Tapahtumaa vietetään 10.–11. heinäkuuta Rantapuistossa.
Katuruokakarnevaali saapuu Rantapuistoon heinäkuussa ensimmäistä kertaa. Kuva on Katuruoka Karnevaalit ry:n albumista menneiltä vuosilta.
Erilaiset ruuat ja tivolihuvitukset viihdyttävät kesäkansaa ensi heinäkuussa myös Ristiinassa. Viime kesänä ensimmäistä kertaa Mikkelin seudulla vieraillut Katuruokakarnevaalit-tapahtuma laajentaa tänä kesänä myös Ristiinaan. Tapahtuma on 10.–11. heinäkuuta Rantapuistossa.
– Viime kesänä olimme Mäntyharjussa ja sinne mennään taas, ja nyt myös Ristiinaan. Se on mökkipitäjä, joten uskomme, että ihmiset lähtevät liikkeelle ja innostuvat tästä meidän tapahtumasta, kertoo Pauli Asteljoki Katuruoka Karnevaalit -järjestöstä.
– Katselemme koko ajan uusia paikkoja ja haluamme niitä myös itse nähdä. Ristiinahan on hieno paikka, joten kova luotto on tähän, Asteljoki lisää.
Katuruokakarnevaaleille saapuu erilaisia ruokakojua. Asteljoki lupaa näin toukokuussa, että tarjolla on ainakin thairuokaa, raclettea, hampurilaisia ja sikaa. Makeita herkkujakin saa. Valikoima täydentyy vielä kevään edetessä.
Ristiinaan saapuu myös Katuruokakarnevaalin kanssa kiertävä Tivoli Huvimylly.
– Lapsille on luvassa tivolimeininkiä. Heillä aina vähän vaihtelee, mitä laitteita on mukana mutta possujuna tai pomppulinna sieltä ainakin voi löytyä, Asteljoki vinkkaa.
Katuruokakarnevaali pysähtyy Mikkelin satamassa 8.–9. heinäkuuta. Ristiinan jälkeen vuorossa on Mäntyharju 15.–16.7. ja siitä kojujen matka jatkuu Savitaipaleelle.
Vaikka oppikirjoja ei pakattu Italiaan lähteneiden laukkuihin, tarttuu reissusta taatusti mukaan monta oppia. Opettajat toivovat koko koulun oppivan kansainvälisyydestä ja sen, että maata pitkin matkaaminen on mahdollista.
Ristiinan yhtenäiskoulun kuusi 8.–9.-luokkalaista oppilasta ja kaksi opettajaa lähtivät viime perjantaina kohti Italiaa. Jännitys poreilikin koulun pihalla, kun ystäville sanottiin heipat ja matkan ensimmäinen vaihe alkoi kävelemällä kohti bussia.
Me istutaan Euroopan halki. Siinä oppilaiden tiivistys edessä olevasta oppilasmatkasta Ristiinasta Italian L’Aquilaan. Viime perjantaina Neea Mäntyvaara, Sebastian Niemeläinen, Jim Terho, Moona Muhonen, Kerttu Koskinen ja Liza Getachew ottivat kantamuksensa ja aloittivat matkan yhdessä opettajien Marja Launonen-Luukkosen ja Asta Veijalaisen kanssa.
Reitti vei heidät julkisilla liikennevälineillä Turun kautta Tukholmaan ja sieltä yöksi Hampuriin. Seuraava yö vietettiin Itävallan Innsbruckissa, josta maanantaina juna vei Rooman kautta L’Aquilaan.
– Siellä kaikki majoittuvat omaan perheeseen. Osa perheistä on jo tuttuja, koska italialaiset vierailivat kaksi vuotta sitten Ristiinassa, kertoo Veijalainen.
Mäntyvaara ja Niemeläinen kertovat, että oman majoitusperheen kanssa on ollut jo tovin yhteys.
– Sieltä on oltu tosi kivasti yhteydessä pitkin talvea tästä reissusta, Niemeläinen sanoo.
Ristiinan yhtenäiskoulussa on jo perinne kansainvälisyyteen liittyvien Erasmus-hankkeiden toteuttamisesta. Nyt käynnissä olevan Ristiina osana Eurooppaa -hankkeen yksi keskeinen asia on vihreä matkustaminen. Ristiinasta tehdään kaikkiaan neljä oppilasmatkaa, joista Saksan kaksi matkaa ja Hollannin matka tehdään kokonaan maata pitkin matkustaen. Italiasta ryhmä palaa lentäen aikataulun vuoksi.
Lisäksi koulun hallinnosta tehtiin maata pitkin matka Hollantiin alkuvuodesta. Kaikki mukana olevat muiden maiden koulut ovat myös aiemmista projekteista ristiinalaisille jo tuttuja. Saksassa kävi jo Ristiinan Jopo-ryhmä, joten Italian matka on toinen hankkeen oppilasmatkoista. Muut ovat vuorossa ensi syksynä.
Launonen-Luukkonen ja Veijalainen naurahtavat, että Italian ryhmän matka-aikataulu on tiukka mutta se on realistinen esimerkki matkaamisesta.
Veijalainen kertoo, että opettajat saa ideoimaan ja hakemaan uusia Erasmus-projekteja se, miten paljon ne antavat.
– Haluamme tuoda kansainvälisyyttä kouluun. Tässä näytetään lisäksi, että tällainen matkustaminen on mahdollista. Oppilaat pääsevät käyttämään kieltä aidoissa ympäristöissä. Koko koululle tulee erilaiset kulttuurit tutuksi ja ajatus, että elämää on myös Ristiinan ulkopuolella, Veijalainen summaa.
Matkoihin kuuluukin aina se, että muut oppilaat seuraavat niiden kulkua ja kuulevat kokemuksia jälkikäteen.
– Seiskaluokkalaiset seuraavat tätä meidän matkaamme ja laskevat muun muassa, miten paljon säästämme hiilijalanjäljessä näin matkustaen lentämiseen verraten, Launonen-Luukkonen kertoo.
Matkalla oleville reissaaminen ei ole turistimatka, vaan opiskelua, vaikka oppikirjoja ei laukkuihin painoksi pakattukaan.
– Näemme matkalla, miten maisema muuttuu sekä Alpit ja meret. Valitsimme reitin niin, että ylitämme Alpit, emmekä mene tunnelia pitkin. Siinä tulee maantietoa opiskeltua, biologiaa ja maantietoa opettava Launonen-Luukkonen toteaa.
Kieltenopettaja Veijalainen lisää, että hän on suuri kotimajoituksen puolestapuhuja, koska missään ei näe paikallista elämää paremmin.
– Varmasti saamme tällä matkalla myös luottamusta ja rohkeutta toimia erilaisissa tilanteissa, jos tulee yllätyksiä. Silloin tarvitsee joustoa, että miten selvitään.
Oppilaiden piti hakea matkoille ja mukaan päässeet valittiin. Matkaajien valinnoissa ei painotettu esimerkiksi kympin koulumenestystä vaan ennemminkin rohkeutta puhua vierasta kieltä ja kykyä selviytyä erilaisissa tilanteissa.
– Siis tehän olette kaikki vakuuttaneet, että ette vedä itkupotkuraivareita Hampurin juna-asemalla, Veijalainen muistuttaa naurahtaen oppilaita.
Launonen-Luukkonen miettii, että yhdessä asiassa koko ristiinalaisporukalta vaaditaan tunteenhallintaa. Aamupala ei nimittäin tunnetusti ole Italiassa suomalaisen tymäkkä ja illallista saa vasta myöhään.
– Siinä saa harjoitella nälkäkiukun hallintaa, opettaja toteaa oppilaiden nyökytellessä.
Ristiina osana Eurooppa -hanke
Jatkuu 28.2.2026 saakka.
EU:n rahoittama, kokonaisbudjetti 69 880 e.
Koulun kaikki ryhmät osallistuvat työskentelyyn.
Tavoitteena mm. että oppilaat suhtautuvat kanssaihmisiin ennakkoluulottomasti ja avarakatseisesti.
Koko kouluyhteisö myös oppii kestävästä kehityksestä.
Hankkeessa tehdään 4 oppilasmatkaa: kaksi Saksaan, yksi Italiaan ja yksi Hollantiin.
Matkoilla yli 50% matkustetaan junalla tai bussilla. Laivaa ei lasketa vihreäksi matkustamiseksi.
Viikonloppuna Mikkelin seudulla on kaksi eri harrasteajoneuvotapahtumaa.
Suur-Saimaan ympäriajon autot ovat sunnuntaina Suomenniemellä ja Ristiinassa. Kuva on kesältä 2022.
Suur-Saimaan ympäriajo kulkee sunnuntaina 2. heinäkuuta Suomenniemen ja Ristiinan kautta kohti Mikkeliä. Autot voi nähdä myös jo lauantaina 1. heinäkuuta Mikkelin torilla, josta ne lähtevät kello 9.15–13 matkalleen kohti Anttolaa, Puumalaa ja yötaukoa Imatralla. Sunnuntaina autot ovat Suomenniemellä kello 10.30–15. Ristiinassa pyörähdetään Rantapuistossa 11–15.30.
Suomenniemellä autoja voi ihailla Myllysillan lavan parkkipaikalla osoitteessa Kirkonkyläntie 290. Suomenniemen urheilijoiden kahvio palvelee tapahtuman aikana. Suur-Saimaan ympäriajossa on mukana 225 autokuntaa. Lähtöjärjestyksen ja lisätiedot autoista löytää netistä. Vanhimmat autot tulevat letkan alussa.
Vanhoja autoja voi nähdä Mikkelissä myös lauantaina, kun St. Michel Oldtimer Run -harrasteajoneuvotapahtuma järjestetään Visulahdessa. Tapahtuma-aika on 9–16, jonka jälkeen heti lähtee ajoneuvojen cruising Mikkelin keskustaan. Lisätietoja tapahtumasta Facebookista.
Vaikka postilakko päättyikin keskiviikkona, niin Ristiinalaisen jakelussa mennään poikkeustoimin vielä torstain 28.11. numeron osalta. Ristiinan taajamassa toimii varhaisjakelu, näköislehti on avoimesti luettavissa. Ristiinalainen ei ilmesty paperilehtenä Mikkelin alueen ulkopuolella.
Postilaatikot saivat olla melkoisen rauhassa, kun Postin jakelun oli lakossa. Lakko päättyi keskiviikkona, mutta lakosta on haittaa Ristiinalaisen asiakkaille vielä torstain 28.11. numeron osalta.
Juttua päivitettu ke 27.11.2019 tämänhetkisten tietojen ja tilanteiden pohjalta.
Maanantaina 11.11. alkanut ja keskiviikkon 27.11. päättynyt postilakko vaikutti myös Ristiinalaisen päätymiseen tilaajille. Lehti menee tilaajille poikkeustoimin vielä torstaina 28.11. ilmestyvän numeron osalta.
Lehti päätyy postilaatikkoihin ja –luukkuihin Mikkelin alueen niissä talouksissa, jotka ovat varhaisjakelun piirissä.
– Käytännössä tämä tarkoittaa taajamien alueita, joiden myötä tavoitamme yli puolet paperilehden tilaajistamme, kertoo Ristiinalaisen yrittäjä Niko Takala
Varhaisjakelun lisäksi Ristiinan K-marketista sekä S-marketista löytyy noutopisteet, joista Ristiinalaisen tilaajat voivat käydä hakemassa oman lehtensä. Noutopiste löytyy myös lehden toimituksen ulkopuolelta osoitteesta Brahentie 16 (liikekeskus Pankinkulman sisäpiha).
– Vaikka postilakko tosiaan loppui nyt, niin meidän oli tehtävä päätös tämn viikon jakelusta jo ennakkoon. Ja toisaalta, Postin yhteyshenkilömmekin sanoi tänään keskiviikkona pari tuntia lakon päättymisen jälkeen, että he eivät uskalla itsekään vielä luvata kuinka jakelutoiminnot lähtevät käyntiin. Näin saimme varmistettua ainakin selvästi suurimman osalle asiakkaistamme lehden saamisen.
– Mikkelin alueen ulkopuolella olevat paperilehden tilaajat eivät valitettavasti vieläkään saa lehteä. On tietysti todella harmillista asiakkaidemme kannalta, että näin on, mutta me emme voi itse korjata tilannetta, joka palautuu normaaliksi näillä näkymin vasta ensi viikolla, Takala harmittelee.
Suosittelemme näköislehteä
Ristiinalaisen näköislehti on edelleen luettavissa avoimesti Internetissä, ilman näköislehden tilaamista tai tunnusten luontia. Näköislehti löytyy osoitteesta www.ristiinalainen.fi, josta valitaan etusivun yläpalkista ”Näköislehti”, jonka jälkeen valikkoon aukeaa viimeaikaiset lehdet. Näköislehden lukeminen onnistuu helposti tietokoneella, tabletilla tai puhelimella.
– Näköislehden lukeminen vaatii tietysti hieman totuttelua, jos on pitkään paperilehteä lukenut. Mutta nyt tässä poikkeustilanteessa näköislehti on Mikkelin alueen ulkopuolella ainut vaihtoehto. Nyt sitä siis pystyy lukemaan maksutta, ja tutustumaan muutenkin tuotteeseen, Takala sanoo.
– Ja totta kai muutenkin suosittelemme näköislehteä etenkin kauempana Ristiinasta asuville asiakkaillemme. Heiltä on tullut jo pitkään palautetta, että lehti ei ole heillä kuin vasta perjantaina, jos silloinkaan. Näköislehti on lukijoiden luettavissa aina viimeistään ilmestymispäivän aamuna klo 10, yleensä jo heti aamuvarhaisella.
Ristiinalaisen toimituksen yhteystiedot:
p. 015 3373 560, toimitus@ristiinalainen.fi
yrittäjä Niko Takala:
p. 040 5928 747, niko.takala@ristiinalainen.fi
Juttua päivitettu ke 27.11.2019 tämänhetkisten tietojen ja tilanteiden pohjalta.
Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä Ristiinan lukio ja Suomenniemen kirjasto lakkaisivat
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen esittää ”kaikkia mahdollisia toimia” säästöiksi jotta kaupungin talous saataisiin oikenemaan. Tällä leikkauslistalla ovat myös lukion Ristiinan toimipiste ja esimerkiksi Suomenniemen kirjasto.
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen teki viime perjantaina viranhaltijaesityksen Mikkelin talousarvioksi ensi vuodelle. Rajuista säästötoimista ja peräti 1,5 prosenttiyksikön veronkorotuksesta huolimatta talousarvio on aavistuksen alijäämäinen. Kovasti puhuttaneista säästökohteista muun muassa Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste ja Suomenniemen kirjasto ovat Halosen leikkauslistalla, asioita käsitelleiden lautakuntien esitysten vastaisesti.
Mikkelillä on arvion mukaan tämän vuoden lopussa taseessa katettavana alijäämää noin 30 miljoonaa euroa. Tämän vuoden osuus tuosta alijäämästä on jopa noin 20 miljoonaa euroa, josta suurin osa (noin 15 miljoonaa) on tulossa Essoten kulujen ylityksistä johtuvasta kaupungin maksuosuuden kasvusta. Halosella onkin selvä viesti siitä, mistä suunnasta kaupungin talousahdinko johtuu.
– Kuntatalouden tilanne on sellainen, että valtiovallan olisi korkea aika puuttua tilanteeseen. Sote-uudistukset kun ovat jääneet vaalikausi toisensa jälkeen tekemättä, niin myös oman toiminnan kehittäminen [kunnissa ja sote-yhtymissä] on jäänyt tekemättä, kun ei ole ollut selkeää suuntaa mihin ollaan menossa.
– Jos sote-kulut jatkavat edelleen nousua, niin yhtälö on kuntien näkökulmasta mahdoton. Olemme valtiona, Suomena, keksineet koneen, jota meillä ei ole varaa pitää yllä! Halonen puhisi selvästi tilanteeseen tuskastuneena.
Kaupunginjohtaja nosti jo esiin myös Essoten ensi vuoden laskutusarvion 201,45 miljoonaa euroa, joka sisältää vain yhden prosentin kasvun tänä vuonna toteutumassa oleviin lukuihin.
– Meillä kun ei olisi varaa tähän yhdenkään prosentin kasvuun, ja siihen sisältyy nähdäksemme merkittävä riski, että kulut kasvavat enemmän.
Toinen suuresti taloustilannetta heikentävä tekijä on ollut verotulokertymän ennustettua heikompi tulos. Tälle vuodelle Mikkeli oli budjetoinut 211 miljoonaa euroa verotuloja, nyt kertymässä näyttäisi olevan vain 203 miljoonaa.
”Emme lakkauta palveluita, vain seiniä”
Halosen perustelu esimerkiksi Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen tai lähikirjastojen lakkauttamisesityksen osalta on se, että ”nyt ei olla lakkauttamassa palveluita, vaan ainoastaan seiniä”.
– Seuraava vaihe on sitten se, että jos meno jatkuu tällaisena, niin vuoden päästä joudumme ottamaan tarkkailuun kaikki sellaiset palvelut, joihin meillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta.
Lukion äkkipäätä esille tullutta lakkautusesitystä kaupunginjohtaja selittää nopeiden säästöjen tarpeella.
– Tarvitsemme toimia, jotka vaikuttavat nopeasti. Olemme kerta kaikkiaan taloudellisesti niin suossa, että minä en tällä aikataululla pysty muunlaista esitystä tekemään.
Halonen perustelee Ristiinan lukion kohtaloa myös sillä, että ”lakkautus oli koko ajan sisäänkirjoitettuna”. Mitä hän tällä tarkoittaa?
– Kun koko ajan on ajatus ollut se, että Ristiinan lukio lakkaisi viimeistään siinä vaiheessa, kun Mikkelin lukiokin siirtyisi ammattikorkeakoulun kampukselle uusin tiloihin.
Pienen porukan taustakeskustelut lienevät eri asia kuin viralliset päätökset. Asiasta ei kuitenkaan ole mitään kirjattuja päätöksiä?
– Ei ole, mutta näin se ajatus on ollut, eikä se ole sieltä mihinkään hävinnyt. Nyt taloustilanteen kärjistymisen myötä näitä rakenteellisia muutoksia esitetään nopeutetulla aikataululla toteutettavaksi, Halonen sanoo.
Lukuvuosien 2018-2019 ja 2019-2020 menoleikkaukset ovat yhteensä yli 200 000 euroa
Ristiinan lukiosta on vuosittain valmistunut parikymmentä ylioppilasta. Tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla kun lukiokoulutukselle on asetettu 250 000 euron säästövaatimus. Julkisessa keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että lukiokoulutuksesta on jo leikattu merkittävästi. Arkistokuva
Mikkelin kaupungin tiukassa budjettiraamissa on sälytetty lukiokoulutukselle 250 000 euron säästövaatimus. Säästökeskustelua on sävyttänyt lähinnä se, että mahdollisuuksina on puhuttu Ristiinan lukion lakkauttamisesta tai Mikkelin lukion kurssitarjonnan ja opetusryhmien merkittävästä supistamisesta.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että jo lukuvuodelle 2018-2019 lukiokoulutuksesta tehtiin merkittäviä säästöjä (jotka näkyvät kunnolla vasta vuoden 2019 tilinpäätöksessä). Puhumattakaan siitä, että tämän vuoden alusta hallinnollisesti voimaan tullut Mikkelin päivälukioiden (Mikkelin lukio ja Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste) yhdistyminen ja sen mukanaan tuomat kululeikkaukset ovat käytännössä olleet voimassa vasta elokuun alusta, eli noin kolme kuukautta. Tämän muutoksen mukanaan tuomat kulusäästöt näkyvät sitten kunnolla vasta 2020 tilinpäätöksessä.
– Lukiot toimivat Mikkelissä, kuten myös muuallakin Suomessa, lukuvuosittain eikä kalenterivuosittain, jonka mukaan taas vuosittaiset talousarviot tehdään. Tämä on vaikeuttanut kautta vuosikymmenten esimerkiksi toiminnan toteuttamisten vertailua aikaisempiin lukuvuosiin ja toisaalta talousarviovuosien vertailua toisiinsa, toteaa Mikkelin lukion johtava rehtori Jari Kinnula.
Kinnula kertoo, että jo lukuvuodelle 2018-2019 tehtiin noin 40 000 euron säästöt, jotka katettiin Mikkelin lukion ja Mikkelin etä- ja aikuislukioiden kurssivähennyksillä sekä Ristiinan lukion hallinnon säästöillä.
Lukuvuoden 2019-2020 säästöt puolestaan on otettu pääsääntöisesti kurssitarjontaa pienentämällä. Ristiinan toimipisteen kurssien/opetusryhmien määrä on vähentynyt lukuvuodesta 2018-2019 kaikkiaan 22,5 opetusryhmällä. Mikkelin lukion rehtori Jari Tuomenpuron lähettämien tilastojen mukaan Ristiinassa on tällä hetkellä 75,5 opetusryhmää, kun niitä lukuvuonna 2018-2019 oli 98. Mikkelin lukion osalta vastaava vähennys on 37 opetusryhmää. Lukuvuonna toteutunut opetusryhmien määrä Mikkelin lukiossa oli 686, tälle lukuvuodelle määrä on Tuomenpuron mukaan 649 opetusryhmää. Opiskelijoita Ristiinan toimipisteessä on 71, Mikkelissä 715.
Rehtori Tuomenpuro haluaa myös kiinnittää huomiota käsitteisiin ”kurssi” ja ”opetusryhmä”.
– Monesti puhutaan ”kursseista” kun tosiasiassa tarkoitetaan ”opetusryhmiä”. Pienessä yksikössä toki käsitteet ovat numeerisesti useimpien kurssien osalta yhtä pitävät, koska kustakin kurssista on vain yksi opetusryhmä.
– Isossa yksikössä sen sijaan näiden käsitteiden huolimaton käyttö johtaa isoihin virheisiin, koska useimmista kursseista on olemassa enemmän kuin yksi opetusryhmä. Esimerkiksi keskustan toimipisteessä kaikista pakollisista kansallisista kursseista on lähtökohtaisesti tällä hetkellä kahdeksan opetusryhmää per kurssi.
Leikkausta toiminnassa ja kuluissa
Jari Kinnula ynnää, että näistä kurssien ja opetusryhmien vähenemisestä tulee yhteensä säästöä noin 180 000 euroa lukuvuonna 2019-2020. Summa saadaan siitä, että keskimääräinen kurssin kustannus on 3 000 euroa.
– Molemmissa toimipisteissä on siis jouduttu säästämään jo kahden lukuvuoden aikana. Olemme pyrkineet siihen, että ensisijaisesti säästöt toteutetaan siten, että ne on otettu rakenteista, esimerkiksi rinnakkaisryhmien määrää vähentämällä. Mutta kuitenkin niin, että Mikkelin lukion molempien toimipisteiden opiskelijoilla olisi mahdollisimman laaja kokonaiskurssitarjonta käytettävissään oman yksilöllisen opintopolkunsa toteuttamiseen.
Esimerkkinä Kinnula nostaa sen, että Ristiinan lukiossa ei ole moneen vuoteen pystytty tarjoamaan reaaliaineiden kaikkia kertauskursseja abiturienteille.
– Nyt kun Ristiinan toimipisteen abiturientit tulevat vaihtojakson aikana keskustan toimipisteeseen, heillä on sama monipuolinen kertauskurssien tarjonta käytettävissään kuin keskustan toimipisteen abiturienteilla on.
Tuomenpuro taas vahvistaa sen että Ristiinan toimipisteen kurssitarjonta on jo nyt vedetty minimiin toiminnan näkökulmasta.
– Oman käsitykseni mukaan Ristiinan toimipisteen toteutuvaa opetustarjontaa leikattiin lukuvuodeksi 2019 – 2020 niin tuntuvasti, että lähiopetuksen lisäsupistuksiin ei ole mahdollisuutta, mikäli tavoitellaan toimipisteen toiminnan jatkamista.
Niko Takala
KOMMENTTI
Kuten oheisesta lukion viimeaikaisista leikkauksista kertovassa jutussa käy ilmi, leikattu on sekä toiminnasta että sitä myöden kuluista. Nyt on sitten poliittisen käsittelyn vuoro pohtia sitä, kuinka fiksuna pidetään supistamista toiminnasta, joka on jo merkittävästi leikannut kulujaan edellisen ja meneillään olevan vuoden aikana. Ja jota yleisesti pidetään tämän maan yleissivistyksen kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeänä!
Uuden, yhden hallinnon päivälukion toimintamallin oli tarkoitus ”kehittää lukiokoulutusta”. Nyt olisi oiva mahdollisuus katsoa mitä kehittämisen mahdollisuuksia mallissa oikeasti olisi, eikä suinkaan lakkauttaa sitä. Ylipäätään, päättäjien soisi muistavan sen tosiasian, että koulutus on investointi, ei kuluerä. Lukiokoulutus on vieläpä kaupungille kokonaisedullinen, kuten kasvatus- ja opetuslautakunnan ristiinalaisjäsen Janne Strengell (kesk.) toisaalla tässä lehdessä muistuttaa. Valtionosuuksien jälkeen yksi lukiolainen maksaa tällä hetkellä Mikkelille alle tuhat euroa. Riippumatta siitä opiskeleeko hän Mikkelissä vai Ristiinassa.
Paluun – ja uuden talon – kotipaikalleen Hangastenmaalle tehnyt Vesa Pöntinen rohkaisee maaseutuelämään
Viime viikon maanantaina asennustöitä oli Vesa Pöntisen lisäksi tarkkailemassa talopaketin toimittaneen Kannustalon Seppo Parkkinen (vas.). Talopaketin asennusta olivat tekemässä Rakennus M. Oinonen Oy:n miehet Mikkelin nostajilla vahvistettuna.
50 vuotta sitten tuli tästä torpasta lähdettyä, silloin armeijaan. Nyt sitten ostin velipojalta Esalta tätä kotitilaa, ja rakennan uuden kodin itselleni, kertoo Vesa Pöntinen oman ”elämänkierroksensa” kulkua Heramäentien varrelta ensin pois ja nyt vuosikymmeniä myöhemmin takaisin.
Pöntisen uuden talon runko nousi Hangastenmaalle viime viikon maanantaina. Hän haluaa itsekin paluumuuttajana olla edistämässä sitä, että yhä useampi palaisi – vaikka vasta kypsemmällä iällä – kotiseuduilleen, jotta saisimme pidettyä myös maaseutua asuttuna.
– Kyllä minä näen sen vahvasti niin, että täältä maalta käsin elämä toimii. Ja se olisi tärkeätä muistaa tuolla etelämmässä, että kyllä sitä elämää on Salpausselän tälläkin puolella! Pöntinen naurahtaa.
Hänen mielestään myös vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi pitäisi edistää ja helpottaa nykyisestä.
– Olen ihan varma että sitä kautta saataisiin melko paljonkin uusia pysyviä asukkaita kirjoille tälle seudulle. Sen verran paljon on meillä noita ihan ympärivuotisesti asuttavia mökkejä.
”Rantatonttien tarjonta vilkastuttaisi”
Pöntisen asuintaloksi nousee Kannustalo, jonka edustajana paketin saapumista ja kasaamista oli seuraamassa ristiinalainen Seppo Parkkinen. Parkkinen vahvistaa, että uudisrakentaminen on tällä hetkellä Ristiinassa melko vaatimatonta.
– Ei näitä kohteita montaa ole, mutta hyvä että on edes ne mitä on!
Kokeneella talokauppiaalla on myös mielipide siitä, millä keinoin uudisrakentamista saataisiin vilkkaammaksi.
– Tonttitarjonta on yksi asia mikä selvästi vaikuttaa. Esimerkiksi Linnaniemessä alkaa olla rantatontit kaikki menneet. Uskonkin, että jos saataisiin enemmän rannoilta tontteja vakituisen asumisen käyttöön, niin se vilkastuttaisi uudisrakentamista. Se on kuitenkin se ”erikoisuus” mitä voimme tällä seudulla tarjota.
Niko Takala
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Poissa kertoo vapaudenkaipuusta ja riittämättömyydestä
Ristiinalaislähtöinen Panu Tuomikko näyttelee pääosaa syksyllä elokuvateatterilevityksen saavassa leffassa
Ristiinalaislähtöinen Panu Tuomikko viettää joka kesä aikaa myös Ristiinassa, jossa hänen vanhemmat edelleen asuvat. Tuomikko oli tänäkin kesänä mukana heidän kaveriporukan perinteisessä yleisurheilun kymmenottelussa. Kuva: Niko Takala
– Kieltämättä nyt tuntuu hyvältä, kun ihan oikeasti on asioita tapahtunut, ja on kerrankin jotain varmaa sanoa, että mennään eteenpäin. Tämä kun on jo kolmas pitkä elokuva, jossa olen pääosassa, mutta niitä kahta ensimmäistä ei ole saatu edes julkaistua! nauraa Panu Tuomikko kertoessaan syksyllä Finnkinon teattereihin saapuvasta Poissa -elokuvasta, jossa hän näyttelee pääosan.
Tuomikko on ristiinalaislähtöinen näyttelijä, joka on tehnyt monenlaisia näyttelijäntöitä niin teatteri- kuin elokuvatuotannoissakin. Eniten on takana lyhytelokuvia, joita on tehty etenkin Amazement -tuotantoyhtiön kanssa. Amazement on myös Poissan takana. Avi Heikkisen samannimiseen novelliin perustuvan Poissan käsikirjoitusta tehtiin jo liki kymmenen vuotta sitten.
– Itse tulin mukaan 2012. Pääkuvaukset tehtiin vuosina 2014 ja 2015. Sen jälkeen mentiin sitten jälkituotantovaiheeseen, jossa siinäkin tuli mutkia matkaan. Meillä oli esimerkiksi kaveri, joka oli lupautunut tekemään äänen jälkituotannon, mutta juuri silloin tuli TAIK:in – jossa tämä kaveri opiskeli – muutto Otaniemeen uusiin tiloihin, joiden valmistuminen taas viivästyi. Niinpä meidän oli lopulta pakko löytää uusi henkilö tekemään äänisuunnittelu, jotta me saatiin leffa valmiiksi, Tuomikko huokaa.
Festivaaleja ja teatterilevitys
Nyt leffa on siis valmis, tai on ollut sitä jo hyvän aikaa. Maailman ensi-iltansa Poissa sai Sodankylän elokuvafestivaaleilla, joissa vastaanotto oli hyvää sekä yleisön että arvosteluiden merkeissä. Leffa tullaan näkemään syksyn aikana myös esimerkiksi Rauman Blue Sea Film Festivalilla sekä Hyvinkään Red Carpet -tapahtumassa. Luvassa on myös muita, vielä julkistamattomia festivaaleja.
– Kyllähän me pyrittiin myös Cannesiin, mutta he eivät siellä ymmärtäneet hyvän päälle! Tuomikko nauraa.
Leffa tulee siis myöhemmin syksyllä ainakin Finnkinon teattereihin, mutta myös yksityisiin leffateattereihin on neuvotteluita käynnissä, ja niihin pyritään myös – luonnollisesti – mahdollisimman laajasti. Näin toiveissa on sekin, että leffa tultaisiin näkemään valkokankaalta myös Mikkelissä.
Ajankäytön ristiriidat
Poissa kertoo kiteeläisestä tehdastyöläisestä Matista (Tuomikko), joka alkaa ilman mitään loogista selitystä siirtymään silmänräpäyksessä muihin paikkoihin.
– Ensin nämä siirtymiset tapahtuvat lähelle, mutta sitten pikkuhiljaa yhä kauemmas maapallolla. Aluksi ”teleporttaamiset” ovat Matista jopa siistejä, mutta sitten ne alkavat häiritsemään, ja tietenkin vaikuttamaan myös perheeseen, Tuomikko paljastaa elokuvasta.
Tuomikon omat toiveet työ- eli näyttelijärintamalla ovat lähitulevaisuudessa selvät. Poissa -leffalle toivotaan mahdollisimman hyvää vastaanottoa ja laajaa katsojamäärää.
– Meille tekijäporukalle tästä on muodostunut eräänlainen elämäntyö. Omasta tekemisestä ja aktiivisuudesta tämä ei ainakaan jää kiinni, jokainen kivi käännetään varmasti!
Niko Takala
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
Poissa -elokuvassa Tuomikko näyttelee kiteeläistä perheenisää Mattia, joka alkaa selittämättömästi siirtyä silmänräpäyksessä kotoaan maailman eri puolille. Kuva: Arttu Haglund
Toimipisteensä Ristiinaan muutettuaan Saara Valkonen on saanut paljon uusia asiakkaita, mutta saanut myös huomata, että uskollisimmat mikkeliläiset seuraavat Ristiinaan saakka. Kuvassa hoitopöydällä rentoutuu työyhteisökaveri Jenni Hakkarainen.
Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaiden ei tarvitse mennä kauas, jos he hiustenleikkuun jälkeen haluavat hoidattaa myös ripsensä, kulmakarvansa tai ihonsa. Heidän täytyy vain raottaa takahuoneen ovella riippuvaa verhoa ja – kas! – he huomaavatkin saapuneensa kauneushoitolaan.
Mikkeliläiskosmetologi Saara Valkonen ottaa tietysti mielellään vastaan muitakin kuin Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaita. Vuoden alusta Ristiinassa toiminut SA-VA tarjoaa asiakkailleen kasvohoitoja, ripsi- ja kulmahuoltoja, kestopigmentointeja sekä valikoiman luonnonkosmetiikan tuotteita.
SA-VA ehti toimia Mikkelin keskustassa 18 vuoden ajan, kunnes Valkosen muut työtehtävät veivät hänen aikansa täyspäiväiseltä hoitolatyöltä. Kokonaan nainen ei halunnut luopua kauneushoitolastaan, joten sen sijaan hän siirsi työpisteensä Ristiinaan.
Lotta Tuominen
Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.
