuntien vapaaehtoisilla sopimuksilla Pohjois-Savon ely-keskuksen kanssa. Osakaskuntien sopimusalueista maksetaan korvausta vuosittain 2,5 euroa hehtaarilta. Kalastusrajoituksen asettaminen ja sopimuksen tekeminen edellyttävät osakaskuntien ylimääräisen kokouksen päätöstä.

Louhivedelle sopimuksia tarjotaan Anttola-Louhivesi osakaskunnalle, Anttolan Huttulan osakaskunnalle, Ristiinan Huttulan osakaskunnalle, Korhola-Karhila osakaskunnalle, Juottila 1-2 osakaskunnalle, Huttula 4 järjestäytymättömälle vesialueelle, Nurhola 1-2 osakaskunnalle ja Keikkalan osakaskunnalle.

Kokouksia on nyt kutsuttu koolle ja niitä pidetään 3. ja 19. kesäkuuta.

Anttola-Louhivesi osakaskunnan puheenjohtaja Jaakko Syrjäläinen suhtautuu maltillisesti rajoituksiin ja saimaannorppiin.

– Norppa elää elämäänsä ja kuuluu kalustoon. Vanhaa norppa-aluettahan Louhivesi on. Ainahan tällaiset asiat saattavat aiheuttaa parranpärinää mutta korvaavia kalastusmenetelmiä on käytössä ja osakaskunta saa asiassa myös korvausta, Syrjäläinen sanoo.

Syrjäläinen kertoo, että rajoitusalueen karttoja piirretään parhaillaan ja hänkään ei ole niitä nähnyt.

– Tietääkseni kuutti syntyi jossain Vuolteen saaristossa. Nythän saattaa olla, että sen jopa näkisi, kun se alkaa enemmän pyöriä. Aikuisia norppia olen nähnyt sekä Yövedellä että Louhivedellä mutta kuuttia en koskaan, Syrjäläinen kertoo.

Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen uskoo, että sopimuksia osakaskuntien kanssa saadaan varmasti hyvin tehtyä.

– Toki Saimaa on iso järvi ja sen alueella on eri maakuntia, ja suhtautuminen on toisilla paikkakunnilla hieman erilaista kuin toisilla. Mutta esimerkiksi Louhivedellähän on tähän asiaan jo osattu varautua, Hentinen sanoo.

Hän toivoo, että kaikki kalastajat noudattaisivat jo nyt koko Louhivedellä norppaturvallisia kalastustapoja.

– Niin pidetään kuuttia hengissä ja vältellään vahinkoa, Hentinen summaa.

Elina Alanne

Kevään ylioppilaiden nimet on julkaistu. Ylioppilastutkintolautakunta kertoo, että keväällä valmistuu 24 800 uutta ylioppilasta.

Mäntyharjun lukiosta valmistuvat Ristiinasta Jani Liukkonen, Nooa Metso ja Liina Paasonen. Kaikkiaan Mäntyharjusta valmistuu 32 ylioppilasta.

Mikkelin lukiosta valmistuvista ristiinalaisia ovat ainakin Juuso Hämäläinen, Eino Kurvinen, Aada Maaranen, Vilma Paasonen, Onni Pyy, Henna Pöysä ja Onni Tukiainen, joka suoritti kaksoistutkinnon. Mikkelin lukiosta valmistuu 207 ylioppilasta.

Ylioppilaiden nimet on saatu kouluilta ja listoilla on julkaistu vain heidän nimensä, jotka ovat antaneet siihen luvan. Muista lukioista valmistuvia ristiinalaisia voi vinkata sähköpostiosoitteeseen toimitus@ristiinalainen.fi.

Lisätty 15.5. Mikkelin lukiosta valmistuviin Henna Pöysä.

Brahen Voimistelijat järjestävät akrobatiavoimistelun SM-kisat 18.–19. toukokuuta. Luvassa on huikeita temppuja ja nostoja.  

Suomen parhaat akrobatiavoimistelijat kokoontuvat Saimaa Stadiumille Mikkeliin 18.–19. toukokuuta. Kilpailun järjestelyistä vastaa Brahen Voimistelijat, Bravo.

– Tämähän on siis jo kolmas kerta, kun meille on myönnetty akron SM-kisojen järjestelyvastuu. Aiemmilla kerroilla kilpailut jouduttiin kuitenkin koronaepidemian vuoksi perumaan. Toisella kerralla kisat peruttiin ihan muutama viikko aiemmin. Toki silloin tiesimme, että suurella todennäköisyydellä niin käy. Nyt on ollut mukava valmistautua ilman mitään tällaista, kertoo Bravon puheenjohtaja Pasi Parviainen.

Kisavalmistelut ovat hyvällä mallilla ja Mikkeli valmiina vastaanottamaan noin 300 urheilijaa.

– Noin vuosi on kisojen eteen tehty töitä ja tämän vuoden puolella tahti on tiivistynyt. Meillä löytyy Bravosta voimistelijoiden vanhemmista hienosti aina talkooporukkaa. Siellä on jo monia kisajärjestelyiden konkareita. He tietävät hommansa, Parviainen kiittää talkoolaisia jo etukäteen.

Mikkelissä kisaavat 12–18-vuotiaat ja 13–19-vuotiaat naiset ja miehet sekä yksi näitä vanhempi senioritrio. Kokoonpanoissa on pareja, trioja sekä miehillä nelikot. SM-sarjojen lisäksi Mikkelissä kilpaillaan liiton mestaruudesta.

– Kilpailussa on myös sekapareja. Bravosta ei SM-kilpailussa ole kilpailijoita mukana mutta liiton mestaruuksissa 4.- ja 5.-luokissa on meiltä yhteensä seitsemän kokoonpanoa, Bravon valmentaja Saila Parviainen kertoo.

Parviaiset kertovat, että Saimaa Stadiumilla nähdään Suomen huippuja. Kilpailemassa on muun muassa Suomea EM-kisoissa edustaneita kokoonpanoja.

– Kannattaa tulla katsomaan huikeita akrosuorituksia. Livenä on hienon näköistä, kun kaveri nostetaan ylös käsiseisontaan tai heitetään korkealle ilmaan, jossa hän pyörähtää jo tupla- ja kierrevoltteja. Ohjelmat sisältävät myös tanssillisia osioita, jotka yhdistyvät vaikeisiin temppuihin taidokkaasti. Tunnelma ja temppujen näkeminen on paikan päällä hienoa. Suomalainen akrobatiavoimistelu on viimeisessä viidessä mennyt paljon eteenpäin, Pasi Parviainen sanoo.

Kilpailuviikonloppuna lauantaina käydään karsinnat ja sunnuntaina loppukilpailut. Tarkemmat aikataulut ja suoritusjärjestykset tulevat kisanet.fi-sivustolle.

Pasi Parviainen toteaa, että lajia kannattaa tulla seuraamaan nyt siksikin, että SM-kisoja ei todennäköisesti ihan lähivuosina nähdä Mikkelissä.

– Järjestelyvuoro kiertää ja Suomessa on monia aktiivisia akropaikkakuntia, hän sanoo.

Suomen Voimisteluliitosta kerrotaan, että tänä vuonna akrobatiavoimistelun SM-kisoissa on ennätysmäärä kokoonpanoja, yhteensä 27 kokoonpanoa. Kilpailussa on mukana sekä viime vuoden SM-kisamenestyjiä että uusi haastajia. Osa viime vuoden mestareista kilpailee tänä vuonna uudella kokoonpanolla.

Akrobatiavoimistelun Suomen mestareiksi parien sarjassa viime vuonna voimistelivat Elsa Alho ja Tilda Tyrmi (Tampereen Voimistelijat, nykyisin he edustavat Tampereen Sisua). Pari voitti myös heitto- ja nosto-ohjelmien kultamitalit. Tänä vuonna Alho ja Tyrmi (Tampereen Sisu) kisaavat 12–18-vuotiaiden sarjassa, jossa he ovat ennakkosuosikkeja kuluneen kevään kisamenestyksen perusteella.

Voimisteluliitosta arvioidaan, että triojen sarjoissa on odotettavissa tiukkaa kilpailua. Triojen sarjassa viime vuonna SM-kultaa kokonaiskilpailussa ja heitto-ohjelmassa voittanut trio Elviira Laine, Netta Nuppola ja Siiri Nuutinen (Akron Taika) ja nosto-ohjelman kullan voittanut trio Angela Aarnio, Amanda Koivumaa ja Siiri Salminen (Tampereen Voimistelijat, nykyisin he edustavat Tampereen Sisua) kilpailevat tänä vuonna uusien kokoonpanojen kanssa.

Voimisteluliitossa järjestetään joka toinen vuosi kaikkien voimistelulajien yhteiset Suomen mestaruuskilpailut ja joka toinen vuosi lajeittain erilliset kilpailut. Liiton kahdeksan kansainvälistä kilpailulajia ovat akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, miesten telinevoimistelu, naisten telinevoimistelu, rytminen voimistelu, TeamGym ja trampoliinivoimistelu.

Elina Alanne

Red Cross Helpers -klubi alkaa, jos osallistua löytyy tarpeeksi. 

SPR:n Ristiinan osasto kutsuu 16–35-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia mukaan kahden kuukauden mittaiseen, kahdeksan kokoontumisen Red Cross Helpers -klubiin. Toiminnassa suoritetaan muun muassa hätäensiapukurssi, tutustutaan paikalliseen Punaisen Ristin osastoon ja järjestön toimintaan muutenkin.

Klubilaisille on kansainvälinen nuorten tapaaminen syksyllä 2024 ja kurssin suorittaneilla on mahdollisuus tulla valituksi projektiin kuuluvaan Tanskan matkaan.

– Tämä on hieno mahdollisuus. Esimerkiksi hätäensiapukurssista on käytännön taidon lisäksi hyötyä monissa opinnoissa, Ristiinan osaston puheenjohtaja Raija-Margit Huhtiniemi kannustaa mukaan.

– Toki meillä on toive, että tästä voisimme saada jopa uusia jäseniä toimintaan mutta emme tietenkään voi ketään sitoa paikkakuntaan. Itse ajattelen, että Punainen Risti on hieno mahdollisuus löytää samanhenkisiä ihmisiä kaikkialla maailmassa.

Huhtiniemi on valmis ohjaamaan Red Cross Helpers -toimintaa Ristiinassa ja Suomenniemellä yhdessä Mervi Gyntherin ja Ristiinan EA-toimintaryhmän osaajien kanssa. Projektiin on saatu rahoitus siten, että kurssi järjestetään 2024 aikana. Paikka ja aikataulu muotoutuvat osallistujien mukaan.

Klubi saadaan järjestettyä kahdeksalla osallistujalla.  Materiaali on suomeksi sekä englanniksi. Kiinnostuneet voivat olla jo yhteydessä Huhtiniemeen, raija.huhtiniemi@outlook.com tai p. 050 5679111.

Uusia rauhoitusalueita tuli Yöveden Lehtisenselälle, Ruokovedelle ja Luonterille.

Pohjois-Savon ely-keskus on asettanut kevään aikana saimaannieriän suojelemiseksi rauhoitusalueita, joiden pinta-alat ovat Yöveden Lehtisenselällä 363 ha, Ruokovedellä 405 ha ja Luonterilla 274 ha. Rajoitukset alkoivat Yövedellä 1. toukokuuta, ely-keskus tiedottaa.

Uusilla kalastusrajoituksilla vahvistetaan luonnossa lisääntyvää nieriäkantaa ja turvataan lajin säilyminen Saimaalla ja Kuolimolla. Rauhoitusalueilla on kielletty ympärivuotisesti muun muassa verkkokalastus ja uistelu. Rajoitusalueet ja rajoitusten tarkka sisältö merkitään osakaskuntien lupa-aluekarttoihin sekä maa- ja metsätalousministeriön karttapalveluun www.kalastusrajoitus.fi. Tiedot päivittyvät osakaskuntien nettisivuille ja kalastusrajoituspalveluun toukokuun alussa.

Saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen laji, jota elää vähäisiä määriä Kuolimossa ja muun muassa Luonterilla, Ruokovedellä ja Yövedellä. Rajoitusten lisäksi nieriäkannan elvyttämistä tuetaan uusimalla viljelykantaa luonnonvaraisten kalojen mädillä ja maidilla, kehittämällä poikaskasvatusmenetelmiä ja seuraamalla kannan tilaa. Toimia toteutetaan Metsähallituksen Pro Saimaannieriä -hankkeen rahoituksella, yhteistyössä vesialueiden omistajien kanssa.

Saimaannieriä olisi kadonnut jo luonnosta, jos paikalliset vesialueen omistajat eivät olisi vuosikymmeniä rajoittaneet kalastusta Luonterilla sekä Kuolimon Isoselällä ja Morruuvuorenselällä. Myös Yövedellä ja Ruokovedellä suhtauduttiin nieriäkannan turvaamiseen myönteisesti.

ELY-keskus neuvotteli rajoituksista Yöveden osakaskunnan ja Liittokivi-Ruokoveden osakaskunnan hoitokuntien kanssa hyvässä hengessä. Liittokivi-Ruokovesi osakaskunta kantaa suurimman vastuun nyt perustetuista nieriän suojelualueista.

– Rajoitukset vähentävät osakkaiden kalastusmahdollisuuksia, mutta paljon jää vielä kalastusaluetta ja -mahdollisuuksia. Olemme sitoutuneet nieriän pelastamiseen ja olemme nähneet Yöveden ja Ruokoveden merkityksen lajin pelastamisessa. Ehdottomasti haluamme turvata kannan elpymisen, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Timo Reponen tiedotteessa.

Vain reilun vuoden kunnollista lajiharjoittelua tehnyt ristiinalainen lunasti paikkansa arvokisoihin viime viikonlopun karsintakilpailussa tuloksella 210 kg. 

Viime viikonloppuna kisattiin penkkipunnerruksessa paikoista alkavan kesän Euroopan mestaruuskisoihin. Alle 125-kiloisten luokassa sekä avoimessa että 40-44-vuotiaiden sarjoissa paikan arvokisoihin lunasti muiden muassa ristiinalainen Miikka Oinonen. EM-kisoihin päästäkseen tuli sijoittua sarjassa kolmen joukkoon, Oinonen oli 40–44-vuotiaissa toinen ja yleisessä sarjassa kolmas.

– Karsintakisassa oli tavoitteena nimenomaan tämän EM-kisapaikan lunastaminen, ja se onneksi toteutui. Hieman oli hankala tilanne lähteä kisaamaan, kun edellisellä viikolla sairastelin vähän, mutta hyvä että paikka tuli.

– Nyt on pohdinnassa, kummassa sarjassa lähdetään kisaamaan. Molempiin ei riitä rahkeet, kun kisat on samana päivänä, Oinonen sanoo.

Ratkaisevalla kolmannella työnnöllä nousi tulos 210 kilogrammaa, jolla edellä mainitut sijat ansaittiin.

– Toinen työntö (jossa tangossa oli tuo 210 kg) oli se, mihin panostin, mutta se meni teknisesti pieleen. Siinä olisi pitänyt älytä aiemmin luovuttaa, kun huomasin ettei onnistu. Kokemuksen puute näkyi.

– Olinkin sitten ihan puhki sen työnnön jälkeen, mutta jotenkin onnistuin kolmanteen tsemppaamaan. Eihän se kauniisti tullut, mutta tuli kuitenkin! Siinäkin lopussa vielä meinasi tulla sekaannusta, kun en ensin kuullut tuomarin hyväksyntää.

Oinosen suorituksen arvoa nostaa se, että urheilun merkeissä paremmin jalkapallosta tunnettu mies on harjoitellut penkkipunnerrusta ammattimaisessa ohjauksessa vasta reilun vuoden päivät.

– Totta kai minulla on urheilutaustaa, mutta voimanostoa ja sitten erityisesti penkkiä olen nyt tehnyt vasta vähän aikaa. Valmentajana toimiva Ilkka Lukkarinen on tässä todella vahvana tekijänä, eihän tästä projektista muuten olisi mitään tullut. Ilkka on ohjannut paitsi lajiosaamiseen, niin myös esimerkiksi ravinnon tankkaamiseen, Oinonen ohjaa kiitosta valmentajan suuntaan.

Lukkarinen oli myös henkilö, joka alun perin houkutteli kisaprojektin pariin. Vanha lajikonkari lienee nähnyt, että tässä kaverissa voisi olla potentiaalia.

– Ilkka minut tähän houkutteli. Ensin olin vähän vastahankaan, mutta sitten lopulta innostuin, kun tehtiin tällainen selkeä projekti, johon panostaa.

Niin se tankkaaminen. Tällä hetkellä Oinosen omapaino on noin 115 kilogrammaa, ja jotta kovan harjoittelun tulokset pysyvät kropassa, vaatii se valtavan energiamäärän tankkaamista.

– Ihan pelkkää tavallista ruokaa ei pysty niin paljon syömään, että saisi tarpeellisen määrän kaloreita. Paljon menee proteiinia ja hiilihydraatteja sisältävää juomaa.

– Mutta totta kai paljon myös pitää syödä. Yksi asia mikä on varmaa, niin maitorahkaa en varmasti syö pitkään aikaan, kunhan tämä projekti on saatu maaliin! Oinonen nauraa.

Tankkaamiseen ja painonhallintaan liittyy myös painoluokka, jossa kilpaillaan.

– Periaatteessahan minun kannattaisi kisata painoluokkaa alempana, eli alle 110-kiloisissa. Mutta kun ei ole kokemusta, miten kroppa toimii, jos lähdetään kisapainoa tiputtamaan punnitusta varten, ja sitten vuorokauden aikana yritetään taas tankata energiavarastot täyteen, niin todettiin että viisaampi mennä nyt näin tasaisesti.

– Tässä kamppaillaan koko ajan aikaa vastaan. Katsotaan nyt, mitä tässä viimeisen reilun kuuden viikon aikana ehditään. Viitisen viikkoa treenataan vielä kovaa kolme kertaa viikossa. Viimeinen viikko sitten käytännössä herkistellään, ja sitten yhdellä treenillä nostetaan vireystasoa ennen kisaa, Oinonen kertaa suunnitelmaa.

Kuinka EM-kisoissa sitten käykään, on varmaa, että sen jälkeen lakkaa sekä raju punttien kanssa harjoittelu että jatkuva tankkaaminen.

– Kunhan tämä projekti on saatu maaliin, niin aion pudottaa painon normilukemiin sekä ruveta taas harrastamaan urheilua niin kuin normaalit ihmiset. Ja voi taas syödäkin vain sen verran kuin hyvältä tuntuu. Tai olla syömättä!

– Onhan tämä vaatinut paljon paitsi itseltä, niin myös lähipiiriltä. Kiitokset heille pitkäpinnaisuudesta. Ja Treenipankissa on ollut hyvä treenata, ja meidän treenirinki on ollut tärkeä tuki! Oinonen kiittelee.

Niko Takala

Turvallisuutta parannetaan koulun lähellä.

Mikkelin kaupungin perusparannustyöt kaduilla sekä esimerkiksi leikkipuistoissa alkavat vapun tienoilla. Yksi tänä kesänä tehtävistä kohteista on Ristiinan Mäkitien ja Kristiinantien risteys. Koulun lähellä olevassa risteyksessä parannetaan erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta.

Mäkitiellä korotetaan nykyinen liittymäalue ja liittymän ympärille lisätään piennarlevitykset parantamaan kevyen liikenteen kulkua. Liikennemerkit uusitaan ja liittymäalueen näkemiä parannetaan tarvittavilta osin.

Suurimpana tiehankkeena kaupungilla on tänä vuonna Rokkalanjoen ylittävän Porrassalmenkadun sillan uusiminen. Silta sijaitsee Myllykadun risteyksen lähellä, Tenholankadusta pohjoiseen noin sata metriä. Työ pyritään aloittamaan toukokuussa ja urakka-aika kestää vuoden loppuun saakka. Työmaasta aiheutuu jonkun verran haittaa liikenteelle. Liikennejärjestelyjen haasteena ovat lähellä sijaitsevat liikennevalo-ohjatut risteykset.

Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että Kasarminkadun saneeraus saa jatkoa edellisen kesän töille. Viime vuonna kadun alle uusittiin kaukolämpö-, sähkö- ja kuituverkkoa. Tänä kesänä Kasarminkadulle rakennetaan leveämpi pyöräily- ja jalankulkuväylä sekä istutetaan uudet katupuut. Työ on jatkoa edellisvuoden Nuijamiestenkadun remonttiin, jossa rakennettiin muun muassa punaista pyöräilyväylää. Vuoden 2024 aikana leveä pyöräily- ja jalankulkuväylä ulotetaan Kasarminkadun lisäksi myös Jääkärinkadulle, jonka liikenneturvallisuutta parannellaan myös risteysalueilla. Alkukesästä Jääkärinkadun kaukolämpöverkkoa saneerataan ensin välillä Annikinkatu–Prikaatinkatu, minkä jälkeen katu viimeistellään Sammonkadulle saakka. Linja-autoreitti kulkee Jääkärinkadun ja Kasarminkadun sijasta vielä kesän ajan Nuijamiestenkatua pitkin.

Jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta parannetaan myös Porrassalmenkadulla. Lisäksi muutama liikenneturvallisuushanke on vielä suunnitteluvaiheessa ja niiden toteutuminen vuonna 2024 on vielä epävarmaa. Kuitenkin Rinnekadulla, uuden Saimaanportin yhtenäiskoulun kohdalla, rakennetaan kesällä uusia linja-autopysäkkejä vastaamaan nykyistä tarvetta sekä parannetaan kadun kuivatusjärjestelmää.

Mikkelin kaupunki rakennuttaa vesilaitoksen kanssa yhteistyössä kaksi laajempaa saneeraushanketta Lehmuskylän alueella. Toinen hanke käsittää Lylytien ja Kaarnatien saneerauksen sekä osan Kelotiestä. Toisessa hankkeessa saneerataan Pihlajatietä Lehmuskadun risteyksestä noin 250 metrin matkalta keskustan suuntaan. Molemmissa hankkeissa uusitaan vesijohdot, jäte- ja hulevesiviemärit sekä kadun rakennekerrokset.

Merkittävämpiä leikkipaikkojen kunnostustöitä tehdään tulevana kesänä Pohjolanpuiston ja Kiiskinmäen leikkipaikoilla. Uimarannoilla uusitaan Kaihun uimarannan laiturin loppuosa ja asennetaan uudet pukukopit Urpolanlammen ja Otavan uimarannoille. Vihertöiden osalta katupuita istutetaan muun muassa Nuijamiestenkadulle, Kasarminkadulle, Jokikadulle ja Salosaarentielle yhteensä noin 130, kaupunki kertoo tiedotteessa.

Sari Takkinen on yritystoiminnan muuttuessa saanut opetella paljon uutta. Digiportaiden apua hän suosittelee kaikille yrittäjille.

Työteliästä mutta mukavaa.

– Alkuun tässä on ollut niin paljon uutta. Paljon on saanut opiskella mutta nyt on olo, että perusasiat alkavat olla hallussa ja voi alkaa kehittää uusia juttuja.

Näin kuvaa paria viime vuotta Koiranurkan yrittäjä Sari Takkinen. Loppuvuodesta 2022 hän lopetti Grilli-Kahvila Katrillin toiminnan Ristiinassa ja alkoi kehittää aiemmin sen tiloissa, konkreettisesti nurkassa, toiminutta Koiranurkkaa eteenpäin. Nyt Koiranurkalla on muun muassa verkkokauppa.

– Toiminta on sellainen eri osa-alueiden kombo. On kivijalkaliike, verkkokauppa ja lisäksi kierrän tapahtumissa tavaroineni, Takkinen kertoo.

Takkiselle oli selvää, että kun koko liiketoiminta muuttui ja hän alkoi tehdä yrityksessään kaikkea yksin pienellä budjetilla, niin hän tarvitsee myös lisäoppia.

– Esimerkiksi verkkokauppa oli minulle täysin uusi asia. Kaikkiaan digipuolta piti saada haltuun paremmin, koska kaikki pyörii nykyään vahvasti sen ympärillä.

Verkkokaupan kehittämistä varten hän kävi ammattitutkinnon, mutta suuri apu on ollut myös Digiportaat-hanke ja sen työntekijät.

– Siellä olen tykännyt erityisesti siitä, että koulutuksia on hyvin tehokkaasti täsmäaiheista. Lisäksi olen ollut asiantuntijasparrauksessa, mistä on ollut iso hyöty. Netistähän löytää itsekin kaikenlaista tietoa ja ohjeita mutta ajankäytöllisesti se työllistää ihan hirveästi. On ollut todella hyvä, että tukena on ollut joku, joka tietää asioista enemmän ja hän on sanonut, mihin suuntaan kannattaa keskittyä, Takkinen miettii.

Digiportaat auttaa yrittäjiä koko Etelä-Savon alueella. Yritysneuvoja Sari Kujala korostaa, että liikkeelle lähdetään aina yrityksen tarpeista.

– Teemme aina ensin kartoituksen. Siinä käydään läpi, mikä on nykytilanne ja mikä on meidän tarjontamme. Yritysten tilanteet ovat tosi vaihtelevia mutta usein on tilanne, että yrityksellä on jo nettisivut ja voi olla verkkokauppakin, mutta he eivät osaa päivittää niitä. Perehdytys on aikoinaan saatu sivut tehneeltä taholta, mutta yrityksessä ei kuitenkaan enää osata päivittää sivuja, Kujala kertoo.

Digiportaisiin osallistuminen maksaa yritykselle maltillisen summan. Alle 700 000 euron liikevaihdon yritykset maksavat koulutuksista 150 euroa. Jos haluaa lisäksi hakeutua sparraukseen, hinta on 300 euroa. Verkkokaupan kasvupolkujen hinnat ovat 450 euroa.

– Yhdellä koulutusten osallistumismaksulla pääsee siis kaikkiin peruskoulutuksiin elokuuhun 2025 asti, Kujala vinkkaa.

Takkinen kertoo pitävänsä Digiportaiden koulutuksista, koska niissä osallistujajoukko on aina pieni.

– Asiantuntija neuvoo jokaista yksilöllisesti. Ei mennä vain jotain asiaa läpi, ja toiset pystyvät sen hyödyntämään ja toiset ei, Takkinen sanoo.

Kujala muistuttaa, että ihan nopeilla askelilla voi jo saada yritykselleen paremman näkyvyyden ja uusia asiakkaita.

– Ihan aluksi katsomme peruspohjaa, eli että Googlen yritysprofiili on kunnossa ja omat nettisivut nousevat haettaessa. Kaikkihan me nykyään etsimme tietoa netistä ensimmäisenä. Joku somekanava on yrityksellä myös hyvä olla. Kannustamme yrityksiä myös toisten yritysten palveluiden ostoon. Eli jos tuntuu, että markkinointiin ei ole aikaa, niin silloin kannattaa etsiä hyvät yhteistyökumppanit. Somepäivitystenkin tekoon saa toisilta apua. Itse ei kannata kaikkea tehdä, Kujala sanoo.

Kujala kannustaa, että ovi kannattaa rohkeasti avata isommalle asiakaskunnalle ja näkyä digitaalisesti.

– Ei koskaan kaikki tiedä, eikä tunne kaikkea. Aina on mahdollisuus saada uutta asiakaskuntaa, Kujala sanoo.

Koiranurkka on kivijalkakaupassa nyt avoinna kolmena päivänä viikossa. Takkinen toteaa, että pienellä paikkakunnalla mahdollisuus liiketoiminnan kasvuun on rajallinen.

– Pienellä kylällä asiakkaiden määrä on rajallinen. Mutta verkkokaupan osuutta voi aina nostaa, hän miettii.

Elina Alanne

Ristiinalaiset nuoret pääsivät tutustumaan eduskuntaan.

Ristiinan yhtenäiskoulu sai kolme paikkaa 12.4.2024 järjestettyyn Nuorten parlamentin täysistuntoon, ja oppilaat pääsivät tutustumaan eduskuntataloon sekä eduskuntaan.

Koulun kahdeksasluokkalaisista valittiin kaksi oppilasedustajaa, Sebastian Niemeläinen ja Susanna Rahikainen, sekä yksi toimittajaoppilas, Neea Mäntyvaara. Nuorten mukaan lähti Ristiinan koulun opettaja Henry Nieminen. Ristiinalaisten lisäksi tapahtumaan osallistui noin 350 nuorta ympäri Suomea.

Nuorten parlamentin kokoontumisella pyritään innostamaan suomalaisia nuoria osallistumaan päätöksentekoon ja kiinnostumaan politiikasta. Samalla päättäjät saavat kuulla nuorten ehdotuksia, mielipiteitä ja ajatuksia hallituksen tekemistä päätöksistä.

Nuorten täysistunto pidettäisiin normaalisti kahden vuoden välein, mutta koronapandemian takia tapahtuman järjestämisessä on ollut taukoa. Viruksen höllättyä otettaan yläkoululaiset pääsevät taas tutustumaan politiikkaan sekä eduskunnan toimintaan, ja ristiinalaisetkin nuoret lähtivät aamuvarhaisella kohti Helsinkiä.

Kun Mikkelistä lähtenyt juna saapui Helsingin päärautatieasemalle, nuorilla olikin jo kiire keretä eduskuntatalolla järjestettyyn ohjelmaan. Nuoret toimittajaoppilaat kiirehtivät kyselytunnille, jossa he saivat kysyä kysymyksiä neljältä kansanedustajalta.

Mukana olivat muun muassa kristillisdemokraattien Mika Poutala sekä vasemmistoliiton Minja Koskela, jotka joutuivat vastaamaan kiperiin kysymyksiin taloudesta, ilmastonmuutoksesta sekä koulutuksesta.

Oppilasedustajat aloittivat päivän valiokunnissa, missä he tutustuivat valitsemansa valiokunnan työskentelyyn. Molemmat Ristiinan oppilasedustajat tutustuivat liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka teemoina olivat liikenneturvallisuus ja sähköpotkulaudat.

Valiokuntatyöskentelyn jälkeen vuorossa oli varsinainen täysistunto, jossa oppilasedustajat kysyivät ministereiltä itse keksimiään kysymyksiä. Nuoret olivat huolestuneita muun muassa pisa-tulosten heikkenemisestä ja ilmaston tilasta.

Ristiinan koulun oppilasedustaja Sebastian Niemeläinen sai esittää oman kysymyksensä, joka liittyi ihmisten tasa-arvoon Suomessa. Niemeläinen kysyi Suomen tulevista toimista edistää yhdenvertaisuutta. Kysymykseen vastasi pääministeri Petteri Orpo (kok.), mutta selkeää vastausta ei oikein saatu.

Oppilasedustajat pääsivät myös äänestämään muun muassa sähkötupakka vapeen liittyvistä asioista, ja nuorten mielestä vape pitäisikin kieltää lailla.

Istunnon päätyttyä kaikki vieraat siirtyivät valtiosaliin, jossa tapahtui puhemiehen vastaanotto sekä ruokailu. Valitettavasti Ristiinasta saapuneiden tiukan aikataulun takia he joutuivat lähtemään eduskuntatalolta muita aiemmin. Aikaa oli kuitenkin sen verran, että matkalaiset kävivät syömässä, ja he tahtovatkin kiittää sponsoriaan Ristiinan Rotaryklubia.

Sebastian kuvaa päivää mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi.

– Oli todella kiva päästä mukaan tähän tapahtumaan, sillä se tarjosi ikimuistoisen kokemuksen, hän kertoo.

Myös Susanna sanoo päivän olleen ainutlaatuinen kokemus. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että vierailun kohokohta oli parlamentin täysistunto.

Neea Mäntyvaara

Kirjoittaja oli tet-harjoittelijana Ristiinalaisessa

Se on tiedetty, että Alexander Stubb on äitinsä puolelta Setälän sukua. Vähemmän tunnettua on, että hänen juurensa liittyvät myös Krohnin sukuun.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin sukujuurissa on kytkös Ristiinaan ja Kallioniemeen. Hän on äitinsä puolelta Setälöiden sukua ja isänsä puolelta Krohnin sukua.

E.N. Setälä ja Helmi Krohn rakensivat Kallioniemen huvilan 1800-luvun lopussa.

Presidentti Stubb on kielitieteilijä ja poliitikko E.N. Setälän vanhimman veljen, Edvard Optatus Setälän jälkeläinen.

Edvardin poika oli apteekkari Eino Setälä ja hänen poikansa syöpäprofessori Kai Setälä. Kain tytär Christel Setälä oli Aleksander Stubbin äiti. Christel kuoli vuonna 2008.

Sukujuuristaan Stubb kertoo esimerkiksi Karo Hämäläisen kirjoittamassa Alex-elämäkerrassa (Otava 2017). Ristiinalainen sai apua Setälän puolen juurten selvittämiseen myös Marjatta Tammiselta. Hän on E.N. Setälän ja Helmi Krohnin vanhimman lapsen Vilho Setälän tytär.

Vähemmän tunnettua on, että Stubbin sukujuuret liittyvät myös E.N. Setälän ensimmäiseen vaimoon Helmi Krohniin. Tämä oli kääntäjä, kirjailija ja toimittaja ja hänen isänsä oli professori Julius Krohn. Juliuksella oli serkku Catharina, jota kutsuttiin Katinkaksi. Hän eli vuosina 1821–1909.

Krohnin sukua oleva ja Helmi Krohnin elämää tutkinut Hilkka Oksama-Valtonen kertoo, että Katinkaan liittyy tarina siitä, kuinka hän meni nuorena salaa kihloihin miehen kanssa, jota hänen Friedrich-isänsä ei hyväksynyt.

– Isä pakotti Katinkan naimisiin Samuel Breitensteinin kanssa, joka oli perheen kotiopettaja. Katinka oli kuitenkin jo raskaana ja synnytti pojan, Oksama-Valtonen kertoo.

Vuonna 1848 syntynyt Wilhelm, Willy Breitenstein lähetettiin Suomeen Sveitsistä, jonne Katinka oli muuttanut asumaan miehensä ja sittemmin kahden poikansa kanssa.

Willy Breitenstein opiskeli Ruotsissa agronomiksi, mutta muutti sitten Itä-Suomeen.

– Willy meni naimisiin Alexandrine Buttenhoffin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Näistä lapsista yksi oli poika, Bruno. Hänen tyttärensä Marita Breitenstein oli Alexander Stubbin isoäiti, eli Alexander Stubbin isän Göran Stubbin äiti, Oksama-Valtonen selventää.

Hän kertoo myös, että Willy Breitenstein osti omistukseensa vuonna 1898 Krohnin suvussa aiemmin olleen Kiiskilän kartanon, joka oli Helmi Krohnille hyvin tärkeä paikka.

– Kun Helmi muutti Kallioniemeen, hän halusi, että se muistuttaisi Kiiskilää. Esimerkiksi yläkerran värilliset lasi-ikkunat muistuttivat Kiiskilän huvimajasta, Oksama-Valtonen kertoo.

Kiiskilän kartano sijaitsee edelleen Viipurinlahden rannalla ja sitä restauroi paraikaa vapaa-ajan keskukseksi eräs pietarilainen pariskunta.

– On suorastaan ihme, että paikka on edelleen olemassa kaikkien sotienkin jälkeen, toteaa Hilkka Oksama-Valtonen, Helmi Krohnin lapsenlapsenlapsi, joka kirjoitti Helmi Krohnin ihmeellinen elämä -teoksen Marjut Hjeltin ja Maarit Leskelä-Kärjen kanssa (Into 2021).

Oksama-Valtonen on vieraillut Kiiskilässä Krohn-suvun kanssa kahdesti. Holger Stubb, presidentin edesmennyt setä, on kirjoittanut Katinkasta teoksessaan Släkten Breitenstein i Finland. Oksama-Valtosen tiedot Katinka Krohnista ovat sieltä sekä muun muassa Salme Setälän sukukronikasta Levoton veri (1966).

– Mielenkiintoista tietoa Kallioniemestä saa myös, jos lukee Salme Setälän teoksen Kallioniemi isänmaa vuodelta 1945, Oksama-Valtonen vinkkaa.

Elina Alanne

Kuvateksti:

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb tekivät ensimmäisen valtiovierailunsa presidenttiparina Pohjois-Karjalaan. He tapasivat kansaa muun muassa Joensuun torilla. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

Kotien rooli asiassa on todella tärkeä, toteaa rehtori. 

Tiistaina Vantaalla tapahtunut kouluampuminen on järkyttänyt sekä aikuisia että lapsia. Ristiinalaiseen yhteyttä ottanut koululaisen vanhempi ihmettelee sitä, että Mikkelissä ei kouluilla ollut yhtenäistä tapaa käsitellä asiaa oppilaiden kanssa. Osa kouluista järjesti esimerkiksi hiljaisen hetken, osa ei. Myös siinä oli eroja, keskusteltiinko asiasta luokassa opettajajohtoisesti vai ei.

Toinen vanhempi olisi myös toivonut, että heti tiistaina kaupunki olisi viestittänyt esimerkiksi Wilman kautta huoltajille, miten asiaa tullaan Mikkelissä koulussa käsittelemään seuraavan päivän aikana. Monessa kunnassa näin toimittiin. Tämä olisi helpottanut asiasta keskustelua kotona, kun olisi tiennyt, miten koulu asiasta viestii.

Ristiinalaisvanhempi ihmetteli myös sitä, miksi Ristiinassa yläkoululaisten kanssa ei keskustelu yhteisesti asiasta ainakaan keskiviikon aikana. Keskiviikkona huoltajat saivat koulusta Wilma-viestin, jossa kerrottiin, että koululla oppilas voi hakeutua juttelemaan kenen tahansa koulun aikuisen tai kuraattorin kanssa. Koulu jakoi myös MLL:n ohjeet, miten väkivaltauutisista kannattaa keskustella lapsen kanssa.

Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander, ristiinalaisvanhempi kertoo, että hänen yläkouluikäinen lapsensa olisi kaivannut koulussa yhteistä juttelua ampumatapauksesta. Miksi asiaa ei käsitelty Ristiinassa jokaisen luokan kanssa?

– Useammassa luokassa aiheesta on puhuttu. Kaupungin yhteinen linja oli, että ollaan käytettävissä keskusteluun. Me päädyimme niukkaan linjaan, eli asiasta keskustellaan, jos oppilaat ottavat sen esille. Näin olemme toimineet ennenkin. Opettajat tuntevat hyvin oppilaansa. Ryhmien välillä on ollut isoja eroja sen suhteen, kuinka paljon asiaa on ollut tarvetta käsitellä.

Miksi näin?

– Nämä ovat todella vaikeita asioita, joissa kotien rooli korostuu. On suuri ero siinä, mitä oppilaat jo tietävät. Toisten kotona uutiset pauhaavat koko ajan, toisille kerrotaan kotona vain faktat ja toiset näkevät kaikki väkivaltaiset videot Tiktokista. Ajattelen, että koulu ei voi olla se taho, joka tällaisista asioista kertoo lapselle enemmän kuin tämä jo tietää. Emme halua lietsoa pelkoa. Kuraattorin kanssa linjasimme nyt näin, että hän ja terveydenhoitajat raivasivat kalentereistaan tilaa keskusteluille ja tätä viestiä on kerrottu myös opettajille, että kertovat oppilaille, miten keskustelemaan pääsee. Olemme myös herkkänä siinä, että vastaamme siihen, jos näemme, että jollain on kovasti mielen päällä. Myös koulunuorisotyöntekijän kanssa moni on asiasta jo jutellutkin.

Ristiinan yhtenäiskoulussa ei järjestetty hiljaista hetkeä, kuten joissakin mikkeliläiskouluissa. Miksi ei?

– Sellainen tilaisuus ja viesti on osalle oppilaistamme hyvin vaikea ottaa vastaan, emmekä kaipaa tällaiseen asiaan yhtään epäkunnioitusta tai nokittelua. Lisäksi koen, että yhtenäiskoulussa asioiden käsittelyssä tulee huomioida myös koulun pienimmät oppilaat.

Olisiko asiaa kuitenkin pitänyt käsitellä enemmän yläkoululaisten kanssa?

– Ehkä asiaa olisi voinut enemmän käsitellä. Meillä on todennäköisesti ensi viikolla pelastusharjoituksia, joiden yhteydessä tästäkin asiasta voidaan keskustella. Tärkeää on kuitenkin edelleen se, ettei herätetä turhia pelkoja. Toivon todella paljon, että vanhemmat keskustelevat lastensa ja nuortensa kanssa kotona sekä tästä että kaikesta muustakin tunteita herättävästä. Kodeissa on paras ymmärrys siihen, miten asioista puhutaan oman lapsen mukaisesti. Muutama huoltaja oli suoraan kouluun yhteydessä ja he toivoivat, ettei ampumista käsitellä pienten oppilaiden kanssa, vaan keskitytään kohtaamiseen ja tunnetaitokasvatuksen vahvistamiseen ennaltaehkäisevänä työnä.

Elina Alanne

MLL:n ohjeet väkivaltauutisista puhumiseen lasten kanssa.

HS:n artikkeli aiheesta puhumisesta

Apua Ukrainaan Etelä-Savo ry:n avustusmatkalla tulee Suomeen noin parisenkymmentä ukrainalaista. 

Apua Ukrainaan Etelä-Savo ry tekee taas avustusmatkan Ukrainaan. Bussin ja pakettiauton saattue lähtee kohti Ukrainan Lviviä pääsiäissunnuntaina.

– Pakettiauton luovutamme tavaroineen Ukrainan armeijalle. Se pakataan täyteen auton osia, ruokaa, varusteita ja vaatteita, järjestön puuhanainen Miia Koppi kertoo.

Linja-auto puolestaan pakataan menomatkaksi täyteen Eloisalta saatuja apuvälineitä sekä muita terveydenhuollon tarvikkeita. Myös Mikkelin Pesulasta saadaan liinavaatteita. Lisäksi kuljetetaan muun muassa eläinten ruokaa.

Matka on aluksi vapaamuotoisena alkaneelle ja nykyisin järjestöpohjalta toimivalle porukalle jo yli kymmenes.

– Kymmenkunta reissua on tehty bussilla ja sitten muutamia matkoja paketti- tai henkilöautoilla, Koppi laskeskelee.

Ukrainasta on löytynyt vakiintuneet kontaktit, jotka ottavat tavarat vastaan ja vievät ne perille. Aina viedään sitä, mitä ukrainalaiset pyytävät.

– Esimerkiksi autojen ja niiden varaosien sekä työkalujen tarve on suurta. Huoltoa ja korjaustoimenpiteitä on siellä paljon. Ja toki myös terveydenhuolto on lujilla.

Tällä avustusmatkalla tuodaan Suomeen myös parisenkymmentä ukrainalaista, jotka hakevat Suomesta tilapäistä suojelua. Kyydissä lähtee myös, itse matkastaan vähän maksaen, muutamia ukrainalaisia käymään kotimaassaan.

Koppi kertoo, että välillä tilapäistä suojelua hakevien määrä hiipui mutta nyt on taas tulijoita.

– Ihmiset ovat väsyneitä sotaan. Ukrainassa on vaikea rakentaa tulevaisuutta. Mieliala on nyt sellainen, että ”kyllä me kuitenkin lähdemme”, vaikka aiemmin he ovat ehkä olleet jäämisen kannalla, Koppi miettii.

Apua Ukrainaan Etelä-Savon matkaa voi tukea rahallisesti. Yhdistys kerää matkoihin rahaa erilaisilla tempauksilla, kuten myyjäisillä ja järjestämällä koirien match shown huhtikuussa Mikkelissä. Koppi toivottaa kaikki myös mukaan tervetulleiksi toimintaan.

– Varainkeruussa ja lahjoitustavaroiden hankinnassa on aina iso työ. Jos joku haluaa käytännössä osallistua, niin aina löytyy tekemistä.

Elina Alanne

Apua Ukrainaan Etelä-Savon nettisivut. Järjestö löytyy myös Facebookista.

S-ryhmä haluaa toteuttaa Kaukaanrannan torille tankkauspisteen, joka mahdollistaa myös veneiden tankkaukset. Kaupungin kaavoitustyö ei ole edennyt suunniteltuun tahtiin.

Kerroimme viime syksynä (Ristiinalainen 16.11.2023), että Osuuskauppa Suur-Savo haluaa toteuttaa Ristiinan Kaukaanrannan torialueelle ABC-kylmäaseman. Samaisesta tankkauspisteestä aiotaan johtaa tankkausmahdollisuus myös rantaan, joka mahdollistaisi siis myös veneiden tankkauksen. Ristiinassa ei ole päässyt kesän 2022 jälkeen tankkaamaan veneitä järvestä käsin, mitä on pidetty suurena puutteena veneilijöille sekä haittana matkailulle.

Osuuskaupan toimialajohtaja Kai Nurmi kertoo, että heillä on suunnitelmat valmiina lähteä toteuttamaan hanketta heti, kun kaavoitustilanne sen mahdollistaa.

– Nythän me emme tietenkään voi muuta kuin odottaa, että kaupunki saa kaavan toteutettua. Meillä on omat suunnitelmat valmiina siihen, kuinka kohde rakennetaan, eli pääsemme sitten kyllä ripeästikin maarakennustöihin, kunhan se on mahdollista.

– Kuten jo alun perin oli arvelu, niin tälle kesällehän tankkauspistettä ei vielä saada tehtyä. Mutta jos kaava valmistuu ja vahvistuu kesän aikana, niin meillä on valmius aloittaa työt jo syksyllä, jotta sitten seuraavalle vuodelle olisi valmista. Sulan maan aikana rakennustyöt joka tapauksessa on tehtävä, kun polttoainesäiliöt maahan kaivetaan ja asennetaan, Nurmi sanoo.

Mikkelin kaupunki laittoi Kaukaanrannan asemakaavan uudistamisen vireille viime lokakuussa, mutta sen jälkeen kaavaprosessi ei ole edennyt. Alkuperäisessä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on arvioidusta aikataulusta todettu, että kaavaehdotus olisi saatu nähtäville helmi-maaliskuussa sekä kaavan hyväksyminen olisi voinut olla jo toukokuussa. Nyt aivan tähän aikatauluun ei päästä, kertoo asemakaavapäällikkö Kalle Räinä.

– Tällä hetkellä arvioimme, että kaavaehdotus saataisiin kaupunkikehityslautakunnasta toukokuun aikana. Kun ehdotus julkistetaan, niin se on nähtävillä 30 päivää, jona aikana siitä voivat vielä asianosaiset tehdä muistutuksia. Tarkoitus kuitenkin on, että kaava saataisiin hyväksyttyä ennen kesälomakautta.

Räinä sekä kaavasuunnittelija Ari Luotonen sanovat, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta kaupunki sai 11 lausuntoa suunnitellusta kaavasta.

– Esimerkiksi Ely-keskus muistutti kaupunkikuvan huomioimisen, että miten suunnitellut toiminnot soveltuvat ympäristöön sekä esimerkiksi tiealueeseen liittyen todettiin, että Brahentie mahdollisesti siirrettäisiin torialueen kohdalta sitten kaupungin hallintaan katualueeksi, Räinä kertaa.

Ristiinan aluejohtokunta sekä Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry olivat jättäneet hanketta puoltavat lausunnot. Muutamilta alueen asukkailta puolestaan oli tullut palautetta, jossa todettiin, ettei polttoainejakelua pitäisi toteuttaa suunnitellulle alueelle.

– Ja kyllähän tuossa huomioitavia asioita riittää, esimerkiksi juuri liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden kannalta sekä miten polttoaineenjakelu toteutetaan ja sijoitetaan sekä miten tulvariski huomioidaan alimman hyväksytyn rakentamiskorkeuden muodossa, Luotonen toteaa.

Luotonen sanoo, että kaavasta tulee aivan lähiaikoina kaupungin verkkosivuille osallistumissuunnitelmaa hieman tarkempi ja päivitetty luonnos.

– Mutta sitten siihen ehdotusvaiheeseen saadaan tarkemmat suunnitelmat ja esimerkiksi se, miten eri toiminnot alueelle sijoittuisivat. Tähän liittyen käymme vielä S-ryhmän kanssa tarkemmin läpi heidän suunnitelmat.

Kalle Räinä sanoo, että torilla olevan Astuvan Amatsoni -tilateoksen mahdollista siirtämistä on myös pohdittu.

– Tämäkin pitää miettiä huolella, sillä kyseessä on nimenomaan siihen kaupunkikuvaan liittyvä asia. Ja tiedossa on, että teoksen mahdollinen siirto ei olisi mikään ihan pieni homma, sen verran jykevä on itse teos sekä varsinkin perustukset.

Niko Takala

Vielä ehtii mukaan, vinkkaa Pasi Parviainen.

Ristiinassa heräsi syksyllä ajatus järjestöjen yhteisestä hankkeesta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamalla hankkeella olisi tarkoitus tukea järjestöjen toimintaa ja esimerkiksi Ristiinassa jo olemassa olevien tapahtumien järjestämistä.

– Lisäksi voisi luoda uusia tapahtumia. Tarkoituksena on tuoda Ristiinaan elinvoimaa. Voisihan se tuoda myös vetovoimaa ja pitovoimaa, hankehakua eteenpäin vievä Pasi Parviainen toteaa.

Ajatus yhteishankkeesta lähti, kun Ristiinan Rinkka toi esiin huolen siitä, että järjestöjen vapaaehtoiset ikääntyvät ja yleisesti kylällä touhut hiljenevät. Parviainen miettiikin, että olisi tärkeää, että yhdistyksillä olisi vahvaa yhteistyötä ja kontaktit toistensa kanssa.

– Tämä hanke vastaisi vahvasti myös kaupungin hyvinvointistrategiaa, eli lisäisi muun muassa osallisuutta.

Käytännössä hanke voisi auttaa järjestöjä esimerkiksi tiedotukseen liittyvissä asioissa ja järjestää erilaisia koulutuksia.

– Jos yhdistyksellä on jokin asia haasteellinen, niin siihen saisi apua. Tämän pitää lähteä sitä kautta, että jokainen järjestö miettii omat tarpeensa. Hanke ei tuo eteen valmista illallista vaan yhdistyksen pitää olla sen verran aktiivinen, että se tuo pöytään omat haasteensa ja niihin lähdetään miettimään ratkaisuja.

Käytännössä hankkeessa on tavoitteena työskennellä 1,5 työntekijää. Jokainen mukaan lähtevä järjestö maksaa tietyn summan, jotta hankkeen omarahoitusosuus saadaan kasaan. Myös yrityksiä etsitään mukaan.

– Haemme myös kaupungin kumppanuutta omarahoitusosuuteen. Noin kymmenen ristiinalaista yhdistystä on jo näyttänyt vihreää valoa, Parviainen kertoo.

Yhdistykselle mukaan lähtö maksaa 1000–2000 euroa, jonka voi maksaa useammassa erässä. Parviainen ajattelee, että rahan saa kyllä moninkertaisesti takaisin.

– Mietinnässä on myös jokin tapa, että järjestö voi lähteä kumppanina mukaan, eli olla toiminnassa mukana, jos omarahoitusosuutta ei ole laittaa tai ei ole niin tarvetta hankkeen palveluille. Tätä mallia täytyy vielä muotoilla, Parviainen kertoo.

Hanketta ja hankehakuun kirjattavia asioita suunnitellaan järjestöjen kesken taas huhtikuussa. Parviainen kannustaa kaikkia järjestöjä mukaan.

ESR-hankehaku päättyy toukokuussa. Tavoitteena on, että hanke alkaa elokuussa.

Elina Alanne

Järjestöt ja yritykset voivat kysyä asiasta lisää Pasi Parviaiselta, pasi.parviainen@brahenvoimistelijat.fi.

Ristiinan Pellosniemellä toimivat UPM:n Pelloksen vaneritehtaat hakee Itä-Suomen aluehallintovirastolta muutosta ympäristölupaansa jätevesien käsittelymäärän osalta.
Tällä hetkellä tehtaiden ympäristöluvassa tehtaiden oman jätevedenpuhdistamon kapasiteetiksi on määritelty 200 kuutiometriä vuorokaudessa, ja UPM hakee lupaa nostaa kapasiteetti 500 kuutiometriin vuorokaudessa.

Hakemuksessaan yhtiö kertoo, että kapasiteetin nostamisella pyritään estämään poikkeustilanteet, jolloin on jouduttu tekemään jätevesien suoria ylijuoksutuksia vesistöön, eli Saimaaseen.

Tehtaiden tuotannossa syntyy jätevesiä tukkien haudonnassa. Hautomoaltaan vettä johdetaan jatkuvana virtaamana jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös alueen saniteettijätevedet käsitellään kyseisellä jätevedenpuhdistamolla. Liiman valmistuksessa käytettävät vedet ovat sisäisessä kierrossa, ja ne käytetään pääosin uudelleen liiman valmistuksessa, eikä niitä käsitellä omalla jätevedenpuhdistamolla. Raaka-aineena käytettävät tukit varastoidaan joko tukkikentällä tai tehtaan omalla vesialueella sijaitsevassa vesivarastossa. Tukkien haudontavedet ja tukkikentän kasteluvedet ovat sisäisessä kierrossa, eikä niitä johdeta käsittelemättöminä vesistöön.

Hakemuksessa todetaan, että tehtaiden jätevedenpuhdistamo on toiminut pääosin hyvin. Kuitenkin, tehtailla on ollut jätevesien kanssa ongelmia useina talvina hautomoaltaan vedenpinnan nousun vuoksi. Lämmön talteenotosta kertyy lisävettä hautomoaltaaseen, joka on aiheuttanut tilanteita, joissa hautomovettä on jouduttu juoksuttamaan suoraan vesistöön puhdistamon riittämättömän kapasiteetin vuoksi. Jätevesien käsittelyvarmuuden lisäämiseksi hautomoveden virtaamaa puhdistamolle tullaan lisäämään investointihankkeella. Puhdistettavan vesimäärän kasvun myötä myös Yöveteen johdettava kuormitus kasvaisi, jolloin vesivolyymin kasvattaminen vaatii myös luparaja-arvojen muuttamista.

Hakemus on julkaistu kuulutuksella 21. päivä helmikuuta. Kuulutusaika on 2.4.2024 saakka, johon mennessä asianosaiset voivat tehdä asiasta muistutuksen tai antaa siitä mielipiteensä.

Niko Takala

Uusiksi menee lähes kaikki. 

Ristiinan uimalaan, eli tuttavallisemmin Uikkalaan kulkevaa siltaa on remontoitu alkuvuoden aikana. Remppaa tiistaina tekemässä olleet Mika Hotokka ja Miina Väätäinen Viherpalvelut Hyvönen Oy:stä kertovat, että valmistavat työt alkoivat jo viime vuoden puolella.

– Sisätiloissa tehtiin esimerkiksi noita kansilautoja ja muita mitä saatiin siellä helpommissa oloissa valmiiksi tehtyä, Hotokka sanoo.

Painekyllästettyä puutavaraa laituriin menee melkoisesti, onhan sillalla pituutta useampi kymmenen metriä. Uusiksi menee kaikki muu puutavara, paitsi aivan alimmat tukipuut sekä pohjaan menevät pilarit.

– Tammikuun alkupuolella aloitettiin tässä paikan päällä purkutöillä. Sen jälkeen on ollut sitten purkua ja uuden tekemistä vähän limittäin, Hotokka ja Väätäinen kertovat.

– Totta kai meillä työsuunnitelma on, mutta onhan tässä joutunut myös jonkun verran soveltamaan, kun yli 40 vuotta vanhaa rakennelmaa korjataan. Oikaisuja on saatu tehdä ihan reilusti, vaikka eihän tästä toki ihan luotisuoraa saa! Hotokka virnistää.

Nyt päällisosiltaan puretun sillan rakensivat sillassa olleiden merkintöjen mukaan 80-luvun alkupuolella Kymen jääkäripataljoonan pioneerit.

Suunniteltu aikataulu remontin valmistumiselle on huhtikuun puolen välin tienoilla.

– Ja kyllä se siinä hyvin lähellä on. Joitakin työvaiheita vielä passaillaan vähän kelien mukaan. Esimerkiksi tämä saaren puoleinen pää on maahan menevien osien kohdalta vielä niin jäässä, ettei ole järkevää ryhtyä niitä rymyämään.

Niko Takala