Tuulivoimakuljetukset Pieksämäelle alkoivat ja kulkevat Lappeenrannan kautta Mikkeliin marraskuun loppuun.
Kuljetuksia ei saa ohittaa itsenäisesti. Kuva: OX2
Pieksämäelle rakenteilla olevan OX2:n Niinimäen tuulipuiston voimalakuljetukset alkoivat maanantaina 26. elokuuta. Voimalaosia kuljetetaan Haminan satamasta sekä Lappeenrannan että Kouvolan kautta Mikkeliin, josta matka jatkuu Pieksämäelle. Tuulipuistoon tuodaan yhteensä 22 tuulivoimalan osat, OX2 tiedottaa.
Kuljetukset kestävät kaikkiaan noin neljä kuukautta ja niitä on arviolta 2–3 viikossa. Kuljetuksia voidaan ajaa arkipäivisin ja lauantaisin.
– Erikoiskuljetuksesta kerrotaan kaksi tuntia ennen liikkeellelähtöä Fintrafficin liikennetiedotteissa, joista löytyy tuorein tieto kunkin päivän aikataulusta. Periaatteena on välttää ruuhka-aikoja, jotta kuljetuksista olisi mahdollisimman vähän häiriötä, kertoo hankkeesta vastaava OX2:n projektipäällikkö Ville Häkkinen tiedotteessa.
Lappeenrannan kautta Mikkeliin kiertävä reitti on käytössä elokuun 26. päivästä marraskuun loppuun, ja Kouvolan reitti syyskuun lopusta joulukuun alkuun. Tuolla reitillä ajetaan teiden 15 ja 46 kautta Valtatielle 5, josta jatketaan Mikkeliin.
Mikkelistä Pieksämäelle edetään valtatie 13:a ja seututie 447:ää pitkin. Loppureitti kulkee tuulipuistoon Järvisuomentien (valtatie 23) ja Suonenjoentien (kantatie 72) kautta.
Kuljetettavia osia kuten siipiä, tornilohkoja, konehuoneita ja napoja on yhteensä 352.
– Yksi kuljetussaattue sisältää pääsääntöisesti kolme voimalaosaa. Niitä voivat olla esimerkiksi yhden voimalan kaikki kolme siipeä, jotka matkaavat työmaalle peräkkäin omissa rekoissaan. Pisimmillään saattue on yli 300 metriä, Häkkinen kuvaa.
Jokaisen saattueen edessä ja takana liikkuvat liikenteenohjausautot, jotka tarvittaessa ohjaavat muuta liikennettä. Turvallisuussyistä kuljetuksia ei saa lähteä ohittamaan itsenäisesti, vaan ainoastaan liikenteenohjaajan luvalla.
Voimaloiden pystytykset aloitetaan sitä mukaa, kun osia saapuu tuulipuistoon. Pystytystyöt kestävät noin puoli vuotta. Niinimäen tuulipuiston on määrä valmistua vuonna 2025.
Yöveden Waeltajat ja Ekin Partio kutsuvat perheet viettämään aikaa yhdessä.
Sonja Miettinen Yöveden Waeltajista ja Nalle Velling Ekin Partiosta ovat suunnitelleet perhepartiotoiminnan käynnistämistä jo pitkään ja nyt aika oli siihen sopiva.
Hauskaa yhdessä oloa oman perheen kanssa. Uusia kavereita. Luonnossa toimimista ja aavistus siitä, mitä partiotoiminta on.
Tätä kaikkea toivovat Sonja Miettinen ja Nalle Velling perhepartion tarjoavan perheille. Partiolippukunnat Yöveden Waeltajat ja Ekin Partio käynnistävät yhteisen toiminnan alle kouluikäisten lasten perheille.
– Toki ajatuksena on myös, että tämä voisi madaltaa kynnystä, että perheet lähtevät myös omatoimisesti retkille, Miettinen tuumaa.
Kahden lippukunnan yhteinen perhepartio on ollut Miettisen ja Vellingin puheissa jo pitkään. Partiossa aktiivinen kaksikko kertoo, että nyt oli hyvä aika laittaa suunnitelmat toteen.
– Ensimmäisen kerran olemme puhuneet asiasta Nallen kanssa jo joskus silloin, kun minulla ei ollut sitä perhettä, mikä nyt motivoi järjestämään toimintaa, Miettinen sanoo.
Perhepartio on Suomen Partiolaisissa virallinen tapa harrastaa partiota. Se on alle kouluikäisille suunnattua toimintaa.
– Nykyään siis 0–22-vuotiaat ovat partio-ohjelman piirissä ja aikuiset mahdollistavat heidän harrastamisensa, tiivistää myös työkseen partiota tekevä Velling.
Perhepartiossa lapsi toimii yhdessä aikuisen kanssa, eli oman aikuisen pitää olla paikalla.
– Mukaan voi tulla oman vanhemman tai muun läheisen kanssa. Yhdellä aikuisella voi toki olla mukanaan myös useampi lapsi, Velling sanoo.
Saman perheen jo kouluikäiset lapset saavat myös tulla toimintaan mukaan.
– Mutta toki kannustamme heitä mukaan myös omanikäistensä partiotoimintaan lippukunnissa, Miettinen sanoo.
Yöveden Waeltajien ja Ekin Partion perhepartio kokoontuu noin kerran kuussa. Syyskaudelle vetäjät ovat suunnitelleet kolme kokoontumista ja kevätkautta suunnitellaan yhdessä toimintaan lähtevien perheiden kanssa.
– Kaikessa toiminnassa kuunnellaan myös perheiden toiveita. Jos kaikki ovat sitä mieltä, että ei mennä jonnekin, niin sitten ei mennä. Perheet voivat siis itse vaikuttaa toimintaan, Velling sanoo.
Ajatuksena on, että osa kerroista kokoonnutaan Ristiinassa ja osa kaupungissa. Toiminta alkaa Mikkelipuistosta 15. syyskuuta kello 10–12.
– Syksylle olemme jo varanneet yhden kerran partiokoululaiva Lola 3:lle. Heti ajattelimme, että kyllä Lola pitää saada mukaan, Velling sanoo.
Perhepartiossa tausta-ajatuksena on toki, että ajan myötä lapset ja mahdollisesti myös heidän vanhempansa kasvaisivat partiotoimintaan enemmänkin mukaan.
Perhepartiotoimintaa voi aluksi kokeilla muutaman kerran. Jos partio innostaa, 4–6-vuotiaat lapset liitetään lippukunnan jäseneksi ja heistä maksetaan noin 15 euron jäsenmaksu vuodessa. Pienimmät lapset toimivat maksutta. Partioon liittyvien aikuisten jäsenmaksu on noin 75 euroa vuodessa.
Elina Alanne
Yöveden Waeltajien kausi kouluikäisille käynnistyy aloitustapahtumalla ma 26.8. klo 17–18, Kissalammentie 2. Tilaisuudessa infoa myös perhepartiosta. Perhepartion ensimmäinen kerta 15.9. klo 10 Mikkelipuistossa nuotiopaikalla. Mukaan voi ottaa omat eväät.
Hippo-kisat ovat kuuluneet jo vuosia lasten kesäperinteisiin. Kuva on otettu Ristiinassa elokuussa 2022.
Tämän kesän Hippo-kisat Ristiinassa kisataan maanantaina 19.8. kello 18. Lajeina ovat eri ikäisille pallonheitto, pituushyppy ja kuulantyöntö. OP Suur-Savon 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kisapaikalle tuodaan pomppulinna ja vanhemmatkin pääsevät nauttimaan mehutarjoilusta.
Osuuspankkien yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa järjestämät Hippo-kisat ovat kuuluneet lasten kesiin jo 1980-luvulta lähtien. Tänäkin kesänä Hippo kutsuu tuhannet lapset kisaamaan 13 eri paikkakunnalle OP Suur-Savon alueella.
– On ilo ja kunnia, että Hippo-kisojen perinne on kestänyt niin pitkään ja tuottaa iloa aina uusille sukupolville, toteaa pankinjohtaja Maija Skön OP Suur-Savosta tiedotteessa.
Jotta ilo on taattu myös juhlavuonna, jokaiselle kisapaikalle viedään pomppulinna.
– OP on vahvasti paikallinen ja ihmisten arjessa mukana oleva pankki, jolle erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää. Hippo-kisoissa ollaan siis OP:n ydinarvojen äärellä, hän jatkaa.
Myös paikallisten urheiluseurojen ja harrastustoiminnan tukeminen on vahvasti priorisoitu pankin vastuullisuustyössä, pankki kertoo tiedotteessaan. Tänäkin vuonna OP Suur-Savo on tukenut kumppaneitaan 200 000 eurolla. Lisäksi omistaja-asiakkaat saivat ehdottaa tahoja, joille juhlavuoden kunniaksi jaettiin vielä ylimääräinen 12 000 euron lahjoituspotti.
– Valituissa tahoissa korostui lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Juhlavuonna haluamme katsoa vahvasti eteenpäin – seuraavaan 120 vuoteen, Skön kertoo tiedotteessa.
Loppuvuoden aikana kerätään vielä yksi potti jaettavaksi hyväntekeväisyyteen.
– Jokaisesta tänä vuonna liittyneestä omistaja-asiakkaasta lahjoitamme 10 euroa asiakkaidemme valitsemaan kohteeseen. Asiakkaidemme omistamana pankkina meille on tärkeää, että asiakkaamme pääsevät itsekin tekemään konkreettisia vastuullisuustekoja ja vaikuttamaan niiden kohteeseen, Skön muistuttaa.
Ristiinan Hippo-kisoihin on ilmoittautuminen sähköpostitse 17.8. mennessä: kirsi.olkkonen@outlook.com tai kisapaikalla kello 16.30–17.30. Kisat starttaavat klo 18.
Kisat järjestetään yhteistyössä Ristiinan Urheilijat ry:n kanssa. Sarjat ja lajit kisoissa ovat: T/P 0–5-vuotiaat (2019 ja myöhemmin syntyneet) pallonheitto, T/P 7 (2017–2018 syntyneet) pituus ja 40 m, T/P 9 (2015–2016 syntyneet) pituus ja 40 m, T/P 11 (2013–2014 syntyneet) kuula ja 60 m sekä T/P 13 (2011–2012 syntyneet) kuula ja 60 m.
Pienen salin lattian kuivumista odotellaan nyt rauhassa.
Sensio Oy:n Heikki Juurikkala kiinnitti tiistaina käytävien kattoihin takaisin hätäpoistumisteistä kertovia valaisimia.
Koululaiset täyttivät tänään torstaina Ristiinan yhtenäiskoulun käytävät, mutta vielä tiistaina koulurakennuksessa oli a-tikkaita, roikkuvia johtoja sekä runsaasti remontti- ja siivoustyöntekijöitä.
– Ehtii, ehtii, myhäili useampikin työntekijä kysymykselle, ehtivätkö hommat valmiiksi ennen kouluarjen alkua.
Koulun tiloissa on kesän aikana tehty ilmanvaihtokorjauksia ja levytetty alakattoja uusiksi. Isot remontit ovat käynnissä myös pienessä liikuntasalissa ja kotitalousluokassa. Kaikkiaan korjausten budjetti on 500 000 euroa.
– Budjetissa ja aikataulussa on pysytty. Alakattojen yläpuolisten tilojen työmäärä nähtiin vasta, kun katot avattiin, mutta siltä osaltakin ollaan aikataulussa. Joitain hommia jää tehtäväksi, kun koulu jo alkaa mutta ne eivät niin häiritse koulun arkea, kunnossapitoinsinööri Mikko Hämäläinen kertoo.
Useiden käytävien ja joidenkin luokkien alakatoista on uusittu levytykset ja samalla levytysten yläpuolinen tila on puhdistettu.
– Sieltä on poistettu kuitulähteitä ja käytävillä ja luokissa on tehty tarvittavia tiivistyskorjauksia. Esimerkiksi tässä luokassa tiivistyskorjaus on tehty tuonne katon ja seinän rajaan, Hämäläinen näyttää alakoulun luokassa.
Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kertoo, että niin sanotun lukiosiiven ilmanvaihdon säätö ja tiivistyskorjauksia tehdään ensi kesänä, koska kaikkea ei ehtinyt tänä kesänä.
– Muuten Ristiinasta on nyt poistettu kuitulähteitä koko ilmanvaihtojärjestelmästä, eli siellä on ollut esimerkiksi aikoinaan käytettyjä mineraalivillaeristeitä. Ne on nyt otettu pois. Eristeitä on korjattu, läpivientejä tiivistetty ja järjestelmä on nuohottu. Ilmanvaihtoa säädetään vielä elokuussa, koska kun koulu on alkanut, niin silloin saadaan loput säädöt kohdalleen. Kyllä siellä puutteita on ollut mutta paljon on saatu nyt korjattua, Hyttinen toteaa.
Pienen salin lattiarakenne ja sen pinta uusitaan kokonaan. Betonivalu on tehty noin viikko sitten ja nyt odotetaan kuivumista.
Jo keväällä kerrottiin, että pienen salin lattiaremontti kestää syksyyn saakka. Hämäläinen kertoo, että lattia on valettu noin viikko sitten.
– Betonin kuivumisaika rytmittää nyt sen, milloin sali valmistuu. Odotetaan se rauhassa, Hyttinen toteaa.
Saliin tulee samantyyppinen joustomattolattia kuin koulun isossa salissa on. Hämäläinen tuumaa, että valmista voisi olla syyskuussa mutta hänkin korostaa, että olennaista on odottaa betonivalu varmasti kuivaksi.
Yhtenäiskoulusta on jo vuosia kerrottu viestiä erilaisista mahdollisesti huonosta sisäilmasta johtuvista oireiluista eri tiloissa. Kaupunki teetti rakennuksessa kuntotutkimuksen keväällä 2023.
– Tämän remontit toimet perustuvat pitkälti siihen tutkimukseen. Sen pohjalta haimme rahan remontille ja korjaussuunnitelma tehtiin viime keväänä, Hämäläinen kertoo.
Kuntotutkimuksessa pienen salin rakenneavauksessa salin alapohjan eristetilassa huomattiin muun muassa poikkeavaa hajua sekä tummentumia puuosissa, jotka olivat suoraan betonia vasten.
– Voi sanoa, että kaikkiaan se rakenne oli riskirakenne ja siellä oli epäpuhtauksia. Siksi rakenne tehtiin nyt kokonaan erityyppiseksi, Hyttinen kertoo.
Are Oy:n Vili Jokela kiinnitti pattereita takaisin kotitalousluokkaan tiistaina. Luokan sisäpuoliset työt valmistuvat tällä viikolla mutta ulkona työt vielä jatkuvat.
Toinen suuri korjaus on tehty kotitalousluokassa, jossa ulkoseinä ikkunoineen tehtiin kokonaan uusiksi. Seinää oli vuosien varrella korjattu osittain.
– Tämä oli yksi tiloista, joissa oli ollut oireilua. Siksi oli parempi tehdä seinä nyt kerralla uusiksi, että se tulee varmasti kuntoon. Myös ikkunat olivat jo uusinnan tarpeessa, Hämäläinen sanoo.
Kotitalousluokan sisätyöt valmistuvat tällä viikolla mutta ulkopuolella töitä jatketaan vielä. Myös koulun alakerrassa olevassa vanhassa nuorisotilassa tehdään vielä tiivistyskorjauksia. Syksyn aikana rakennuksen ulkopuolelta korjataan vielä myös ison salin ulko-oven viereistä seinää.
– Julkisivupellityksen taustana oleva vaneri on vaurioitunut. Työ tehdään ulkokautta vielä koulun alun jälkeen, Hämäläinen kertoo.
Hanhia on majaillut Uikkalassa jo monena kesänä. Kuva on elokuulta 2023.
Ristiinan uimalan leikkipaikan viereinen ranta on asetettu uintikieltoon.
Uimavedestä havaittiin tiistaina 30. heinäkuuta otetussa vesinäytteessä raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia suolistoperäisiä enterokokkeja.
Uusintanäyte rannalta otettiin torstaina 1.8. ja niiden tulokset saatiin viikonloppuna. Terveystarkastaja Lasse Lähde kertoo, että bakteeripitoisuudet olivat pudonneet selkeästi alle toimenpideraja-arvojen, mutta kesällä aiemmin otettujen näytteiden tuloksiin nähden ne olivat vielä vähän koholla.
Lähde kertoi keskiviikkona, että ranta asetetaan uintikieltoon loppukaudeksi. Leikkipuiston ranta ei ole kaupungin virallinen uimaranta, vaan se on kaupungin lisäseurannassa, koska siellä käy runsaasti uimareita.
Todennäköinen syy enterokokille ovat hanhet.
– Emme tietenkään voi varmaksi sanoa mutta hanhet ovat todennäköisin syy, Lähde sanoi viime viikolla.
Rannan siivousta hanhien jätöksistä on nyt tehostettu.
Lähde kertoo, että kaupunki selvittää myös, voiko kohonneet bakteeripitoisuudet selittyä jollain muulla tapahtumalla. Näitä voisivat olla esimerkiksi jätevesien putkivuodet tai hulevesiverkoston vaikutukset.
Erityisesti taustasyyn epäselvyyden vuoksi uiminen päätettiin kieltää loppukaudeksi.
Lähde kertoo, että Mikkelin uimarannoilla enterokokkiarvot ylittyvät aina jossain kerran kesässä.
– Mutta erittäin harvoin on näitä toimenpiderajan ylityksiä. Raja-arvo on 400 ja Ristiinan näyte oli 550, Lähde sanoo.
Uikkalan saaren uimarannalla näyte oli 30. heinäkuuta normaali, eli siellä ei ollut näytteissä kohonneita bakteeripitoisuuksia.
– Nyt kannattaa ennemmin käyttää sitä rantaa, Lähde toteaa.
Uusintanäyte rannalta on otettu torstaina 1. elokuuta.
Hanhilauma on asettunut Ristiinan Uikkalaan tänäkin kesänä, kuten useina aiempina vuosina. Arkistokuva.
Ristiinan uimalan leikkipaikan viereisestä uimavedestä havaittiin tiistaina 30. heinäkuuta otetussa vesinäytteessä raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia suolistoperäisiä enterokokkeja. Uimista leikkipaikan uimarannalla ei suositella juuri nyt, kertoo terveystarkastaja Lasse Lähde.
Uusintanäyte on otettu torstaina 1.8. ja tulokset saadaan tulevan viikonlopun aikana. Jos raja-arvot uusintanäytteissäkin ylittyvät, asetetaan ranta väliaikaiseen uimakieltoon.
– Odotetaan tulokset ja sitten tarvittaessa joko poistamme suosituksen olla nyt uimatta siellä tai tiukennamme käyttökieltoon, Lähde sanoo.
Rannalle on viety tilanteesta kertovat tiedotteet.
Todennäköinen syy enterokokille on hanhet.
– Emme tietenkään voi varmaksi sanoa mutta hanhet on todennäköisin syy, Lähde sanoo.
Rannan siivousta hanhien jätöksistä on nyt tehostettu.
Lähde kertoo, että Mikkelin uimarannoilla enterokokkiarvot ylittyvät aina jossain kerran kesässä.
– Mutta erittäin harvoin on näitä toimenpiderajan ylityksiä. Raja-arvo on 400 ja Ristiinan näyte oli 550, Lähde sanoo.
Uikkalan saaren uimarannalla näyte oli 30. heinäkuuta normaali, eli siellä ei ollut näytteissä kohonneita bakteeripitoisuuksia.
– Nyt kannattaa ennemmin käyttää sitä rantaa, Lähde toteaa.
Mikkelin Musiikkijuhlien oheistapahtumiin kuulunut virtuaalikonsertti oli upea kokemus, kirjoittaa Niko Takala.
Niko Takala pääsi virtuaalikonserttiin ja kokemus oli upea. Vielä tänään torstaina saman kokemuksen saa Mäntyharjussa. Kuva: Elina Koponen / Mikkelin Musiikkijuhlat
Siinä hän nyt on. Ihan tuossa nenän edessä. Nimittäin Lontoon filharmonikkojen kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Klassisen musiikin yksi kansainvälisistä suomalaistähdistä johtaa lontoolaisten upeaa soittoa Tsaikovskin sävelten tahtiin.
Sitä, miltä maailmankuulu sinfoniaorkesteri näyttää ja kuulostaa aivan sieltä soittajien keskeltä koettuna, pääsi tämän viikon aikana testaamaan useammassakin Mikkelin seudun kirjastossa sekä Sodan ja rauhan keskus Muistissa.
Kyseessä oli viikonloppuna starttaavien Mikkelin Musiikkijuhlien ”On the move!” -oheistapahtuma, jossa itse kävin testaamassa tätä virtuaalikokemusta Hirvensalmen kirjastossa maanantaina.
Lontoon filharmonikkojen henkilökuntaan kuuluvat Joanna Phillips ja Jennifer Futty opastavat laitteiden käyttöön. Ensin vastamelukuulokkeet kaulalle odottamaan, sitten VR-lasit (lyhenne tulee sanoista virtual reality) kasvoille, niiden kiristys ja sitten kuulokkeet korville.
Äänenvoimakkuuden säädön kanssa on hieman ongelmia, mutta löytyyhän se, kun raotan kuulokkeita ja kysyn naisilta neuvoa. Täysille vaan, musiikin pitää tuntua. Hetkinen! Pakko laittaa hiljemmalle, unohtui, että (toisin kuin suurimmassa osassa nykyistä pop-musiikkia) klassisessahan on dynamiikkaa, eli sitten kun orkesteri pauhaa kovaa, myös äänenvoimakkuus on kovalla.
Pääsen myös vaihtamaan paikkaa orkesterin keskellä, välillä olen ykkösviulun vierellä, välillä taas kontrabassojen äärellä. Näkymät ympärille ovat täysi 360 astetta.
Kymmenisen minuuttia myöhemmin esitys on ohi. Tunnelma lasit päästä ottaessa on hieman epätodellinen. Upea kokemus! Mikäli suinkin ehdit, niin käy kokeilemassa vielä tänään torstaina 1.8. Mäntyharjun kirjastolla kello 10–14.
Talonpoikaismuseon kattoremontit edistyivät vauhdilla tänä kesänä.
Pärekattoja uusittiin tänä kesänä neljään rakennukseen.
Uudet pärekatot hohtavat Pien-Toijolan talonpoikaismuseossa niin kirkkaina, että melkein silmiä häikäisee pihaan ajaessa.
Pien-Toijolan remonteissa työnjohtajana toimiva Ristiina-Seuran varapuheenjohtaja Jaakko Syrjäläinen kertoo, että pärekattojen uusiminen sujui hyvin ja vauhdikkaasti. Ne teki perinnerakentaja Karin Puu ja Päre Leivonmäeltä.
– He tulla pölähtivät ja tekivät niin, että neljässä päivässä katot olivat ummessa. Yhtenä päivänä vähän sade hidasti hommaa, Syrjäläinen kertoo.
Pärekattoja uusittiin neljään rakennukseen. Lisäksi riihtä on remontoitu.
– Siellä olikin yllättävän paljon lahoja lautoja. Mutta nyt on katto kunnossa siinäkin, Syrjäläinen sanoo.
Riiheen tehtiin uutta huopakattoa noin 150 neliötä ja pärekattoja meni uusiksi noin 170 neliötä.
– Eli on sitä yli 300 neliötä kattoja saatu uusittua tänä kesänä, Syrjäläinen sanoi.
Pien-Toijolassa on paljon korjausvelkaa menneiltä vuosilta ja remonteissa kiinni ottamista.
Ristiina-Seura vetää Pien-Toijolassa nyt kaikkiaan noin 100 000 euron kunnostushanketta. Maakuntatutkija Jorma Hytönen Savonlinnan maakuntamuseosta kävi maanantaina alueella katsomassa tilannetta ja totesi, että pärekattojen teko sujui hienosti, koska tekijänä oli alansa ammattilainen.
– Meillä on aina tietyt vaatimukset, mistä pidetään kiinni. Näissä paikoissa ei voi kaikkia moderneja ratkaisuja käyttää. Pelkäsin, että savutuvassa olisi enemmän rakenteita, mitä olisi tarvinnut uusia mutta näin ei onneksi ollutkaan, Hytönen sanoi.
Maanantaina Hytönen ja Syrjäläinen suunnittelivat kanitallin kunnostusta, mikä odotti vielä Museoviraston lopullista kantaa asioista. Lausunnon toivottiin saapuvan tällä viikolla, jotta sen kunnostukseen päästään.
– Sen lisäksi tänä kesänä pyritään vielä tekemään joitakin pikkukorjauksia. Päärakennuksen kattoon tuli tuohet viime viikolla. Jorma miettii nyt, mistä saisimme tuohikattojen spesiaalirakentajaa tekemään työn, Syrjäläinen kertoi.
Remonttien vuoksi Pien-Toijola ei ole ollut yleisölle avoinna tänä kesänä. Seurakunnan kesäistä yhteislaulutilaisuutta päästiin kuitenkin viettämään keskiviikkona, kun remontit ovat edenneet niin hyvin. Myös kekrijuhlat järjestetään syksyllä.
Nuorten Kotipirtti tekee töitä sekä talossa asuvien nuorten että heidän perheidensä kanssa.
Jenni Lahti, Minttu Vartiainen ja Jarno Tähtinen tekivät aiemmin kolmestaan töitä perhekodissa. Nyt työyhteisö on vuoden ollut paljon suurempi, kun Nuorten Kotipirtti aloitti Suomenniemellä.
Lastensuojeluyksikkö Nuorten Kotipirtti on nyt toiminut Suomenniemellä vuoden. Kotipirtissä asuu seitsemän 12–17-vuotiasta nuorta ja arkea pyörittää 15 työntekijää.
– Tämä ensimmäinen vuosi on ollut siinä mielessä raju, että henkilökuntamäärä aiemmasta on nyt paljon suurempi. Ja ennen kuin ensimmäinen nuori muutti taloon, oli lupaviidakko melkoinen. Sen puoleen täällä oli helppo aloittaa, että kiinteistössä on ollut vastaavaa toimintaa aiemmin, toimitusjohtaja Jarno Tähtinen kertoo.
Hän, yksikön johtaja Jenni Lahti ja vastaava ohjaaja Minttu Vartiainen pyörittivät aiemmin Jaanan kotipirtti -nimistä perhekotia Mikkelissä. Toiminnan aikana syntyi ajatus myös isommasta yksiköstä.
– Olen ihan tosi ylpeä, että olemme saaneet Nuorten Kotipirtin toimimaan hyvin, Lahti sanoo.
Hän lisää, että yksi tärkeä osa lastensuojeluyksikön toimintaa on panostaminen henkilökunnan hyvinvointiin.
– Ilman hyvää henkilökuntaa ei ole laadukasta toimintaa, hän kiteyttää.
Sisarukset Tähtinen ja Lahti toteavat, että he ovat välillä vähän taivaan rannan maalareita mutta Vartiainen tuo tiimiin napakkuutta.
– Minulla on myös oma huostaanottotausta, niin tuon myös sitä taustaa työhön. Voin olla vähän kokemusasiantuntija, Vartiainen sanoo.
Kotipirtti tekee sijoitettujen lasten perheiden kanssa vahvaa perhetyötä.
– Olen ollut 20 vuotta tällä alalla ja perhetyö on lisääntynyt suuressa määrin. Koko ajan on enemmän ja enemmän huomattu, että on tärkeää saada vanhemmat mukaan ja käsitellä yhdessä niitä haasteita, mitä perheessä tai lapsella on, Tähtinen sanoo.
– Me olemme osa heidän lastensa lapsuutta tai nuoruutta, mutta perhe on se, mikä pysyy, Lahti lisää.
Kotipirtin nuorilla voi olla käytös-, neuropsykiatrisia- tai mielenterveyshaasteita. Monella on myös päihdetaustaa ainakin niin, että jotain on jo kokeiltu. Nuorten kotipaikkakunnat ovat ympäri Suomen.
– Emme ole profiloituneet mihinkään tiettyyn osa-alueeseen, eli koskaan talossa ei ole esimerkiksi seitsemää päihdeongelmaista nuorta, Lahti lisää.
Tähtinen kertoo, että kaiken kaikkiaan lastensuojelussa ei nykyään vain sijoiteta lasta tai nuorta minne tahansa, vaan alkuun tutustutaan tilanteeseen puolin ja toisin.
– Me mietimme aina, onko meillä annettavaa juuri sille lapselle tai nuorelle. Ei ole nuoren etu, että hänet sijoitetaan väärään paikkaan, Tähtinen sanoo.
– Lapsuus on lyhyt ja ei ole nuorelle hyväksi, että hän siirtyy paikasta toiseen moneen kertaan. Me haluamme olla se viimeinen paikka, eli emme heti luovuta ja siirrä nuorta seuraavaan paikkaan, Lahti sanoo.
Yleisellä tasolla Tähtinen kertoo, että lastensuojelu on tällä hetkellä murroksen keskellä.
– Nuoret oireilee nykyään vahvemmin tai ainakin eri tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi itsetuhoisuus on todella yleistä verrattuna 20 vuoden takaiseen aikaan. Onhan sitä varmasti aina ollut mutta ei siitä puhuttu, Tähtinen miettii.
Lahti lisää, että vanhemmilta vaaditaan nykyään aivan valtavasti.
– Pitää olla kaunis koti, hyvät työt ja kaikki pitää näyttää ihanalta somessa. Uskaltaako siinä vaativuuden keskellä vanhempi sanoa, että nyt väsyttää ja tarvitsen apua, Lahti pohtii.
Hän lisää, että yksi työn parhaita puolia on, kun voi auttaa sijoitetun lapsen äitiä tai isää.
– Ne ovat hienoja hetkiä, kun vanhempi sisäistää, että hänen tehtävänsä on olla perusturva, eli rakkaus ja turva. Rakkaudella pääsee jo tosi pitkälle, Lahti sanoo.
Minttu Vartiainen toteaa, että Suomenniemi on hyvä ympäristö lastensuojeluyksikölle.
– Hyödynnämme paljon luontoa. Omassa pihassa kasvaa vaikka mitä, käymme uimassa ja osa nuorista on jo taas käynyt poimimassa mustikoita, Vartiainen sanoo.
Itsekin huostaanottotaustaisena hän toivoo, että suomenniemeläiset suhtautuisivat avoimesti Kotipirtin nuoriin.
– Meillä on täällä ihan tavallisia lapsia. Tiedän ihan kokemukseni kautta, miten helposti sijoitetulle lapselle tulee vähän sellainen leima otsaan, mikä on surullista. Varsinkin näin pienellä kylällä kaikki tietävät heti, missä nuoret asuvat, Vartiainen miettii.
Kotipirtin aikuiset toivovatkin hyvän yhteistyön suomenniemeläisten kanssa jatkuvan. Kyläläisiä kohdattiin muun muassa viime perjantaina järjestetyissä avoimissa ovissa. Kuten ketkä tahansa nuoret, Kotipirtin nuoret saattavat tehdä kylällä jotain, mistä heitä kaitsevat aikuiset haluavat tietää.
– Jos meidän nuoret tötöilevät jotakin, niin toivomme, että siitä tulisi meille tieto. Silloin pääsemme puuttumaan asioihin, Tähtinen sanoo.
– Sellainen hyvä ”koko kylä kasvattaa” -henki olisi vain hyvä asia, Vartiainen lisää.
Onnen maa -esityksen lisäksi luvassa on myös tanssit.
Muun muassa heidät nähdään näyttämöllä Waulingon iltamissa perjantaina Suomenniemellä. Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia
Etelä-Savon musiikkiteatteriyhdistys Waulinko saapuu kesäkiertueellaan Suomenniemelle perjantaina. Waulingon iltamia vietetään 26. heinäkuuta kello 18 alkaen Suomenniemen nuorisoseurantalolla.
Iltamakävijälle tarjoillaan Waulingon teatteriesitys Onnen maa, nostalginen ja musiikilla maustettu kuvaus 60-luvun maaseudulta. Markku Pölösen ja Heikki Kujanpään käsikirjoittaman näytelmän on ohjannut Aapo Oranen, joka lisäksi näyttelee esityksessä pari herkullista roolia. Näyttämöllä nähdään myös Olli Jokinen, Samuli Keränen, Marjaana Manninen, Mimmi Rantala, Veikko Rantala, Johanna Tapio ja Erkki Teittinen. Esitystä säestää Juho Puikkosen ja Henri Tiusasen kahden herran orkesteri.
Waulingon iltamien tärkeitä elementtejä ovat yhteisöllisyys ja paikallisen identiteetin kunnioittaminen. Iltamien tekoon on kutsuttu kunkin seudun paikallisia toimijoita, kuten nuorisoseuroja ja kyläyhdistyksiä, jotka tuovat iltamiin oman vaihtuvan ohjelmanumeronsa.
Ohjelmat voivat olla mitä tahansa runolausunnasta voimistelunäytöksiin. Jokaiset iltamat ovat siis sekä katsojille että tekijöilleen uniikki elämys. Kuten kunnon iltamiin kuuluu, illat päättyvät Waulingon säestämiin tansseihin.
Waulingon iltamat -nimeä kantava kiertue kiertää heinä-elokuun aikana pitkin poikin Etelä-Savoa. Taiteen edistämiskeskuksen rahoittaman hankkeen tarkoituksena on herätellä henkiin suomalaista iltamakulttuuria ja luoda uutta ”waulinkolaista ” kesäteatterin tekemisen perinnettä. Iltamakiertuetta tukevat myös Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon maakuntarahasto, OP Suur-Savo ja Taste Saimaa -hanke.
Liput iltamiin 20 € ja lapset 10 €. Lippujen ennakkomyynti sekä kiertueaikataulu www.waulinko.fi.
Kuvan vene varastettiin maanantaiaamuna 22. heinäkuuta.
Kaakkois-Suomen poliisilaitos tiedotti maanantaina anastetusta harmaasta Axopar-veneestä. Vene oli varastettu Taipalsaaren Kyläniemestä laiturista maanantaiaamuna.
Poliisi tiedotti myöhemmin maanantaina, että se on paikantanut veneen ja vene on nyt poliisin hallussa. Tapauksesta on kirjattu rikosilmoitus nimikkeellä törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus.
Uutuutena hauskuuttavat linnunpelätit Myllysillan luona.
Päivi Huttunen toi tiimin kanssa Käärijän Suomenniemelle. Kuva. Päivi Huttunen
Suomenniemi-päiviä vietetään tulevana viikonloppuna. Eniten ohjelmaa on lauantaina 20. heinäkuuta. Tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat useat suomenniemeläiset yhdistykset, yritykset sekä muut toimijat, kuten alueseurakunta.
Tämän kesän uutuutena on linnunpelätinnäyttely, jonka rakentamiseen haastetaan kyläläiset ja vapaa-ajanasukkaat. Rakennusaikaa on Suomenniemi-päiviä edeltävä viikko. Myllysillan pysäköintialueen reunaan on jo putkahtanut useita mielikuvituksellisia pelättejä.
Perjantai-iltana ruokaa ja musiikkia on tarjolla Temmin tuvalla. Kello 20 alkaen esiintyy Laulava sydän. Liput 10 euroa.
Lauantain ohjelmatarjonnassa on muun muassa ohjelmalliset Suomenniemi-päivien avajaiset ja metsätaitokilpailu Myllysillassa. Avajaiset alkavat kello 10. Paikalla on esimerkiksi esityksiä, toimintaa lapsille ja myyjiä.
Lauantaina avoinna ovat myös näyttelyt Nikkisen torpalla ja vanhassa pankkisalissa, Muistilääke-teatteriesitys Nuorisoseurantalolla sekä musiikkia illalla Temmin Tuvalla. Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa yhteistyössä toteutettavassa konsertissa esiintyy Emmajuulia Band kello 18 ja 19.
Suomenniemen kirkko ja kellotapuli ovat myös lauantaina avoinna tutustumista varten. Luotolahdella esitellään metsästysmajahanketta. Myös perinteinen jalkapallo-ottelu paikalliset vastaan kesäasukkaat pelataan lauantaina.
Sunnuntain ohjelmassa on esimerkiksi kello 10 alkava messu kirkossa, kirkkokonsertti kello 13 sekä leikkimieliset yleisurheilukilpailut kello 15.
Myös Mennyttä muotia muistellen sekä Puiseva -näyttelyihin sekä metsästysmajahankkeen esittelyyn voi tutustua vielä sunnuntaina.
Paikallisia käsi- ja puutöitä, leivonnaisia sekä muita tuotteita on myynnissä Marttojen tuliaistorilla, Teklan käsityöaitassa, kesätorilla sekä takakonttikirppiksellä.
Apua Ukrainaan Etelä-Savo ry lähtee seuraavalle avustusmatkalle syyskuussa.
Sisko Kallioniemen puutarhan perennoja voi ostaa perjantaina markkinoilta Ukrainan hyväksi.
Perjantaina Ristiinassa on mahdollisuus tukea Apua Ukrainaan Etelä-Savo ry:n seuraavaa avustusmatkaa. Avun antamiseen on useita eri keinoja. Järjestön keräysperäkärry parkkeerataan perjantaiksi Kaukaanrannan torin nurmialueelle. Sinne voi omatoimisesti viedä vanhoja kalaverkkoja sekä moottorisahan teräketjuja, jotka ovat vielä viilattavissa käyttöön.
– Verkot menee naamiointiverkoiksi ja teräketjuista on tullut Ukrainasta toive. Niistä on siellä kovasti pulaa, kertoo järjestön puuhanainen Miia Koppi.
Eteläsavolaiset lähtevät seuraavalle avustusmatkalle syyskuussa. Tuon matkan kuluihin ja muuhun avustustoimintaan järjestö on keräämässä varoja kojussa markkina-alueella perjantaina.
– Siellä on arpajaiset, tuotemyyntiä… Meillä on myös parhaillaan pienkeräys menossa ajoneuvoille, joita viemme Ukrainaan muun muassa armeijan käyttöön, Koppi kertoo.
Yksi osa perjantain tuotemyyntiä on perennat, joita lahjoittaa puutarhastaan ristiinalainen Sisko Kallioniemi.
– Viime vuonna saimme melkein 600 euroa niin, että ihmiset kävivät minun pihaltani kaivamassa taimia. Yhtäänhän täällä ei huomaa, että mitään olisi otettu, joten kasveja riittää, Kallioniemi kertoo.
Perennoja voi ostaa siis markkina-alueelta valmiiksi purkitettuina ja nimettyinä. Puutarhaharrastaja Kallioniemi kertoo, että pikamietinnällä hän listasi yli 50 perennaa, joita hänellä pihallaan kasvaa. Kymmeniä kasveja oli jo tiistaina ruukutettuina.
– Ja sen lupaan, että lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita ei ole. Kasvit on kaivettu ylös ison juuren kanssa, joten niiden pitäisi lähteä hyvin kasvuun. Kannattaa istuttaa ne illalla, Kallioniemi vinkkaa.
Ristiinan markkinoilla on perjantaina paljon tuttua mutta jotain uuttakin. Myös markkinaorkesteri viihdyttää tänä vuonna.
Pyörien lukitustelineet yllättivät markkinamiehet Ristiinassa. Mikko Syrjäläinen ja Auvo Urpilainen kertovat, että markkinakojujen sijoittelussa pitää ottaa monta asiaa huomioon. Esimerkiksi elintarvikemyyjät toivovat varjopaikkoja ja kaikki ”sitä parasta paikkaa”.
Siinä meni yhden kauppiaan paikka, naurahtaa LC Ristiinan markkinavouti Mikko Syrjäläinen Rantapuistossa. Lähelle saareen menevää siltaa on ilmestynyt pyörätelineitä juuri ennen Ristiinan markkinoita. Mutta Syrjäläinen ei hätkähdä. Markkinoiden tekeminen on muutenkin muutoksia ja niiden kanssa luovimista aina tapahtumaperjantaihin saakka.
– Aina on viime tingan tulijoita myyjiksi. Ja viimeiset tulevat perjantaiaamuna ennakkoon ilmoittautumatta. Kaikille löydetään kyllä aina paikka, Syrjäläinen tuumaa.
Ristiinan markkinat on perjantaina 19. heinäkuuta. Tapahtuma-aika on noin 9–16.
– Myyjille on sanottu, että kahdeksalta olisi hyvä olla ylimääräiset ajoneuvot tästä pois. Ensimmäiset vieraat tulevat varmasti jo aamukävelyillään katselemaan, Syrjäläinen tuumii Uikkalassa.
Hän luotsaa markkinoita nyt kolmatta kertaa. Vuosia markkinavoutina toiminut Auvo Urpilainen on edelleen tärkeänä taustatukena ja tekee esimerkiksi lupaprosesseihin liittyviä asioita.
– Hyvä, että olemme saaneet jaettu vastuuta, niin tämä ei ole liian iso pesti. Viimeiset viikot puhelin soi niin tiuhaan, että kyllä tämä ihan täysi rasti on, Syrjäläinen kertoo.
Perjantaina markkinoilla nähdään monet tutut kauppiaat.
– On leipomuksia, muuta syömistä, liha-auto, marjoja ja vihanneksia, kosmetiikkaa, käsityöläisiä…. Oikeastaan aika lailla kaikkea laidasta laitaan. Kaikille jotakin, Syrjäläinen luettelee.
Täysin uutta on alueelle saapuva ennustaja. Hänet Syrjäläinen ja Urpilainen bongasivat Mäntyharjun markkinoilta myös Ristiinaan.
Lapsia viihdyttävät varmasti hevoskärryajelu sekä pikkutivoli pomppulinnoineen.
– He itse asiassa puhuivat, että saattavat tulla jopa aiempia vuosia isommalla määrällä laitteita, Syrjäläinen kertoo.
Mutta markkinatouhuun kuuluu, että moni asia ratkeaa täysin varmaksi vasta perjantaina, joten kannattaa tulla katsomaan.
Yksi varmasti kaikkea kansaa viihdyttävä ohjelmanumero on myös markkinaorkesteri Markkinavoimat. Se esiintyy kello 10 ja 12. Orkesterissa soittavat Perttu Takala, Aki Luostarinen, Pauli Potinkara ja Kari Purhonen.
– Orkesterilla on sellainen tila, että tanssimaankin mahtuu nurmikolla, Syrjäläinen vinkkaa.
Syrjäläisen haaveena on, että markkinapäivä näkyisi jatkossa Ristiinassa myös laajemmin.
– Vaikka leijonat järjestää nämä varsinaiset markkinat, niin olisi hienoa, jos toimintaa ja tapahtumia olisi koko kylällä.
Syrjäläinen miettii, että koska markkinat tuo paljon väkeä Ristiinaan, niin kaikki hyötyisivät siitä, että markkinakansa kävisi muuallakin kuin vain Rantapuiston alueella.
– Olisi kiva saada Ristiinaan vielä enemmän pöhinää. Voisihan se olla myös niinkin päin, että jokin aktiviteetti voisi olla se syy, miksi ihmiset tulevat Ristiinaan ja samalla he sitten tulisivat myös markkinoille. Kaikki hyötyisivät asioista ristiin, Syrjäläinen miettii.
Markkinoiden vuoksi Rantapuistoon ei voi pysäköidä tuolloin. Järjestäjät toivovat, että myös vesille lähtevät huomioisivat tarpeeksi ajoissa, että alueelle ei voi jättää parkkiin autoja tai trailereita.
Markkinoista aiheutuu Ristiinassa aina pieni liikennehässäkkä, koska autot pitää pysäköidä katujen varsille. Mikko Syrjäläinen toivoo, että Uikkalan alueelle saavutaan turvallisesti kävellen suojatietä ja kevyen liikenteen kulkuväylää pitkin.
Ristiinan kesäteatterin Kulkurin valssi on varma viihdyttäjä.
Koivusaaren kartanossa vietetään häitä. Vai vietetäänkö sittenkään? Kulkurin valssi on tuttu rakkaustarina, joka Ristiinassa on tuotu nykypäivään muun muassa musiikkivalinnoilla.
Yleensä harrastajateatterit ovat ammattilaisia parempia. Ristiinassa on erityisesti kiva, kun on nuoria näyttelijöitä. Tällaisia mietteitä kertoi useampikin Ristiinan kesäteatterissa maanantaina haastatettu katsoja.
Tämän kesän esitys Kulkurin valssi eli Koivusaaren kartanon salaisuus on sekä nuorten että kokeneempien näyttelijöiden, konkareiden ja ensikertalaisten tasapainoinen kokonaisuus.
Erityisesti näytelmästä jäi olo, että se on loistavien hahmojen kokonaisuus ja työryhmästä jokainen loistaa ja kantaa levollisuudellaan ja luonnollisuudellaan tarinaa hienosti eteenpäin. Jokainen näyttelijöistä ansaitsisi erityismaininnan.
En muista, enkä ehkä tiedäkään, Kulkurin valssin alkuperäistä tarinaa, joten katsoin esitystä vertauksista vapaana ja koin, että Tanja Puustinen-Kiljusen ohjaus toimii hienosti. Koreografi Mimmi Rantalan tanssit ovat kekseliäitä ja sujuvia. Esitys viihdytti ja nauratti, joten sillä tavalla ollaan perinteisen kesäteatterin äärellä, että katsoja ei juurikaan joudu työstämään mitään hankalia tunteita.
Puustinen-Kiljunen totesi maanantaina ja kirjoittaa käsiohjelmassakin, että läpi projektin porukassa on ollut hyvä tiimihenki. Sen huomaa katsojakin. Inhoan teatterissa sitä, jos joudun jännittämään näyttelijän pärjäämisen puolesta tai miettimään, muistaako hän vuorosanojaan. Ristiinassa tällaisia ei tarvitse miettiä ja sattumalta maanantaina Cecialialta pudonneesta hameestakin näyttelijät selviävät niin kuin se olisi käsikirjoitettua. Jokainen yksilö mutta myös porukka kantaa esityksessä.
Taneli Arosara Rikhardina ja Vesa Partanen Pontuksena ovat eri mieltä siitä, kuinka asiat ovat menneet ja tulevat menemään. Isä Pontus kantaa näytelmässä omia salaisuuksiaan.
Hahmoina pääpari Tiina Rouhiainen Kristiinana ja Taneli Arosara Rikhard Haavistona kuljettavat tarinaa ja tunteita luontevasti ja sujuvasti eteenpäin. Rouhiaisen yksinlaulussa on ihanaa levollisuutta.
Kaikkiaan lauluissa huomaa, että aina ne eivät välttämättä mene ihan parhaassa vireessä mutta se ei haittaa, kun näyttelijä ei itse anna sen haitata. Uskon, että esitys esitykseltä myös varmuus ja vire paranee. Juho Puikkosen, Jarno Hopposen ja Arttu Kivekkään bändi on aivan huippu, minkä melkein jo unohtaa kenellekään mainita, koska alamme olla jo Ristiinassa tottuneita huippubändiin.
Mainiot roolisuoritukset tekevät Vesa Partanen isä Pontus Möbiuksena, Jani Impivaara Willehartina, Vipsu Salomaa Ceciliana ja Pia Hanski Maijana. Heistä kaikista jää olo, että eihän juuri tuota hahmoa voisi esittää kukaan muu. Ensikertalaisista erityismaininnan saa nyt Piia Ordning. Jokaisessa roolissaan Ordningista hehkuu ilo lavalla olosta. Sitä on aina erityisen mukavaa katsoa.
Lautakunta kumosi päätöksen vähentää vuorohoitoa Ristiinan ja Haukivuoren päiväkodeista.
Ristiinassa muutettiin tammikuussa uuteen päiväkotiin. Vuorohoito toimii kyltin lähellä olevien ikkunoiden takana. Takana olevassa Helmitalossa on myös päiväkodin toimintaa.
Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti torstai-illan ylimääräisessä kokouksessaan, että Ristiinan päiväkoti ja Haukivuoren Nuppulan päiväkoti jatkavat vuoropäiväkoteina. Lautakunta kumosi siis varhaiskasvatusjohtajan kesäkuussa tekemän viranhaltijapäätöksen näiden päiväkotien aikataulumuutoksista. Kattilansillan päiväkodin aikataulumuutos jää voimaan. Kattilansilta on 1. elokuuta alkaen avoinna kello 6–18, kun nyt siellä on ollut laajennettu hoito.
Ristiinan osalta varhaiskasvatusjohtaja Taina Halinen oli päättänyt, että päiväkodin aukioloaika olisi ollut 21. joulukuuta alkaen kello 5–22. Yöhoito Ristiinassa olisi siis loppunut. Hoito olisi järjestetty Mikkelissä päiväkoti Vilttihatussa. Päätöksestä teki oikaisuvaatimuksen 19 kuntalaista. Oikaisuvaatimuksessa vedottiin vuorohoidon tarpeeseen.
– Olemme iloisia, helpottuneita ja hyvillä mielin, vuorohoitoryhmässä varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevä Hanna Heikkinen sanoo.
Hän kertoo, että lasten vanhemmat olivat erittäin ikävissään suunnitellusta muutoksesta.
– He lähtivätkin laatimaan oikaisuvaatimusta porukalla. Yöhoidon tarve on Ristiinassa ihan pysyvää, eli se ei ole mikään kausiluonteinen tarve. Voi sanoa, että joka viikko vähintään kahtena yönä joku tarvitsee hoitoa, Heikkinen muistuttaa.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan ristiinalainen puheenjohtaja Petri Tikkanen (sd.) kertoo, että lautakunta hyväksyi Ristiinan ja Nuppulan päiväkotia koskeneet oikaisuvaatimukset yksimielisesti.
– On tärkeää, että vuorohoito Ristiinassa ja Haukivuorella jatkuu. Pitkällä poliittisella urallani tämä oli pitkästä aikaa sellainen tapaus, joka sai aikaan sekä suoria että epäsuoria yhteydenottoja kuntalaisilta erittäin paljon, Tikkanen sanoo.
Hän muistuttaa, että alkujaan kyseessä oli viranhaltijapäätös, joten poliittiset päättäjätkin saivat tiedon asiasta vasta päätöksen tultua julki.
– Nyt kun otimme asian lautakuntakäsittelyyn, niin saimme esimerkiksi hyvää tietoa Ristiinan ja Haukivuoren vuorohoidon määristä. Kyllähän Ristiina on ihan eri luokassa esimerkiksi Haukivuoreen verraten. Se on toki selvääkin, koska meillä on erittäin iso ja satoja ihmisiä työllistävä tehdas ihan vieressä, itsekin Pelloksella työskentelevä Tikkanen toteaa.
Tikkanen haluaa muistuttaa, että jokaisella kuntalaisella on oikeus tehdä oikaisuvaatimus viranhaltijan päätöksestä. Nyt tehdystä lautakunnan päätöksestä puolestaan kaupunginhallitus voi halutessaan käyttää vielä otto-oikeutta.
– Mutta kyllä minä suuresti ihmettelen, jos hallitus tästä käyttää otto-oikeutta. Seuraavan vuoden budjettikäsittelyssä voi toki olla, että päiväkotienkin asiat tulevat taas esiin, Tikkanen sanoo.
Varhaiskasvatusjohtajaa tämän loman ajan tuuraava Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Leila Korhonen kommentoi Haukivuoren Seutu -lehdelle, että aukioloaikojen muutoksissa ei olisi ollut kyseessä säästötoimenpide kaupungin talouteen, vaan palveluntarjonnan toiminnallinen uudistus. Henkilöstöä olisi siirtynyt tarpeen mukaan Haukivuorelta ja Ristiinasta kaupungin yksikköihin, joten työvoimakustannukset olisivat pysyneet pitkälti entisellään.
Yhtenä ongelmana vuorohoidon järjestämisessä on Korhosen mukaan kaupungin näkökulmasta se, että huoltajat tekevät hoitotarvevarauksia, jotka myöhemmin perutaan.
– Päiväkodin henkilökunnan työvuorot suunnitellaan näiden varausten perusteella, ja joskus käy niinkin, että jos peruutus tehdään kovin myöhään, on työntekijä sitten ollut itsekseen työvuorossa.
Tikkanen toteaa, että tästä keskusteltiin myös lautakunnassa ja he saivat selvityksen siitä, miten vuoroja on varattu ja miten niitä on käytetty.
– Totta kai jokainen ymmärtää, että lasten kanssa tilanteet muuttuvat ja voidaan vaikka sairastua. Mutta tässä on yksi kohta, missä vanhemmat voisivat olla vielä tarkempia, että varaukset ja toteuma saataisiin lähelle toisiaan.
Miikka Oinosen penkkipunnerrusprojekti pääsi tavoitteeseen. Ristiinalainen voimanpesä otti EM-kisoista kaksi mitalia.
Miikka Oinonen (vas.) onnistui EM-kisoissa ja tuliaisena oli kaksi mitalia. Oinonen kiitteli vuolaasti valmentajaansa Ilkka Lukkarista. ”Minä vain tein, mitä Ilkka käski!”, hän kuvaa kaksikon projektia.
Kerroimme toukokuussa (Ristiinalainen 2.5.2024) urheilun monitoimimies Miikka Oinosen pääsystä voimanoston EM-kisoihin penkkipunnerruksessa. EM-kisat miteltiin viime viikonloppuna Salossa, ja Oinonen palasi kotiin Ristiinaan jalometallin kera, kun hän saavutti alle 125-kiloisten avoimessa sarjassa pronssia ja saman painoluokan M1-sarjassa (40-44-vuotiaat) hopeaa.
– Kyllä totta olen tosi tyytyväinen. Tämä oli tällainen reilun vuoden mittainen projekti, johon kyllä omistaudun melko lailla sataprosenttisesti. Joten tietenkin tuntuu hyvältä, että siitä sai myös palkinnon, Oinonen tuumailee.
Mitalit tuonut tulos oli 212,5 kilogrammaa.
– Se on oma virallinen ennätys, joten totta kai siinä mielessä olen tyytyväinen. Sillä tavalla jäi vähän jossiteltavaa, että mokasin ensimmäisen noston. Siinä ”varmaksi tulokseksi” tarkoitettu 200 kiloa nousi niin herkästi, että nostin sen saman tien kannattimille, enkä muistanut odottaa tuomarin hyväksymiskomentoa, Oinonen harmittelee.
Kilpailuissa osallistujilla on käytettävissään kolme nostoa, joten seuraavaksi oli otettava se ”varma tulos” painoilla 205 kilogrammaa.
– Ei uskaltanut lähteä hurjastelemaan, kun ei tällä kokemuksella, eli kokemattomuudella, uskalla jättää yhden noston varaan.
205 kiloa siis nousi, ja kolmannella sitten molempien sarjojen mitalisijan tuonut 212,5 kiloa.
Oinonen aloitti ammattitason valmennuksessa vasta puolitoista vuotta sitten. Ennen Ilkka Lukkarisen valmennukseen siirtymistä miehen penkkipunnerrusennätys oli salityöntönä 147,5 kiloa.
Puntti- ja muuta harjoittelua Oinonen aikoo jatkaa, mutta ilman kisatavoitteita ja ”kuten normaalit ihmiset”.
– Elokuussa olisi 40-vuotiaiden futiksen SM-kisat. Tällä hetkellä sitä on varmaan 35 sekunnin pelikunnossa, mutta josko tätä painoa saisi pudotettua kesän aikana! hän nauraa.
Heikki ja Aila Alanko odottavat Heimarin kesää mielenkiinnolla. He iloitsevat siitä, että hieno kesäpaikka on taas avoinna.
Aila ja Heikki Alanko toteavat, että on upeaa nähdä Hotelli Heimarin potentiaali. He tarttuivat tilaisuuteen pyörittää Heimarin toimintoja kesä, koska Löydön Kartanosta loppuu aina jossain vaiheessa heinäkuussa majoitustila kesken.
Huhhuh, huokaisee Heikki Alanko Hotelli Heimarin ruokasalin pöydässä. Monta päivää majoittunut ryhmä on juuri syönyt ja lähtenyt. Edessä on vielä muutamia hoidettavia puuhia ennen kuin Heimarin kesäkausi täysillä starttaa.
– Tässä sitä sai hyvää ensimakua kesästä, Alanko tuumaa toukokuun lopun helteiden lämmössä.
Löydön Kartanon yrittäjäpari pyörittää tänä kesänä myös Heimarin ravintola- ja hotellitoimintoja. Työnjako on, että Heikki vastaa enemmän Heimarista ja Aila enemmän Löydön Kartanosta.
– Mutta kyllähän tässä sekasikiössä kaikki tekee kaikkea silloin kuin tarvitaan, Aila naurahtaa.
Suomessa matkailuyrittäjien kesäsesonki on lyhyt ja kiivas. Heinäkuu oli iso syy sille, miksi Alangot päättivät tarttua mahdollisuuteen toimia myös Heimarissa.
– Meillä loppuu Löydössä aina heinäkuussa jossain vaiheessa tila kesken. Nyt on tämä lisäksi, Heikki toteaa.
Heimarissa tilaa riittää sekä sisällä että ulkona. Nyt jo hetken tiloissa toimittuaan Alangot tuumaavat, että hotellin tilat soveltuvat hienosti esimerkiksi useamman ryhmän yhtäaikaisiin tapahtumiin.
– Tänne mahtuu ryhmiä ja muitakin, kun tilaa on. Useammalle ryhmälle pystyy järjestämään oman rauhallisen tilan. Täällä järjestäisi helposti myös isot häätkin, kun on majoitusmahdollisuus ja muita tiloja, Alangot tuumailevat.
Tälle kesälle Heimaria päästiin myymään niin myöhään, että ryhmävarauksiakin on mutta enemmän myös mahtuisi.
– Mutta on meillä jo hyvin varauksia. Myös kaikki Mikkelin tapahtumat vaikuttavat majoitustarpeeseen, koska tämä on niin lähellä. Esimerkiksi Karjalaisten kesäjuhlien aikaan on tulijoita, ja yksi muu moottoripyörätapahtumakin on kuin Rottaralli, Heikki kertoo.
Heimarissa on majoittujille aamuisin aamupala. Hotellin vastaanotto on avoinna päivittäin kello 14–22 ja niinä aikoina myös sen yhteydessä oleva baari on auki.
– Siitä saa juomia, snackseja ja jätskiä. Juhannuksesta eteenpäin myös ravintola on auki ja meillä on iltabuffet kello 17–20. Se palvelee majoittujia ja ketä tahansa, Aila kertoo.
Alangot korostavat, että Heimariin ovat tervetulleita kaikki. Laituriin saa tulla veneellä, uimarannalle uimaan ja viettämään aikaa sekä frisbeegolfradalle heittämään kiekkoja.
– Hirveä säälihän se on ollut, että tämä on ollut tyhjillään, joten toivomme, että saamme paikkaa taas elävöitettyä. On upeaa nähdä tämän paikan potentiaali, Aila miettii.
Jatkosta pariskunta ei ole vielä päättänyt mitään.
– Katsotaan nyt ensin, miten tämä kesä menee ja mietitään jatkoa syksyllä, Aila tuumaa.
Kesätyö Aino-laivalla on monella tapaa poikkeuksellinen, miettivät Sofia Tivinen ja Henna Vehmassalo. Tässä työssä asiakkaat ovat aina hyvällä tuulella.
Kippari Otto Ravantti on sitä mieltä, että Henna Vehmassalo (vas.) ja Sofia Tivinen ovat M/S Ainon todelliset päälliköt. Jo monen kesän kokemuksella he hoitavat lukuisia työtehtäviä laivalla.
Etuoikeutettua. Tällä sanalla Sofia Tivinen ja Henna Vehmassalo kuvaavat oloaan, kun taas uudet kesätyöt M/S Ainolla ovat toden teolla alkamassa.
– Moni opiskelukaverini lähti Rovaniemeltä jonnekin sisätöihin. Ja minä saan tulla tänne upealle Saimaalle, toteaa Tivinen, joka opiskelee pohjoisessa luokanopettajaksi.
Hänellä alkoi kolmas kesä Aino-laivalla, kun taas Vehmassalo on ollut laivatöissä kesät siitä lähtien, kun Aino tuli Saimaalle kesällä 2021.
– Olin Kallioniemessä sinä kesänä töissä ja tein sitten töitä myös Ainolla osan kesästä. Sitten jotenkin jäin näihin hommiin, Vehmassalo nauraa.
Talvet hän opiskelee Mikkelissä tradenomiksi ja tekee muita töitä.
– Tämä on tosi monipuolinen ja kiva kesätyö. Onhan se nyt ihan spesiaalia, että saa olla vesillä ja ulkona, Vehmassalo miettii.
Kaikkiin muihin palvelualan töihin verrattuna, Ainossa on myös yksi erityispiirre.
– Ihmiset ovat täällä aina iloisia. Kukaan ei tule tänne murjottamaan, Tivinen tiivistää.
Kun Aino risteilee, on pursereiden vastuulla paljon kaikenlaista.
– Tässä on ravintola-alan työt mutta sitten on myös kaikki laivan huoltotyöt, Tivinen kertoo.
Vehmassalo hoitaa nyt myös Ainon markkinointia ja asioiden hallinnointia. Ja koska liikutaan vesillä, on kaksikon pitänyt opetella myös turvallisuusasioita.
– Meidän pitää tietää perusasiat, esimerkiksi mitä konehuoneessa on missäkin sekä paloletkut ja ensiapuasiat, Vehmassalo kertoo.
– Säännöllisesti harjoittelemme ihmisen pelastamista vedestä. Toinen hytisee märkäpuku päällä vedessä ja toinen nostaa, Tivinen täydentää.
Hän miettii, että tavallaan turvallisuusasiat ovat kuin millä tahansa työpaikalla, eli pitää tietää, kuka tekee mitäkin, jos jotain tapahtuu.
–Mutta onhan tässä paljon sellaista, mitä ei maan tasalla ole. Meidän täytyy myös osata ohjata Ainoa ja vähintään pysäyttää se. Pitää olla edes jonkin verran osaamista reiteistä ja kartoista, Tivinen kertoo.
Tänäkin kesänä Aino risteilee Mikkelistä useammastakin lähtöpaikasta sekä Puumalasta. Kun ollaan Puumalassa, henkilökunta nukkuu laivassa. Purserit nauravat, että heillä on kippari Otto Ravantin kanssa pieni laivaperhe.
– Viime kesänä, kun asiakkaat lähtivät, niin siivosimme laivan, haimme kaupasta jotain grillattavaa ja grillasimme. Yöksi pääsi omiin lakanoihin hyttiin, aamulla lenkille ja sitten taas risteilemään. Nyt kun ajattelee, niin onhan tämä vähän outo kesätyö, Tivinen nauraa.
Aina työ vesillä ei tunnukaan työltä.
– Varsinkin livemusiikki-iltoina tunnelma on aina huikea ja saa itsekin vaan tanssahdella, Tivinen sanoo.
Paljon työssä viihtymistä lisää myös se, että kaksikon ei tarvitse keskenään neuvotella siitä, kuka tekee mitäkin, vaan kaikki sujuu jouhevasti.
– Meillä on Sofian kanssa ihan yhdet aivot, millä toimimme. Hommat menevät tosi sujuvasti, Vehmassalo sanoo.
– Olemme olleet tässä molemmat monta vuotta, niin kummankaan ei tarvitse opastaa toista, eikä tarvitse sopia mitään. On ihan hitsin helppoa, Tivinen täydentää.
Risteilyjen välissä hoidetaan erilaisia laivan huoltotöitä. Tässä tankataan vettä Ristiinassa.
Aurinkoterassi ja risteilyjä
Tänä kesänä Aino tekee jo tuttuun tapaan sekä omia tilausristeilyjään, myynnissä olevia lippuristeilyjä että Hop On Hop Off -matkoja Astuvansalmen kalliomaalauksille. Kyytiin pääsee risteilystä riippuen Mikkelin satamasta, Ristiinasta, Varkaantaipaleelta tai Puumalasta. Ainon omat risteilyt on myynnissä nettilippu.fi-sivustolla ja Hop on Hop Off -matkat löytyvät visitmikkeli.fi-sivustolta.
Uutta tälle kesälle on, että kun laiva on Ristiinassa Kaukaanrannan torin laiturissa, sen aurinkoterassi on toisinaan avoinna.
– Sitä odotan itse innolla. Katsotaan, miten paljon ehdimme ja pystymme pitämään aurinkokansi-iltoja. Mutta ensimmäiset saivat tosi innostunutta palautetta ja kehuja, Henna Vehmassalo kertoo.
Kiertomatkoja myös Mäntyharjuun
Visit Mikkelin Hop On Hop Off -matkoilla pääsee tänä kesänä jo tuttuun tapaan Astuvansalmen kalliomaalauksille ja Puumalaan sekä Puumalan saaristokohteisiin. Risteilyjä tekee Ainon lisäksi myös M/S Kaunis Veera Puumalassa.
Tämän kesän uutuuksia ovat Mäntyharjun ja Juvan bussiretket.
– Hop On Hop Offit ovat yllättäneet meidät positiivisesti, eli ne ovat suosittuja. Teemme näitä kehittämishankerahalla, joten aina kokeillaan myös jotain uutta ja toivomme, että ne jäävät myös kaupalliseksi toiminnaksi. Näin onkin jo Aino-laivan Astuvansalmen retkien kohdalla käynyt, Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen sanoo.
Häkkinen kertoo, että Mäntyharju ja Juva valikoituivat nyt mukaan, koska molemmissa on upeita vierailukohteita.
– Siellä on hienoja kohteita, joita on mukava tuoda näin esiin. Voisi sanoa, että sellaisia piilossa olevia helmiä.
Mäntyharjussa vieraillaan esimerkiksi Taidekeskus Salmelassa, Woikoski Feelingissä ja Miekankoskella. Juvalla kohteina ovat muun muassa Pattoin perintötalo, TeaHouse of Wehmais, Juvan kivikirkko ja Partalan museoalue.
Häkkinen vinkkaa, että Hop On Hop Offit on myös paikallisille ja kausiasukkaille helppo tapa tutustua lähiseutuun.
– Esimerkiksi Puumalan saaristossa on upeita paikkoja meille paikallisillekin.
Itä-Suomen poliisilaitos tiedotti aikaisemmin keskiviikkona kadonneen henkilön etsinnästä Ristiinassa.
Poliisi löysi etsittävän henkilön hyväkuntoisena.
Itä-Suomen poliisilaitos sai kansalaisilta havaintoja, jotka auttoivat etsintöjen suuntamisessa oikealle alueelle. Poliisi löysi kateissa olleen naisen ulkoilualueelta hyväkuntoisena keskiviikkona kello 14 jälkeen.
Itä-Suomen poliisilaitos kiittää vapaaehtoista pelastuspalvelua, Pohjois-Karjalan rajavartiostoa ja Puolustusvoimia yhteistyöstä.
Juttu muokattu kauttaaltaan ja kuva poistettu kello 15.15, koska kadonnut henkilö löytyi.
Alueen toinen maanomistaja on vaihtunut, joten kaupunki palaa todennäköisesti alkuperäiseen, jo olemassa olevaa polkua käyttävään suunnitelmaan.
Astuvansalmen tilanne on ollut jo vuosia kaupungille ja matkailulle hankala. Kulkijoita voidaan opastaa vain parkkipaikalle asti ja parkkipaikalla mutta polun merkkaamisesta maastossa ei ole päästy sopuun. Arkistokuva.
Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Etelä-Savon ely-keskuksen Astuvansalmen ulkoilureittisuunnitelman vahvistamispäätöksen ja palautti sen uudelleen valmisteluun. Hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan, että asiassa ei ole useassa eri kohdassa menetelty hallintolain mukaisesti, joten asia on käsiteltävä uudelleen. Reittisuunnitelman laati ja vahvistamista haki Mikkelin kaupunki.
Kaupungin toiveena on ollut päästä toteuttamaan Astuvansalmelle uusi paremmin viitoitettu reitti.
Ulkoilureittisuunnitelmasta jättivät valituksen kaksi sen alueen maanomistajaa sekä Vanamon metsätien, eli yksityistien tiekunta.
Käsittelyssä ollut polkureitti suunniteltiin kulkemaan niin sanottua läntistä reittiä, eli eri alueella kuin nyt Astuvansalmelle vievä epävirallinen polku. Uusi reitti suunniteltiin kulkemaan Suurlahdentien parkkipaikalta ensin Vanamontietä pitkin. Tämän jälkeen se eteni metsässä.
Maanomistajat toivoivat reittiin muutoksia, joilla rauhoitetaan Kuvelammen ja Vuorilammen rantoja. Hallinto-oikeus toteaa, että ely-keskuksen olisi tullut asiaa ratkaistaessaan ottaa huomioon myös maanomistajien esittämä reittivaihtoehto ja arvioida, onko Mikkelin kaupunki tältä osin selvittänyt asiaa riittävällä tavalla.
Vanamontien tiekunta oli huolissaan tien turvallisuudesta. Valituksessaan tiekunta totesi, että sitä ei ole kuultu valmisteluvaiheessa ja suunniteltu reitti ei ole turvallinen, kun kävelijämäärä tiellä lisääntyy. Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että ely-keskuksen päätöksessä ei ole riittävästi arvioitu perustettavan ulkoilureitin aiheuttamia vaikutuksia tien käyttämiseen eikä päätöstä ole perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla myöskään yksityistien käytön osalta.
Ulkoilureittisuunnitelman vahvistamisen taustalla on pitkään jatkunut yritys saada alueelle merkitty polku, joka opastaa Astuvansalmen kalliomaalauksille. Kalliomaalauksille kulkee nyt kahden eri maanomistajan maiden läpi epävirallinen polku. Maanomistajat eivät ole olleet myötämielisiä polun merkkaamiselle.
Tänä keväänä toinen näistä alueen maanomistajista on vaihtunut. Alue lähempänä parkkipaikkaa on myyty paikallisille ostajille. Vanhan polun alueelle jää myös edelleen noin kilometrin verran omistusta henkilölle, jolta valtio on lunastamassa maita alueelta. Noin kilometri vanhasta polusta jää siis tämän maanomistajan maille silloinkin, kun lunastus aikoinaan toteutuu.
Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoo olleensa uuden maanomistajan kanssa yhteydessä.
– Heille ei ollut estettä, että polku voisi kulkea heidän maillaan. Tavattoman hienoa olisi, jos pääsisimme uuden ja vanhan maanomistajan kanssa yhteisymmärrykseen, että polku kulkisi jo vakiintuneella paikallaan. Palaamme siis todennäköisesti lähtöruutuun ja päivitämme ensimmäistä suunnitelmaa ja haemme sille hyväksymistä elyltä, Äikäs kertoo.
Tänä kesänä alueen opasteet eivät siis parane.
Tästä erillisenä asiana Astuvansalmen suojelualueen lunastus etenee hiljalleen. Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta lunastetaan alue valtiolle. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Lunastuslupa oli jo viime kesänä (Ristiinalainen 8.6.2023) vahvistettu ja vuorossa oli maanomistajalle maksettavasta korvauksesta sopiminen.
Aluetta on pitkään yritetty saada joko yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi tai ostettua valtiolle, mutta nämä eivät ole onnistuneet. Kun lunastaminen on toteutunut, aluetta hallinnoi Metsähallitus.
