Keskiviikkona löytyi Essoten alueelta kolme uutta koronatartuntaa.
Essote muistuttaa, että ennen hoitoon hakeutumista pitää soittaa 116117.
Essote tiedotti asiasta torstaina. Kaksi positiivista koronanäytettä löytyi Puumalasta ja ne liittyvät alkujaan Ylläkseltä tulleisiin tartuntoihin. Yksi tartunnoista kuuluu mikkeliläisen ravintola Fenixin tartuntaketjuun.
Altistuneet on keskiviikkona illalla saatu kartoitettua ja asetettua karanteeniin. Ylläksen ketjusta on alueella todettu tartuntoja yhteensä 12 henkilöllä ja Fenixin ketjussa kahdeksalla henkilöllä.
Puumalan Hurissalon Salessa on asioinut torstaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina (8.–11.10.) henkilö, jolla on todettu koronatartunta. Muiden henkilöiden altistuminen on kyseisinä päivinä ollut mahdollista.
Koko maan heikentynyt koronatilanne on Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä mukaan alkanut näkyä kuntayhtymän alueella. – Tilanteemme on rauhoittunut suurten tartuntaketjujen haltuunoton jälkeen, mutta huolenaihetta herättää kuitenkin tartuntaketjujen kasvanut määrä ja että tartunnan lähteitä on ollut vaikeampi löytää. Tautia liikkuu väestössä, Seppälä sanoo Essoten keskiviikon tiedotteessa.
Essote tiedotti keskiviikkona, että kaksi uutta koronatartuntaa on löytynyt alueelta viimeisen kolmen vuorokauden aikana. Toinen niistä liittyy aiempaan tartuntaketjuun. – Molempien löydösten altistuneet on tavoitettu ja asetettu karanteeniin. Koronan takia meillä on myös potilaita sairaalahoidossa, kertoo Seppälä.
Koulujen syyslomat ovat tuoneet alueelle runsaasti kausiväestöä Etelä-Suomesta. – Jos alueella asuvalla tai täällä muutoin olevalla tulee flunssaan viittaavia oireita tai hän epäilee saaneensa koronan, niin on syytä olla yhteydessä Päivystysavun numeroon 116117. Tartuntojen ehkäisyssä on edelleen tärkeää, ettei liiku flunssaisena muiden parissa, huolehtii hyvästä käsihygieniasta sekä pitää turvavälejä liikuttaessa kodin ulkopuolella. Mikäli turvavälien pitäminen ei onnistu julkisissa tiloissa ja kaupoissa, on tällöin syytä käyttää maskia, muistuttaa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Viikonlopun aikana Essoten alueelta löytyi kolme uutta koronatartuntaa. – Tiedossamme on kaksi pienehköä tartuntaketjua, kertoi Seppälä tiedotteessa tuolloin. Elina Alanne
Ristiinan kukkakaupan yrittäjänä toimii nyt Minna Kurvinen Suomenniemeltä.
Minna Kurvinen hyppäsi ravintola-alalta kukka-alalle, kun mahdollisuus tuli eteen.
– Minähän työskentelin täällä nelisen vuotta aikoinaan Kirsin ja Jarmon (Martikainen) aikaan, joten tähän oli sen puoleen helppo tulla, Kurvinen kertoo.
Edellisen kerran kukkakaupan yrittäjä vaihtui kesän alussa, kun Manu Pasanen osti koko Mielosen hautaustoimiston toiminnan Martikaisilta. Ristiinan kukkakauppa oli osa tätä. Pasanen kertoi jo tuolloin Ristiinalaisessa, että hän on nyt kukkakauppayrittäjä, mutta kukka-ala on hänelle vierasta.
– Manu oli jo aiemmin minuun yhteydessä. Kesällä työntekijätilanne tässä kukkakaupalla muuttui, joten tämä mahdollisuus tuli minulle hyvään saumaan, Kurvinen kertoo.
Hän oli syyskuun puoliväliin saakka tyttärensä kanssa yrittäjänä kahvila-ravintola Salmenrannassa Suomenniemellä.
– Olimme miettineet välillä lopettamista, mutta toisaalta se olisi voinut jatkuakin. Toisaalta en olisi uskaltanut työttömäksi jäädä, joten ilmoitin Manulle, että me tullaan.
Kurvinen omistaa Ristiinan kukkakaupan yhdessä tyttärensä Jatta Nikkilän kanssa, joka nyt myös opettelee yrityksen asioita.
– Teemme yhteistyötä Mielosen kanssa, eli myymme myös arkkuja, ja Mielonen ostaa meiltä kukkalaitteita, Kurvinen selventää yrityskaupan kuviota.
Yrittäjähenkinen nainen on aikoinaan toiminut parturi-kampaajana seitsemän vuotta ja nyt viimeisimmäksi pyörittänyt Salmenrantaa 6,5 vuotta. Välissä hän on kukka-alan lisäksi ehtinyt työskennellä vuosia suntiona.
– Taidan olla vähän oman itseni herra, eli tietty yrittäjähenkisyys minussa asuu. Tykkään asiakaspalvelusta, eli touhuta ihmisten kanssa, oli asiakas minkälainen tahansa, Kurvinen miettii.
Kukkakaupassa on tällä viikolla palattu entisiin, laajempiin aukioloaikoihin. Kurvinen uskoo, että vaikka marketitkin myyvät nykyään paljon kukkia, niin erityisesti juhlissa kukkakaupan palvelu on tärkeää.
– Kun on suruja tai iloisia juhlia, niin silloin tarvitaan palvelua. Palvelemme nyt asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista, jotta saataisiin kukkakauppa taas uuteen nousuun, uusi yrittäjä toteaa ja alkaa sitoa juuri tilattua onnittelukimppua.
Ristiinasta asuntomurron yhteydessä torstaina anastettu auto saatiin takaa-ajon jälkeen kiinni Kouvolassa myöskin torstaina. Auto ajoi ensin poliisipartioita karkuun aamupäivällä Lappeenrannassa ja myöhemmin iltapäivällä Kouvolassa, kertoo Kaakkois-Suomen poliisi.
Kuljettaja ja kaksi matkustajaa saatiin kiinni takaa-ajon jälkeen Kouvolassa, kun auto ajoi poliisin asettamaan piikkimattoon. Operaatioon osallistui useita poliisipartioita. Poliisiajoneuvoille ei tullut takaa-ajossa vaurioita.
Ristiinan Tyvikujalla tunkeuduttiin 8. lokakuuta yöllä, eli keskiviikon ja torstain välisenä yönä, omakotitaloon ja anastettiin omaisuutta, tiedottaa poliisi.
Samassa yhteydessä talon pihalta anastettiin tummansininen Audi Q5 -henkilöauto. Auto vietiin asunnosta löytyneillä avaimilla.
Autosta on saatu havainto torstaina 8. lokakuuta Lappeenrannassa.
Etelä-Savon ely-keskus on hakenut ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa valtiolle alue, jolla sijaitsee Astuvansalmen kalliomaalaukset ja osittain sinne johtava polku.
Määräalan koko on noin 8,4 hehtaaria. Alue on yksityisomistuksessa.
Matkailuväen parissa Astuvansalmen polku ja sen huonot opasteet ovat olleet jo vuosia kiperä kysymys. Tänä kesänä alueella kävi niin paljon vierailijoita, että polku erottuu selkeästi. Kuva on otettu syyskuussa.
Tarkoituksena on hankkia alue luonnonsuojelualueeksi. Ely-keskus on esittänyt alueen maanomistajalle sekä yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista että maakauppaa, mutta asiasta ei ole päästy sopuun. Siksi ely-keskus haluaa lunastaa alueen.
Hakemus on saapunut ympäristöministeriöön kesällä. Ministeriön asiantuntija Janne Hesso toteaa, että päätös siitä pitää antaa kahden vuoden kuluessa.
– Tai muuten asiassa pitää tehdä uudet kuulemiset, Hesso selventää.
Ely-keskus on tehnyt asian kuulemiset syksyllä 2019. Ympäristöministeriö ratkaisee asian näiden kuulemisten ja hakemuksen pohjalta.
Hesso toteaa, että nykyään luonnonsuojelualueiden perustamisesta päästään pääsääntöisesti sopimukseen ely-keskusten ja maanomistajien kesken.
– Aika harvoin asioissa mennään näin. Vielä noin 20 Natura-alueisiin liittyvää päätöstä on tulossa. Päätöksiä tehdään noin 5–10 kappaleen vuosivauhdilla.
Hesso arvioi, että Astuvansalmen asia ratkaistaan ministeriössä ensi vuoden aikana. Tämän jälkeen maanomistajalla on 30 päivää aikaa valittaa asiasta halutessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jos alue päätetään lunastaa, maanmittauslaitos tekee niin sanotun lunastustoimituksen, jossa se arvioi alueen puuston ja muun arvon. Tämän pohjalta maanomistaja saa lunastuksesta korvauksen.
– Se on kysymys erikseen, että onko se sama summa kuin mitä ely-keskus neuvotteluissa tarjosi. Minun tuntumani on, että ely-keskukset usein pystyvät neuvottelemaan paremmalla summalla. Moni maanomistaja haluaa maanmittauslaitokselta puolueettoman näkemyksen, mutta he saattavat lopulta pettyä.
Lausunnoissa Etelä-Savon maakuntaliitto, Museovirasto, Metsähallitus, Mikkelin kaupunkisuunnittelu sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualue puoltavat alueen siirtämistä valtion haltuun. Maanomistaja on todennut ely-keskukselle sähköpostilla vastustavansa lunastushanketta.
Lausunnoissa esimerkiksi maakuntaliitto toteaa, että alue on maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävää luonnonsuojelualuetta, joten sen käyttöä koskee jo nyt tietyt reunaehdot. Lisäksi Astuvansalmen kalliomaalaukset on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäänne.
Maakuntaliitto toteaa lausunnossaan, että alueen siirtyminen valtion haltuun turvaa niin luonnon- kuin kulttuuriarvojenkin puolesta ainutlaatuisen Astuvansalmen alueen arvojen säilymisen entistä paremmin sekä mahdollistaa alueen käytön suunnittelun siten, että nämä arvot eivät vaarannu.
Maakuntaliitto toteaa myös, että alueelle on odotettavissa yhä lisääntyvää matkailukäyttöä, jolloin alue voi vaarantua ilman hyvää suunnittelua.
Syyskuussa polun päälle oli useammassa kohtaa kaatunut puita.
Astuvansalmen alue on ollut jo vuosia kiperä kysymys Mikkelin matkailussa. Asian ongelmallisuudesta keskusteltiin myös syyskuussa Ristiinassa matkailuyrittäjille järjestetyssä GeoNaCu Saimaa -hankkeen tilaisuudessa. Hankkeessa kehitetään Anttolan Luonnonkeskuksesta ja Ristiinan Kalliotaidekeskuksesta vetovoimaisia luonto- ja kulttuurimatkailun kohteita.
Moni paikalla ollut matkailuyrittäjä toi esiin harmituksen siitä, että alue ja polku ovat tällä hetkellä huonosti opastettuja. Kaupunki voi opastaa matkailijoita alueelle vain parkkipaikalle saakka.
Paikalle haluavat käymään lähes kaikki seudulla majoittuvat, mutta majoitusyrityksissä koetaan hankalaksi neuvoa heitä polulle, jonka kunnosta ei koskaan tiedä. Ristiinalaisen tietojen mukaan alueen käytöstä ja opasteista ei ole päästy sopuun maanomistajan ja kaupungin kesken. Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä toteaa ely-keskukselle antamassaan lausunnossa, että alueen maanomistajatilanne on tällä hetkellä sellainen, että maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämisestä ei ole täyttä varmuutta.
– Valtio on käynyt alueen suojelusta neuvotteluja, mutta sopimuksiin ei ole päästy. Myös Mikkelin kaupunki on neuvotellut alueella kulkemisesta ja sen käyttämisestä, mutta tuloksetta. Siksi on perusteltua, että alue hankittaisiin lunastusteitse valtion omistukseen, Riihelä kirjoittaa lausunnossaan.
Alueen maanomistaja ei halunnut kommentoida asiaa Ristiinalaiselle.
Parissa kohtaa polun varressa on penkki levähtämistä varten.
Sekä asian ongelmallisuuden että luontoarvojen vuoksi matkailussa painotetaan yhä enemmän sitä, että Astuvansalmella vierailtaisiin opastetusti vesiteitse. Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen korosti GeoNaCu Saimaan tilaisuudessa sitä, että vaikka Mikkeli ei tekisi mitään Astuvansalmen markkinoinnin eteen, sinne mennään silti.
– Katsoimme jokin aika sitten läpi kaikki Suomesta kertovat matkaopaskirjat, jotka vain käsiimme saimme. Niissä kaikissa kerrotaan Astuvansalmesta. Olen myös tavannut Mikkelissä ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen pelkästään Astuvansalmen kalliomaalausten takia, Häkkinen kertoi.
8.10. paperi- ja näköislehdessä julkaistussa Suomenniemen koulua käsitelleessä jutussa oli virhe. Koulun lakkauttamisen on laskettu tuovan säästöjä 225 000 euroa vuodessa, ei 250 000 euroa.
Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistain kokouksessaan palauttaa Ristiinan kirjaston ja nuorisotalon siirtoa koskevan suunnitelman takaisin valmisteluun.
Kirjaston ja nuorisotilan muuttosuunnitelmassa kirjasto sijoittuisi lukiolta jääneisiin tiloihin. Ne kuitenkin olisivat myös parhaat opetuskäyttöön.
Sama suunnitelma palautui jo kesällä lautakunnista uuteen valmisteluun, kun aluejohtokuntaa ei oltu kuultu asiasta.
Palauttamista esitti ristiinalainen Jaakko Väänänen (kesk.) ja häntä kannatti Jaana Strandman (kesk.)sit.
Väänäsen esitys liittyy kirjaston paikkaan koulukiinteistössä. Suunnitelmassa se olisi sijoittumassa lukiolta jääneisiin, koulun uusimpiin opetustiloihin. Väänänen toteaa, että kirjaston paikka voisi olla koulukeskuksen vanhimmassa osassa, joka on rakennettu lähes kolmekymmentä vuotta sitten ja on hänestä joka tapauksessa peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina.
Asiasta äänestettäessä Väänäsen palautusesityksen kannalla olivat Väänänen, Strandman, Vesa Himanen (ps.), Jaana Vartiainen (sd.), Markku Himanen (sd.), Hannu Tullinen (sd.) ja Marita Hokkanen (sd.).
Suunnitelman olisivat laittaneet eteenpäin kaupunginhallitukseen Kerttu Hakala (vihr.), Paavo Puhakka (kok.), Pekka Heikkilä (vihr.), Marja Kauppi (kesk.), Keijo Siitari (kesk.) ja Tarja Gråsten-Tarkiainen (kok.).
Syyskuun lopulla suunnitelma siirtyi eteenpäin kasvatus- ja opetuslautakunnasta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnasta. Molemmat lautakunnat hyväksyivät esityksen, jossa aikataulu oli täsmennetty niin, että Ristiinan koulukeskuksen nuorisotilojen suunnittelu ja saneeraus tehdään suunnitelman mukaisesti ensin ja kirjastotilojen saneeraus käynnistetään Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen lakkautuspäätöksen saatua lainvoiman.
Kasvatus- ja opetuslautakunta huomautti lisäksi, että suunnitelmassa pitää huomioida koulun tilojen käyttö, eli hyödyntää entisen lukion tiloja perusopetuksen käyttöön. Lisäksi kaupungin asiointipisteen ja rakennusvalvonnan paikka pitää olla selvä jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi pitää huomioida varhaiskasvatuksen toiveet.
Kaupungin prosessi tällaisessa asiassa menee niin, että muut lautakunnat lausuvat asiasta mutta kaupunkiympäristölautakunta on viimeinen lautakunta, joka esittää asiaa kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle. Asia palaa nyt uuden valmistelun jälkeen taas aikanaan lautakuntiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Linnaniemi ry:lle 4000 euroa avustusta Linnaniemen keskiaika -tapahtuman järjestämiseen.
Kesällä 2020 Linnaniemen keskiaika -tapahtumassa oli tarkoitus olla myös Medieval Combat Sport –kamppailulajin yksi SM-tason osakilpailu.
Ministeriö myönsi kaikkiaan yli seitsemän miljoonaa euroa avustuksina koronavirusrajoitusten vuoksi peruuntuneille tai ennakoitua pienempinä toteutuville kulttuuritapahtumille. Tuen tavoitteena on, että taide- ja kulttuuritapahtumia järjestävien yhteisöjen ja säätiöiden edellytykset jatkaa toimintaansa säilyvät. Linnaniemen keskiaika peruttiin kesältä 2020.
Tukea myönnettiin yhteensä sadalle hakijalle.
– Korona on kurittanut kulttuuritoimijoita kovalla kädellä. Siksi on tärkeää, että tämän vuoden lisätalousarviossa on pystytty ohjaamaan lisätukea kulttuurille ja taiteelle, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo ministeriön tiedotteessa.
Avustus on tarkoitettu 1.6.–31.8.2020 koronapandemiasta johtuvista syistä peruuntuvia tai ennakoitua pienempinä toteutuvia kulttuuritapahtumia järjestävien yhteisöjen ja säätiöiden toimintaan. Avustusta myönnettiin oikeuskelpoisille yhteisöille, jotka järjestävät Suomessa taide- ja kulttuuritapahtumia vakiintuneesti ja säännöllisesti.
Avustuksia ministeriöltä haettiin noin 12 miljoonan euron edestä joko toiminnan lisärahoituksena tai erityisavustuksena eli hankerahoituksena. Moni hakijoista on saanut vakiintuneeseen toimintaansa yleisavustusta joko opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai Taiteen edistämiskeskukselta.
Ministeriön tiedotteessa todetaan, että erityisavustusten hakemuksissa korostui toimijakentän laajuus ja monimuotoisuus. Avustuksista päätettäessä on otettu huomioon muun muassa hakijoille koronapandemiasta aiheutuneet tulonmenetykset ja säästöt sekä toimintaedellytysten parantamiseksi tarvittavat toimet.
Linnaniemi ry sai niin sanotun erityisavustuksen. Tässä ryhmässä suurimman avustuksen sai Flow Festival Oy, jota tuettiin Flow-festivaalin suunnittelun ja järjestämisen kuluissa 780 000 eurolla. Erityisavustuksen saajissa ei ole muita eteläsavolaisia tapahtumia.
Yleisavustuksina suurimman summan sai Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry, joka sai Oopperajuhlien toimintaedellytysten ylläpitämiseen ja varmistamiseen 780 000 euroa. Etelä-Savossa yleisavustusta saivat myös Taidekeskus Salmela Oy 250 000 euroa, Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry 75 000 euroa, Joroisten Musiikkiyhdistys ry 20 000 euroa sekä Savonlinnan kansainvälisten luontoelokuvafestivaalien kannatusyhdistys ry 4000 euroa.
Mikkelin raviradalla järjestetään Ristiina-ravit ensi tiistaina 6. lokakuuta.
Ravit alkavat kello 18 mutta jo ennen tuota, kello 17.40, ravataan ponilähtö.
Tähtituula osallistuu Ristiina-ravien 4. lähtöön. Kuva on Seinäjoen kuningatarkilpailusta elokuussa. Kuva: Hippos / Juho Hämäläinen
– Tiedossa on hyvät ravit. Ristiina-ravit on valtakunnallisesti ainoa ravitapahtuma tuona päivänä. Paikan päällä raveja seuraa varmaan alle 1000 henkilöä mutta toto-tv:n ääressä noin 10 000 henkilöä, Mikkelin raviradan toimitusjohtaja Kari Tiainen kertoo.
Illan totopelimyynti tulee olemaan 200 000 – 250 000 euroa, Tiainen arvioi.
Raveissa juostaan kymmenen lähtöä. Jokaisella kuudella mukana olevalla ristiinalaisyrityksellä on oma lähtö. Näiden lähtöjen lisäksi ravataan toki myös koelähtö.
– Se vaaditaan hevosilta, jotka aloittavat tai joilla on pitkä tauko, Tiainen selventää.
Mikkelissä nähdään myös kolmevuotiaiden suomenhevosten ja 4-vuotiaiden suomenhevostammojen Varsakunkku-karsinnat. Näissä lähdöissä nähdään tulevien vuosien huippuhevosia, jotka keräävät pisteitä syksyllä myöhemmin juostavaan finaaliin.
– Sijoituspisteillä pääsee finaaliin, jonka ykköspalkinto on 15 000 euroa.
Kolmevuotiaita suomenhevosia kilpailee illan toisessa lähdössä peräti yksitoista. Joukossa ovat muun muassa kotiradan Pirttilän Roosa, Isosalon Se ja Karelia. Voitosta voittoon kulkeneen Parvelan Retun tallikaveri Siirin Valtsu on ehtinyt sekin voittaa molemmat kaksi kilpailuaan tähän asti.
Vuotta vanhempien tammojen Varsakunkku-lähdön suosikki Viksun Lilja saapuu Mikkeliin Etelä-Pohjanmaalta.
Neljännessä lähdössä iskevät yhteen kotiradan kovat Paakkarin Myrsky ja Limuska. Kolmevuotiaat lämminveriset puolestaan hakevat asetelmia loppuvuoden isoihin kilpailuihin illan kahdeksannessa lähdössä.
Ristiina-ravien ristiinalaisista yhteistyöyrityksistä voi kysyä vapaalippuja raveihin. Jokainen yritys järjestää vapaalippujen jaon omalla tavallaan. Viestintä Kreivin vapaalippuja voi hakea Kreivin ja Ristiinalaisen toimistosta, Brahentie 16.
Yleisön sisäänkäynti Mikkelin raviradalle tapahtuu vain niin sanotusta vanhasta pääportista. Talli- ja yleisöalue on eriytetty toisistaan.
Näiden ravien jälkeen Mikkeli isännöi perjantaina 16. lokakuuta uudenlaisia After work -raveja. Ne pääsevät vauhtiin jo klo 15.30.
Nyt minä palasin vihreälle, saattaa ilmoittaa päivän touhujen lomassa Ristiinan päiväkodin lapsi.
Vihreä ei ole paikka vaan lapsen tunnetaso. Varhaiskasvatuksen sosionomi Sara Sistonen on ottanut joissakin päiväkodin ryhmissä käyttöön tunnelämpömittarin. Sen avulla lapset opettelevat tunteiden nimeämistä ja sääntelyä.
Ristiinassa ja Emolan päiväkodissa työskentelevä varhaiskasvatuksen sosionomi Sara Sistonen näyttää tunnelämpömittaria. Sen avulla lapsi oppii miettimään omia tunteitaan ja toimintaansa. Kortit ovat Fanni-sarjasta.
Tunnetaidoista on puhuttu julkisuudessakin yhä enemmän muutaman viime vuoden aikana. Ristiinan päiväkoti on yksi harvoista Mikkelin päiväkodeista, joissa työskentelee hankerahoituksella varhaiskasvatuksen sosionomi opettelemassa lasten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Sistonen tapaa myös Ristiinassa perhepäivähoidossa olevia lapsia.
– Tutkimustenkin mukaan on hyvä, mitä aikaisemmin lapset oppivat tunnetaitoja. Ne ovat kaiken yhdessä toimimisen perusta ja liittyvät sosiaalisiin taitoihin, eli kavereiden kanssa toimimiseen.
Tunnetuokioissa harjoitellaan päiväkodissa esimerkiksi tunteiden tunnistamista ja sanoittamista.
– Lapselle on hyvä, jos hän osaa sanoittaa oloaan esimerkiksi silloin kun hän oikein kiehuu kiukusta, eikä hallitse itseään, Sistonen kertoo.
Tunnetuokioista asiat siirtyvät osaksi päiväkodin arkea. Isompien käyttämä tunnelämpömittari on hyvä esimerkki siitä, että lapset ottivat sen heti osaksi omaa puhettaan. Mittarille tunteita asetetaan vihreälle, keltaiselle tai punaiselle. Keltaisella esimerkiksi riehuminen alkaa jo mennä vähän yli, kun punaisella se on jo liiallista.
– Kun olemme miettineet asioita tunnelämpömittarille, niin lapset hienosti tajuavat, että ilokin voi mennä yli. He ymmärtävät senkin, että suru voi olla myös vihreä tunne.
Sistonen työskentelee Ristiinan päiväkodissa nyt toista vuotta. Hänen tittelinsä oli aiemmin perhetutor, mutta se vaihtui välissä hankerahoituksen vuoksi.
Työn sisältö on kuitenkin sama. Sistonen kohtaa lapsia sekä tunnetuokioissa että muussa päiväkodin arjessa. Hänellä ei ole kasvatusvastuuta, eli ryhmässä ollessaan hän on aina ylimääräinen aikuinen. Tänä syksynä hän erityisesti huomasi, että siitä on kaikille hyötyä.
– Lasten kasvaessa ryhmä ja aikuiset vaihtuvat ja monelle lapselle oli todella tärkeää, että olin siellä uudessakin ryhmässä tuttuna ja turvallisena aikuisena. Kaikkiaan lapset kaipaavat paljon kosketusta ja syliä. Päiviin kuuluu paljon sylittelyä.
Arjen touhujen lomassa Sistonen voi ottaa puheeksi lapsen kanssa, että lapsi näyttää surulliselta tai iloiselta.
– Esimerkiksi riitatilanteissa tunnetaitoja harjoitellaan päiväkodissa ihan joka päivä. Uskon, että päiväkodin työ näkyy myöhemmin myös koulussa. Käymme kaveritaitoja paljon läpi. Esimerkiksi sitä, mitä voi toiselle sanoa tai tehdä. Ja että kenenkään ei kosketa ilman lupaa, Sistonen kertoo.
Lasten lisäksi tärkeä osa Sistosen työtä on olla päiväkodin henkilökunnan tukena ja antaa heille uusia vinkkejä työhön.
– Koko henkilökunta on tässä ihanasti mukana ja tunnekasvatusta pidetään tärkeänä. Oma taustani on lastensuojelun perhetyössä, joten olen voinut auttaa henkilökuntaa ja perheitä myös sieltä kertyneellä osaamisellani.
Lasten ja henkilökunnan lisäksi iso osa työtä ovat päiväkotilasten perheet. Sistoseen saa ottaa yhteyttä kaikenlaisissa murheissa ja hän ohjaa tarvittaessa eteenpäin palveluiden piiriin.
– Toimintaa on ollut vasta vuoden, joten sen vakiintuminen ottaa aikaa. Vanhemmat voisivat rohkeamminkin olla yhteydessä, Sistonen vinkkaa.
Sistonen pitää haluttaessa lapsen kanssa myös yksilötapaamisia tai neuvoo vanhempia.
– Esimerkiksi lapsen kiukku voi olla tosi voimakas ja vanhempi kotona ihan neuvoton tilanteen kanssa. Silloin voimme miettiä lapsen kanssa keinoja, mitkä auttaisivat häntä rauhoittumaan.
Elina Alanne
Varhaiskasvatuksen sosionomit Mikkelissä
Kyseessä on Mikkelin varhaiskasvatuksen kehittämishanke, joka alkoi elokuussa 2019.
Nyt hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Varhaiskasvatuksen sosionomeja työskentelee kaupungissa kolme, pian neljä.
Toimintaa tällä hetkellä kuudessa päiväkodissa sekä ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoitajien kanssa.
Uusia koronatartuntoja on löytynyt Essoten alueelta viisi.
Essote suosittelee kasvomaskien käyttöä, jos turvaväliä ei voi pitää. Kuva: Pixabay
Tapaukset eivät liity alueen aiempiin Mikkelin suuriin tartuntaketjuihin, vaan ovat osa laajasti julkisuudessa ollutta Ylläksen ketjua.
Tartunnat ovat löytyneet Puumalan, Mikkelin ja Pieksämäen alueelta. Tartunta- ja altistusketjujen kartoitus on edelleen käynnissä ja tähän mennessä karanteeniin on asetettu yli 20 henkilöä. Lähes kaikki karanteeniin joutuvat on tavoitettu.
– Neljä henkilöä on saanut tartunnan lomalla Ylläksellä ja tauti on levinnyt vielä yhteen heidän lähipiiriinsä henkilöön. Kehotamme kaikkia Ylläksellä olleita ottamaan yhteyttä Päivystysavun numeroon 116117, jos ilmaantuu pienintäkään flunssaoiretta, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Yksi tartunnan saaneista on ollut Essoten Puumalan hyvinvointikeskuksessa tartuttavana maanantaina 28.9. klo 8.30–12.00. Altistuneita on pelkästään Puumalassa kymmeniä.
– Tämä on hyvin vakava altistus, kun Puumalassa on ollut laboratoriopäivä ja siten paljon riskiryhmiin kuuluvia paikalla. Heidän ja muidenkin altistuneiden tulee ottaa yhteyttä numeroon 116117, jos vähäisiäkin koronaan viittavia oireita ilmenee, kehottaa tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Yksi sairastuneista on ollut Pieksämäellä Moilas Oy:n myymälä-kahvilassa 28., 29. ja 30.9. klo 11.30–12. Hän on mahdollisesti altistanut kyseisinä aikoina siellä olleita.
– Nämä uudet tartunnat osoittavat hyvin sen, että tilanne voi alueella muuttua nopeasti. Essoten alueella julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää, on syytä käyttää kasvomaskia koronatartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi, Gärdström tähdentää.
Virhe korjattu 2.10: Maanantai oli 28.9. Jutussa oli aiemmin Puumalan kohdalla maanantain päivämääränä 29.9.
Kirjailija Anne Leinonen valittiin kirjoittamaan Saimaa-ilmiön, eli Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen hakukirja.
Anne Leinosen suosikkityyli on spekulatiivinen fiktio, eli fantasia, scifi ja kauhu. Hän on kirjoittanut useita teoksia yhteistyössä toisen kirjailijan kanssa ja pitää yhdessä kirjoittamisesta.
Leinonen on koko työuransa tehnyt monipuolisesti töitä kulttuurialalla. Hän on aina tehnyt kirjailijan työn lisäksi myös kustannustoimittajan ja tuottajan töitä, joten hakukirjan kirjoittajan pesti on hänelle looginen jatkumo kulttuurikentällä.
– Tosi hienoa, että pääsin mukaan. Mukavaa, että kulttuurialalla voi vuorotella erilaisissa tehtävissä. Niinhän se on, että leipä muodostuu pienistä palasista.
Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja valitaan yksi Suomesta ja yksi Slovakiasta. Suomen paikasta kilpailevat Savonlinnan lisäksi Oulu ja Tampere. Seuraavan vaiheen hakukirja pitää olla valmis huhtikuussa ja raati valitsee kulttuuripääkaupungin 2. kesäkuuta.
Savonlinnan hankkeessa on mukana muutkin Itä-Suomen kaupungit. Ristiinalainen Leinonen tekee työtään Mikkelistä.
– Uskon, että Saimaa-ilmiöstä on etua varmasti vuosiksi eteenpäin. Tässähän kartoitetaan nyt kulttuuri- ja taidealan tapahtumia ja innovaatioita sekä rakennetaan ylimaakunnallista yhteistyötä.
Kirjailijana ja kirjallisuusalalla laajasti verkostoitunut Leinonen kokee, että esimerkiksi tarinallisuutta ei vielä hyödynnetä alueella eikä matkailussa tarpeeksi.
– Tavoitteeni on nostaa esiin paikallisia tarinoita. Itse kunkin tekisi hyvää penkoa historiaa. Esimerkiksi eteläsavolaisia kummitustarinoita ei ole koottu mihinkään. Osallistuin Budapestissä aikoinaan kummituskävelylle, jossa opas kertoi vampyyriaiheisia tarinoita pimeän aikaan. Se oli hieno elämys.
Leinonen muistuttaa, että kulttuuripääkaupunkihankkeen tarkoitus on tukea ja tuoda lisää elinkeinoa alueelle. Lisäksi siinä on kyse ihan tavallisten ihmisten tavallisesta kulttuurista.
– Esimerkiksi kädentaidot ovat kulttuuria. Tai alueen hassut tapahtumat, tai kaikenlainen musiikki ja artistit.
Tänä vuonna Leinosen oli tarkoitus viettää 20-vuotistaiteilijajuhlia. Korona kuitenkin sotki nämäkin suunnitelmat. Uusia teoksia kirjailijalta on tullut viime kuukausina neljä.
– Joskus käy näin, että työt, joita on tehnyt useamman vuoden aikana, julkaistaan samoihin aikoihin. Itselle olisi toisaalta mukavampi, että ne tulisi väljemmin.
Korona perui myös kaikki kirjallisuusalan tapahtumat, kuten messut. Leinonen harmittelee tilannetta erityisesti pienten kustantamoiden näkökulmasta.
– Kun messut peruttiin, pieniltä kustantamoilta meni parhaat mahdollisuudet markkinoida ja myydä uutuuksia. Myyntiä on toki siirtynyt verkkoon, mutta siitä jää pois heräteostosten mahdollisuus. Kirjakaupassakin ihmisen ostopäätökseen vaikuttaa paljon se, että hän pääsee vilkaisemaan kirjaa ja lukemaan takakannen.
Suomen kirjakaupat ovat nykyään lähinnä yhden ketjun kauppoja. Valikoima on niin suppea, että jopa isojen kustantamoiden on vaikea saada sinne kaikkea myyntiin. Vielä vaikeampaa se on pienille kustantamoille.
– Katve-romaanini ei päässyt kirjakauppoihin mutta onneksi sitä on ostettu kirjastoihin hyvin. Kirjastolaitos on kirjailijoiden pelastus sekä sivistyksen ja lukemisen kannalta erittäin tärkeä. Se tasoittaa sivistystä, kun taloudellisessa ahdingossakin olevat voivat lukea. Minä en olisi kirjailija ilman kirjastoa, Leinonen miettii.
Leinosen pesti Saimaa-ilmiön parissa jatkuu vuoden 2021 loppuun. Kaksi käsikirjoitusta on jo kustantajilla odottamassa kommentteja.
– Editoitavaa tulee sieltä ensi vuonna mutta uutta en nyt kirjoita. Jatkan sitten taas täyspainoisesti tämän hankkeen jälkeen.
Elina Alanne
Leinoselta vuonna 2020 ilmestynyttä
Katve-romaani, julkaisija Osuuskumma. Metsän äidin maisemiin sijoittuva itsenäinen romaani yhdistelee maagista realismia ja kauhua kiehtovaksi kudelmaksi.
Holtiton masiina, julkaisija Icasos. Leinosen ensimmäinen lastenromaani on suunnattu 10–13-vuotiaille. Sen on kuvittanut lahtelainen Broci.
Pieni taikakauppa – fantastinen kirjoitusopas, julkaisija Haamu. Leinosen ja Mervi Heikkilän kirjoittama, Brocin kuvittama kirjoitusopas sisältää tietoa ja tehtäviä fantasian kirjoittamisesta kiinnostuneelle. Suunnattu noin kolmasluokkalaisista eteenpäin, yläikärajaa ei ole.
Kymmenen käskyä maailmanloppuun, julkaisija Storytel. Suoraan äänikirjaksi kirjoitetussa toimintajännärissä Suomessa on terrori-isku, sähköt poikki ja leviää virus. Tarina on kirjoitettu jo ennen koronaa.
Ristiinassa Parikanniemen lastenkodilla perinteisesti järjestetty Matka Betlehemiin -jouluvaellus perutaan tältä vuodelta koronan takia.
Parikanniemen jouluvaellus on ollut hyvin suosittu. Kuva: Juho Jolkkonen
Vaellus on ollut hyvin suosittu. Sille on osallistunut viime vuosina yli 1200 vaeltajaa ja vapaaehtoista.
Jouluvaelluksen järjestävät Parikanniemen ystävät ry ja Parikanniemisäätiö. Ne tiedottivat päätöksestä tiistaina. Tavoite on järjestää Matka Betlehemiin 25-vuotisjuhlavaellus 10.–11.12.2021.
Tiistaina tiedotettiin myös, että itsenäisyyspäivää juhlitaan tänä vuonna uudella tavalla. Perinteisiä Linnan juhlia ei järjestetä, vaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kutsuvat kaikki suomalaiset viettämään itsenäisyyspäivää ruutujen välityksellä. Tilaisuuden yhteistyökumppanina on Yle, joka näyttää ja tekee päivän aikana erilaista ohjelmaa eri puolilta Suomea.
Valtakunnallisesti koronatartuntoja on viime päivinä löytynyt kiihtyvään tahtiin. Essoten alueella tilanne puolestaan on rauhoittunut. Maanantaina tiedotettiin, että viikonlopun aikana löytyi kaksi uutta koronatartuntaa Essoten alueella.
Toinen on Essoten alueen ulkopuolelta testeihin tullut henkilö, joka ei ole altistanut Etelä-Savossa muita. Toinen tartunta löytyi jo karanteenissa olleiden joukosta.
– Tilanne näyttää hyvältä. Tehdyt toimenpiteet ovat purreet erinomaisesti ja tilanne on saatu rauhoitettua, vaikka välillä näytti jo hyvin huolestuttavalta. Iso kiitos tästä kuuluu väestölle ja vastuullisille yrityksille ja tapahtumajärjestäjille. Viimeisimmästä tartuntaryppäästä tautia ei näyttäisi päässeen leviämään väestössä laajemmin. Tosin taudin itämisaikaa merkittävimmistä altistuksista on vielä pari päivää jäljellä. Karanteeniin asetettujen tulee luonnollisesti edelleen noudattaa tarkasti annettuja ohjeita, muistutti maanantain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Testeihin pääsee tällä hetkellä nopeasti ja tulokset saadaan pääsääntöisesti vuorokauden kuluessa. Myös jonotusaika Päivystysavun koronalinjalle on lyhentynyt ja ajoittain jonotusaikaa ei ole ollut ollenkaan.
Essoten alueelta on löytynyt kaksi uutta koronatartuntaa.
Essote on toistuvasti muistuttanut käsihygienian ja turvavälien merkityksestä.
Molemmat uudet positiiviset koronatestin tulokset liittyvät aiemmin havaittuihin tartuntaketjuihin, eikä uusia altistumisia ole tullut tietoon.
– Viikonloppu ja ensi viikon alkupuoli kertovat paljon siitä, onko viimeisimmästä tartuntaryppäästä tautia päässyt leviämään väestössä laajemmin. Toistaiseksi tähän ei ole ollut viitteitä, mutta taudin itämisaika merkittävimmistä altistuksista on vielä menossa, kertoo perjantain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Tulevan viikonlopun ajaksi Essote suosittelee Mikkelin alueella ravintoloita rajaamaan aukiolonsa enintään klo 24.00 saakka. Lisäksi ihmisten suositellaan välttävän suurten väkimäärien kokoontumisia, rajaamaan mahdolliset juhlimiset pieniin porukoihin sekä pitämään turvavälejä kaikkiin niihin, jotka eivät kuulu samaan talouteen.
Maskisuositus on alueella voimassa aiemmin annetun ohjeen mukaisesti. Siihen ei siis ole tullut tällä viikolla muutoksia. Maskeja suositellaan käytettäväksi seuraavissa tilanteissa:
Joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja ei aina voida välttää.
Koronavirustestiin hakeutuvat henkilöt matkalla näytteenottoon ja ennen testituloksen valmistumista, jos on välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella (esim. päivystykseen hakeutuminen).
Riskialueelta Suomeen saapuvat matkustajat heidän siirtyessään maahantulopisteeltä karanteeniin tai jos heillä on karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella.
Julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida välttää.
Essoten maskisuositus löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Ristiinan Pallolla on edessään vielä tämän kauden viimeinen peli.
Liian tuttu näky RiPan peleistä tältä kaudelta. RiPa-puolustus joutuu toteamaan, että pallo on omassa verkossa. Kuva heinäkuun SavU-RiPa -pelistä Rantakylästä.
RiPa kohtaa lauantaina Liryn Lappeenrannassa Itäisen alueen Kolmosen oman lohkonsa alaloppusarjan ottelussa.
Sarjatilanne on kuitenkin ennen viimeistä peliä sellainen, että voitollakaan RiPa ei voi kivuta enää putoajan paikalta pois. Tämä varmistui viime lauantaina, kun RiPan kanssa putoamista vastaan taistellut Kymin Palloilijat voitti omassa päätösottelussaan ilman panosta pelanneen heinolalaisen Union Plaanin maalein 2-0. Näin KyPa nousi 11 pisteeseen, eikä RiPa voi enää voitollakaan kerätä kuin korkeintaan yhdeksän pistettä.
Kuluva kausi on ollut RiPalle varsinaista tervanjuontia, sillä joukkue on onnistunut tähän mennessä voittamaan vain yhden ottelun, KyPan vieraissa maalein 2-5. Tuon voiton lisäksi pistetili on karttunut kolmen tasapelin myötä. Voiton lisäksi myös tasapelipisteet on otettu vieraspeleissä, tällä kaudella RiPa ei siis kotikentältään saanut napattua pistettäkään. Katkerin pistemenetys kotona tuli Haminan Pallo-Kissoja vastaan heinäkuussa, jolloin RiPa hukkasi 2-0 johtoaseman 2-3 tappioksi.
Sarjapaikkaa Kolmosessa ei siis enää pystytä pelaamalla säilyttämään. Katseet kääntyvätkin nyt sarjan täydennysmenettelyyn, joka käynnistetään tarvittaessa sarjojen päättymisen jälkeen, kun sekä nykyiset joukkueet että sarjassa paikan joko nousemalla Nelosesta tai Kakkosesta putoamalla ottaneet joukkueet ovat vahvistaneet osallistumisensa Kolmoseen. Näin ollen RiPan ensi kauden sarjapaikka on vielä monen kysymysmerkin takana.
Asiaan vaikuttaa muun muassa se, että ottaako Nelosen voittanut RPS Lions Ruokolahdelta paikan Kolmosessa vastaan. Vaikutuksensa on tietenkin myös sillä, putoaako Kakkosesta tämän alueen joukkueita Kolmoseen. Tällä hetkellä putoamisuhkan alla on Kaakon alueen joukkueista Joutsenon Kultsu FC, joka on Kakkosessa tällä hetkellä toiseksi viimeisenä, eli toisella putoajan paikalla.
Sarjapaikka voi tosin tulla myös, vaikka Kultsu putoaisi, ja RPS ottaisi nousupaikan vastaan, sillä Kolmonen pelattiin tällä kaudella 11 joukkueen sarjana. Palloliiton tavoitteena on, että sarja olisi 12 joukkueen sarja, jolloin RiPa:lle löytyisi paikka Kolmosessa myös tässä tilanteessa.
Kuitenkin, 12 joukkueen löytyminen ensi kauden Kolmoseen voi toteutua jo siten, että Kolmosen tästä lohkosta ei voittajajoukkue onnistu raivaamaan tietään Kakkoseen. Tänä vuonna Kolmosesta ei nouse suoraan kukaan, vaan itäisen alueen B-lohkon voittaja karsii paikasta Kakkoseen kahden eteläisen alueen joukkueen kanssa. Tästä loka-marraskuun vaihteessa pelattavasta kolmen joukkueen karsintasarjasta nousee Kakkoseen kaksi parasta.
Lyhyemmin sanoen, spekulaatiota on vielä noin sataan suuntaan. Viimeistään marraskuun alussa asia tiedetään varmasti.
Niko Takala
Kuvateksti: Liian tuttu näky RiPan peleistä tältä kaudelta. RiPa-puolustus joutuu toteamaan, että pallo on omassa verkossa. Kuva heinäkuun SavU-RiPa -pelistä Rantakylästä.
Metsälinnassa järjestetään tämän kauden viimeiset tanssit suunnitelman mukaisesti tulevana sunnuntaina 27. syyskuuta.
Metsälinnan tanssikausi oli tänä kesänä lyhyt. 70-vuotisjuhlatanssit saatiin kuitenkin järjestettyä. Kuva: Antero Heikkinen
Mikkelin seudun koronatilanne ja -rajoitukset peruivat Metsälinnan tanssit viime viikon sunnuntailta.
– Ohjeistus järjestäjille on nyt sama kuin muulloinkin syyskuussa, Metsälinnan lavaisäntä Petri Tikkanen toteaa.
Essote ei tehnyt alkuviikosta uusia päätöksiä tapahtumien rajoittamisesta vaan se tiedotti, että aluehallintovirastojen aiemmin antamat ohjeet riittävät.
Tikkanen kertoo, että hygieniasta pidetään kauden viimeisissä tansseissa vielä tarkemmin huolta.
– Desinfioimme pintoja ahkerasti. Henkilökunnalla on kasvomaskit ja tarjoamme niitä myös asiakkaille, Tikkanen kertoo.
Mahdollisia ruuhkakohtia mietitään vielä myös tarkemmin.
– Toki tanssilattialla ruuhkan välttäminen on välillä hankalaa. Mutta näin syksyllä väkimäärä varmasti pysyy muutenkin maltillisena.
Metsälinnan tansseihin otetaan enintään 425 pääsylipun maksanutta asiakasta. Tikkanen toteaa, että olosuhteisiin nähden yleisömäärät ovat olleet hyviä.
– Mutta erityisesti tällä kaudella tunnelma on ollut loistava. Ihmiset ovat silmiin pistävän hyvällä tuulella. Lisäksi artistit ovat antaneet kaikkensa, mikä taas on entisestään heijastunut kaikkien hyväntuulisuuteen, Tikkanen sanoo.
Essote jatkoi maanantaihin 28. syyskuuta asti suositustaan siitä, että ravintolat olisivat auki ainoastaan kello 24 saakka.
Essoten alueella löytyi viikonlopun ja alkuviikon aikana kymmeniä opiskelijoiden koronatartuntoja. Maanantaina löydettiin 12 Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen opiskelijoihin liittyvää tartuntaa.
Tiistaina samasta tartuntaketjusta löytyi 11 uutta koronatartuntaa. Keskiviikkona tiedotettiin, että tartuntoja on löytynyt vielä viisi lisää. Mikkelin kampukselta siirrettiin ensin opiskelijoita etäopetukseen, kunnes se päätettiin sulkea kokonaan.
Karanteeniin asetettuja tämän ketjun yhteydessä oli keskiviikkona 70.
Edellisen suuren tartuntaketjun karanteenit ovat vähitellen purkautumassa.
– Tilanne näyttää olevan tämän ketjun osalta hallinnassamme ja altistuneet pääosin tiedossa. Laajasta testauksesta huolimatta näiden ketjujen ulkopuolelta ei ole löytynyt tartuntoja. Kummassakin suuressa ketjussa näyttää olleen melko tiivis porukka, jotka ovat kuitenkin melko vähän levittäneet tartuntoja lähipiirinsä ulkopuolelle. Tilanne olisi huolestuttavampi, jos meillä olisi tartuntoja, joiden alkuperää ei pystytä jäljittämään, arvioi tiedotteessa Seppälä.
Tartuntojen suuren määrän johdosta Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström kehottaa Essoten alueen asukkaita noudattamaan tavallistakin tarkemmin turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa.
– Koronatestaukseen pääsee tällä hetkellä edelleen alle vuorokaudessa ja lähes kaikki tulokset valmistuvat alle vuorokauden sisällä, Gärdström toteaa tiedotteessa.
Viikonlopun aikana on löytynyt 13 uutta koronatartuntaa Essoten alueella.
Essote ottaa koronatestejä useissa eri pisteissä. Päivystyksen edessä testattiin runsas viikko sitten sekä teltassa että kontissa.
Essote kertoo maanantaiaamuna tiedotteessaan, että valtaosa tartunnoista on todettu sunnuntaina ja maanantain vastaisena yönä, joten tartuntojen jäljitys on edelleen kesken.
Tartunnan saaneet ovat pääosin opiskelijoita. Essote kertoo tiedotteessaan, että Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksella on voinut altistua viime viikolla.
Aalto-yliopisto kertoo nettisivuillaan, että Mikkelin kampuksen opiskelijoilla on todettu koronavirustartuntoja. Essoten suosituksen mukaisesti Kauppakorkeakoulun Mikkelin kandidaattiohjelman 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat siirtyvät varotoimena etäopetukseen kahdeksi viikoksi.
Yksi uusista positiivisista koronatestien tuloksista liittyy muuhun, Essoten alueen ulkopuolella havaittuun tartuntaketjuun.
Essote jatkaa altistuneiden määrän selvittämistä ja henkilöiden määräämistä karanteeniin. Aiempien tartuntojen johdosta myös sairaalahoidossa on Essoten alueella potilaita.
Essoten määräämien alueellisten rajoitusten piti päättyä tänään maanantaina 21.9.
– Harkitsemme alueellisten rajoitusten tarvetta, kun tartuntojen jäljitys on saatu maaliin, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Urheilutalo Kisakaaressa liikutaan taas ainakin toukokuun 2021 loppuun asti.
Ristiinan Pallo ottaa kevääseen 2021 asti vastuun Kisakaaren vuorojen pyörittämisestä. Sillä on salille myös eniten käyttöä. Arkistokuva.
Kisakaaren tulevaisuutta ratkova työryhmä ja Mikkelin kaupunki löysivät yhdessä tavan, jolla talon toimintaa pyöritetään siihen saakka, kunnes pysyvämpiä ratkaisuja saadaan aikaiseksi.
Kaupunki on päättänyt luopua Kisakaaresta. Alkuvuodesta tilannetta ratkomaan asetetun työryhmän työ on viivästynyt koronan vuoksi.
Kaupunki jatkaa nyt kiinteistön omistajana mutta vastuun urheilutalon toiminnan pyörittämisestä ottaa kevääseen 2021 asti Ristiinan Pallo.
– Todella hyvä, että kaupunki tulee vastaan ja Kisakaari saadaan käyttöön. RiPa lähtee pyörittämään hommaa, koska meillä on myös suurin tarve saada Kisakaaresta vuoroja. Lisäksi meillä on kaupungin sopimuskumppanilta tarvittavat asiat, kuten y-tunnus, kertoo Kisakaari-työryhmän jäsen ja RiPan sihteeri Niko Takala.
Käytännössä RiPa siis jakaa palloilusalin vakio- ja satunnaiset vuorot käyttäjille. Lisäksi kuntosali tulee taas käyttöön.
– Sopimusta kaupungin kanssa sorvataan vielä. Siinä pitää määrittää, että kuka vastaa mistäkin. Jatkossa RiPa siis jakaa ja laskuttaa vuorot ja tilittää niistä kaupungille tietyn osan. Maksuilla ei ole tarkoitus kenellekään tuloja kerätä, vaan ne menevät Kisakaaren kulujen kattamiseen, Takala kertoo.
Koska sopimuksen hionta on vielä kesken, ei Takala osaa sanoa tarkkoja hintoja, mitä salivuokra tai kuntosalin käyttö maksaa talven aikana.
– Palloilusalin hinta on oletettavasti vähän korkeampi kuin on ollut tähän asti, mutta alhaisena ne on pidettävä, jotta kellään on mahdollisuutta ottaa vuoroja. Kuntosali tulee varmaan olemaan samaa luokkaa kuin oli aiemmin.
Mahdolliset käyttäjät voivat jo ilmoittaa kiinnostuksestaan Takalalle. Tavoitteena on, että asiat ratkeavat niin, että Kisakaaressa liikutaan lokakuussa.
Jatkossa Kisakaari-työryhmän tavoitteena on perustaa säätiö, joka ottaisi Kisakaaren omistukseensa. Tällä hetkellä säätiötä valmistellaan ja siihen haetaan mukaan yhteistyökumppaneita.
– Tällä ylimenokaudella luodaan pohjaa sille, että onko Kisakaarelle käyttöä ja onko säätiön perustaminen realistista. Jos talolla ei ole käyttäjiä, niin ei sen jatkokaan ole järkevää, Takala pohtii.
Työryhmään kuuluvat Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen (kesk.), Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen puheenjohtaja Helena Kauppinen, ex-ministeri Mauri Miettinen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, Ristiinan Urheilijoiden yleisurheilujaoston puheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.), Steamrator Oy:n Jukka Siiriäinen, Kisakaaressa tansseja järjestävä Jaana Strandman sekä Ristiinan Pallon edustajat Mikko Suihkonen ja Takala.
Mikkelin kaupungin puolelta asioita valmistelevat tekninen johtaja Jouni Riihelä ja palvelupäällikkö Linda Asikainen.
Kisakaareen mahtuisi käyttäjiä erityisesti päiväaikaan. Takala kannustaa liikkumaan erityisesti eläkeläisiä.
– Siellähän pelaa vaikka tenniksen nelinpeliä. Kenttämaksu on jokin summa, mutta eihän sitä muuallekaan ilmaiseksi pääse.
Työryhmä toivookin, että kaikki käyttäjät maksaisivat jatkossa Kisakaaren käyttömaksut. Aiemmin kuntosalille on kulkenut yhdellä avaimella usein useampikin kuntoilija.
– Sinnehän tulee nyt joka tapauksessa uudet avaimet, koska lukot on vaihdettu. Muistakaa vanhat käyttäjät palauttaa avaimet kirjastoon, niin saatte panttimaksun, Takala vinkkaa.
Elina Alanne
Kisakaaren käytöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Niko Takalaan, p. 040 5928747 tai niko.takala@gmail.com.
Ristiinan nuorisoseura hyppää tuntemattomaan ja kuvaa ensimmäisen lyhytelokuvansa.
Elokuva tehdään lastenteatterin kanssa aikuisten avustuksella.
Siiri Niemeläinen ja Aino-Helmi Hokkanen ovat mukana Ristiinan nuorisoseuran lastenteatterikerhossa. Seuraavaksi he pääsevät mukaan elokuvaan.
Uuteen suunnitelmaan syypäänä on korona. Lasten teatterin piti esittää kesällä Linnankorvalla näytelmä Kadonnut pikkuveli ja aikakapseli, jonka harjoitukset ja esitykset koronatilanne kuitenkin keväällä perui. Nykyisessäkin tilanteessa näytelmän esittäminen suurelle yleisölle on hyvin epävarmaa. Lasten kannalta jatkuvat peruuntumiset ovat ikäviä, joten nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen sai ajatuksen elokuvasta.
– Tämä on erittäin jännittävää. Ajatus lähti Äänekoskelta, jossa näytelmäkausi keskeytyi. Siellä oli näytelmän ehtinyt nähdä ammattikuvaaja, joka ehdotti heille elokuvaa ja he sen tekivät, Puustinen-Kiljunen kertoo.
Ristiinan nuorisoseuran hallitus innostui ajatuksesta heti.
– Siellä oli aikuisetkin, että mekin halutaan mukaan.
Elokuvan tekeminen on kuitenkin seuralle iso projekti taloudellisesti. Budjetti on tällä hetkellä 6000 euroa.
– Tässä on tehty myös vaihtokauppoja. Vekkuliteatteri kysyi meiltä mikrofoneja lainaan mutta heillä ei ollut rahaa. Kysyin, että lähtisikö heidän ohjaajansa, ammattinäyttelijä Aapo Oranen mukaan meidän projektiin. Niin Aapo vaihdettiin neljään mikrofoniin, Puustinen-Kiljunen naurahtaa.
Oranen esittää elokuvassa isää. Aikuisten rooleissa on Ristiinan lisäksi väkeä Pertunmaan ja Suomenniemen nuorisoseuroista.
Elokuva Kadonnut pikkuveli pohjautuu Puustisen-Kiljusen aiemmin kirjoittamaan näytelmäkäsikirjoitukseen. Käsikirjoituksen muokkaaminen elokuvaksi on ollut uuden opettelua myös kirjoittajalle.
Lisäksi kuvauspaikkoja on pitänyt miettiä eri tavalla.
– Tavoite on saada ulkokuvaukset tehtyä nyt syksyllä. Näihin on etsinnässä esimerkiksi kerrostalomiljöö Ristiinasta. Talvella kuvaisimme sisäkohtauksia, Puustinen-Kiljunen kertoo.
Elokuvan kuvaa ja editoi Hamid al-Sammarraee. Kuvauksia tehdään viikonloppuisin.
– Kuvauspäivät ovat noin viiden tunnin päiviä. Kaksi lasta pääsee aina toimimaan Hamidin tekniikka-avustajina.
Elmeri Niemeläinen (seisomassa) ja Lamin Dampha versioivat erästä näytelmän kohtausta maanantaina lastenteatterin harjoituksissa.
Äänisuunnittelijana on Juha Tanskanen Mikkelin teatterista. Elokuvan puvustuksesta ja ohjauksesta vastaavat Jarmo Koivumäki ja Puustinen-Kiljunen.
Elokuvan ensi-illan on tarkoitus olla vapun tienoilla.
– Haaveilen myös, että sen saisi näytettyä Linnankorvan näyttämöllä, Puustinen-Kiljunen tunnelmoi.
Näytelmäkerhossa on tällä hetkellä kymmenisen lasta. He kuulivat elokuvasuunnitelmasta maanantaina. Kaikilta nousivat peukut pystyyn, että suunnitelma kuulostaa hyvältä.
Ristiinalainen kirjailija Helena Waris on saanut valtion viiden vuoden taiteilija-apurahan.
Helena Waris tunnetaan fantasiasta mutta hän on kirjoittanut viime aikoina myös lastenkirjoja, joissa seikkailee perheen eläimet.
Taiken yhteydessä toimivat taidetoimikunnat jakoivat taiteilija-apurahoja 298 ammattilaiselle. Apurahoilla rahoitetaan erityisesti kuvataiteilijoiden ja kirjailijoiden työskentelyä.
Wariksen lisäksi pisimmän apurahan saivat kirjailijoista Ralf Andtbacka, Pauliina Haasjoki, Markus Leikola, Pekka J. Mäkelä, Riikka Pelo, Riikka Pulkkinen ja Petri Tamminen.
Taiteen edistämiskeskus (Taike) kertoo tiedotteessa, että hakemuksia tuli ennätysmäärä, runsaat 2 800. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes kymmenellä prosentilla.
Taiken rahoittama työskentely alkaa vuoden 2021 alusta. Kausien pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen.
– On tärkeää, että Suomen korkeatasoisilla taiteilijoilla on mahdollisuus vapaaseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja yhteiskunnan syvälliseen, moninaiseen hyödyttämiseen. Valtion taiteilija-apurahat mahdollistavat tämän. Tulevaisuudessa tulee pitää huolta siitä, että apurahatyötä arvostetaan työnä, tuen ostovoima nousee ja siitä kertyy normaali sosiaaliturva, toteaa tiedotteessa Taiken johtaja Paula Tuovinen.
Vaikeinta taiteilija-apurahan saaminen oli visuaalisissa taiteissa, musiikissa sekä monitaiteessa. Rahoitusta riitti vain alle kymmenelle prosentille hakijoista, vaikka esimerkiksi kuvataiteeseen jaettiin määrällisesti eniten apurahoja, 58 kappaletta. Musiikin alalla apurahan saaminen vaikeutui, koska hakemusmäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes kolmanneksella. Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, jossa joka kolmas hakija sai apurahan.
Taiteilija-apurahan saaneista 61 prosenttia on naisia. Hakijoissa naisten osuus oli 57 prosenttia. Musiikissa naishakijoita oli vähiten, kuten viime vuonnakin. Elokuvataiteessa hieman alle puolet hakijoista olivat naisia, mutta apurahan saajista liki 70 prosenttia. Myös sarjakuvataiteessa naishakijat pärjäsivät hyvin.
Ensi vuonna 52 nuorta, alle 35-vuotiasta taiteilijaa aloittaa työskentelyn valtion taiteilija-apurahalla. Nuorten osuus on pysynyt viime vuodet samana, noin 16–17 prosentissa. Sirkustaiteessa suurin osa apurahan saajista on nuoria, tanssitaiteessa vähintään joka kolmas ja valokuvataiteessa joka neljäs.
Taiteilija-apurahan saaneista yli kaksisataa asuu Uudellamaalla.
