Sp-Koti teki paluun Ristiinaan(kin)

Kiinteistönvälitysalalle saatiin Ristiinaan takaisin uus-vanha toimija, kun Sp-Koti on toiminut helmi-maaliskuun vaihteesta muutaman vuoden tauon jälkeen myös Mikkelin seudulla. Sp-Kodin yhteistyötahona franchise-pohjalta toimii Mikkelin seudulla JR-Marketing Oy, joka on Sp-kodin yhteistyökumppani myös Lappeenrannassa. Yhteisenä tekijänä Lappeenrannassa ja Mikkelissä on Suomenniemen Säästöpankki, jonka kanssa välitysfirma tekee tiivistä yhteistyötä, muun muassa siten, että Sp-Kodin toimitilat löytyvät Säästöpankin tiloista.

Vastaava on tilanne myös Ristiinassa, jossa tapaan Sp-Kodin myyntineuvottelija Pauli Forsblomin sekä kiinteistönvälittäjä (LKV) Aulis Ahosen Suomenniemen Säästöpankin tiloissa.

Forsblom on varmasti monelle ristiinalaiselle itsekin pitäjässä asuvana tuttu mies, ja hän on ollut Ristiinan ja Mikkelin raitilla jo vuosien ajan tuttu näky kiinteistönvälitys-rintamalla. Maaliskuun alussa Sp-Kodin riveissä aloittanut Ahonen on alalla hieman tuoreempi tekijä.

– Olen ollut kiinteistönvälitysalalla nyt viisi ja puoli vuotta. Viimeisimmäksi oltiin Paulin kanssa samassa työpaikassa, joten tuttuja ollaan jo sieltä. Alaan olen toiselta kantilta tutustunut toki jo aiemmassa työelämässäni, kun olen työskennellyt 15 vuotta pankissa.

Pauli Forsblom kehuu, että paluu takaisin tiiviiseen symbioosiin Suomenniemen Säästöpankin kanssa on sujunut sutjakasti. Kiinteistönvälitysketjulle on luonnollisesti toiminnan etu, kun asiakkaat voivat halutessaan siirtyä rahoitusneuvotteluihin toimistossa seuraavaan huoneeseen. Tämä yhteistyökuvio hyödyttää tietenkin myös siellä seuraavan huoneen puolella.

– Ilolla otetaan tämä paluu vastaan. Tämä on erittäin merkityksellinen yhteistyö pankkiliiketoiminnalle, kuvailee Suomenniemen Säästöpankin toimitusjohtaja Jan Korhonen.

Niko Takala

Vanhoissa kuvissa erinäköinen Ristiina

”Kääriäisen kulmalla” oli kauppa jo viime vuosisadan alussa

Olemme saaneet tänne Ristiinalaisen toimitukseen aina silloin tällöin vanhoja kuvia Ristiinasta. Usein kuvat ovat olleet esimerkiksi vanhoja postikortteja, jonkun verran myös ihmisten henkilökohtaisista kokoelmista. Viime viikolla minulla oli ilo vierailla Brahentien varrella asuvan Eila Lepistön luona, jolla on omassa kuva-albumissa jos jonkinlaisia arkiston aarteita! Näitä kuvia julkaisemme nyt tämän jutun yhteydessä, ja varmasti vielä jatkossakin, mukana oli sen verran mielenkiintoisia kuvia eri kohdista Ristiinaa.

Vanhoihin kuviin liittyvät jutut ovat aina aiheuttanet myös keskustelua ja palautetta aiheesta, joten aihepiiri on myös lukijoidemme keskuudessa pidetty. Toivommekin, että jatkossakin ihmiset ottaisivat yhteyttä joko omien kuvien osalta, tai sitten tarkentaakseen tai kysyäkseen lisää kuvista, jotka on jo lehdessä julkaistu! Yhteystiedot toimitukseen löytyvät muun muassa tämän jutun lopusta.

Otetaan Lepistön Eilan kuvista käsittelyyn ensimmäiseksi niin sanottu ”Kääriäisen kulma”, eli nykyisen Brahentien ja Kitereentien risteyksen alue, jolla nykyisin sijaitsee esimerkiksi K-market Ristiina.

Nykyisen K-marketin kohdalla on ollut Ristiinassa kauppatoimintaa jo hyvin pitkään. Tämän jutun pääkuvassa on Kääriäisen kauppa. jota piti kauppias Albin Kääriäinen. Etualalla kuvassa myös tiekylttejä, jotka näyttävät etäisyyksiä eri paikkoihin. Oikealle osoitetaan esimerkiksi ”Ristiinan kko” ja ”Mestausaho”, vasempaan taas ”Mikkeli” ja ”Liikala”.

– Minulla ei tarkkaa tietoa ole, milloin tuo kuva olisi otettu. Arvelisin kuitenkin, että mahdollisesti 1930-1940 –luvuilta. Ainakaan enää 1950-luvulla paikka ei ollut enää tuon näköinen, Lepistö pohtii.

Kyseinen kuva on myös mukana Hannele Wirilanderin toimittamassa Ristiinan historia II –teoksessa. Kirjassa kuvan todetaan olevan 1930-luvulta.

Toisessa kuvassa näkyy samaa risteysaluetta Brahentien takaa kohti nykyistä Kitereentietä. Kääriäisen kaupasta näkyy puolet rakennuksen päädystä. Pidemmällä takana näkyy esimerkiksi korkeana rakennuksena mylly, jossa sittemmin on toiminut muun muassa leipomo, ja nykyisin Sport’in -urheiluliike sekä Myllykirppis. Yhtenä mielenkiintoisena yksityiskohtana kuvassa mänty, joka on yhä edelleen paikallaan, nykyisen Ravintola Martan edustalla.

Kun tukkiautot räystäät vei

Kolmas kuva on ilmakuva vuodelta 1963. Siinä ”Kääriäisen kulma” on kuvan vasemmassa yläreunassa, kaupparakennus suurimmaksi osassa puiden takana piilossa. Risteyksen vasemmalla puolella näkyy Lottakioski, nykyisen Ravintola Martan rakennuskin kuvasta löytyy. Tämä kuva löytyy niin ikään Ristiinan historia 2 –teoksesta. Ilmakuvan Brahentien rannan puolella (suurin piirtein vastapäätä vanhaa lääkäritaloa) näkyy myös korkea asuintalo, niin sanottu ”vanha Lepistö”. Talo on samalla tontilla, jossa Eila Lepistö nykyisinkin asuu, nykyisin asuintalona on keltainen tiilitalo. Vanha talo on purettu 1970-luvun puolen välin paikkeilla, jolloin uusi talo oli jo rakennettu.

– Silloin oli vielä Brahentie entisellä korkeudellaan. Sittemminhän tien useista korotuksista koitui tässä ongelmia, kun vedet valuivat pihaan, Eila Lepistö sanoo.

Vierailulla löytyi myös henkilökohtainen kontakti vanhaan Lepistön taloon, jota en tiennytkään (tai ainakaan muistanut…). Keskusteluissa Eilan kanssa nimittäin kävi ilmi, että isoisoäitini Elsa Takala (o.s. Skaffari, isoisäni Lauri Takalan äiti) oli asunut tässä talossa vuoteen 1957 saakka, jolloin Lasse-pappa sai valmiiksi perheelle uuden talon Kristiinantielle, jossa Elsakin sitten asusti kuolemaansa (1980) saakka.

Vanhassa Lepistössä oli toiminut myös esimerkiksi Osuuskauppa sekä Kahvila Lyylikki, ja myös palokunnan tarvikevarastona se toimi, olihan Edvard Lepistö aikoinaan toiminut palopäällikkönäkin. Heti Lepistön talosta kirkolle päin näkyy rannassa puunlaskupaikka. Tähän tuotiin puita kuorma-autoilla, josta tukkeja sitten lähdettiin uittamaan lautoissa.

– Saunarakennuksemme oli aivan siinä laskupaikan vieressä. Ja niin lähellä ajotietä, että pariinkin kertaan autojen mukana meni räystäät rakennuksesta! Eila Lepistö naurahtaa.

Onko sinulla mielenkiintoisia vanhoja kuvia ja/tai tarinoita niihin liittyen? Tai haluatko tarkentaa tai kommentoida tätä juttua ja tässä olevia kuvia? Ota yhteys Ristiinalaisen toimitukseen toimitus@ristiinalainen.fi tai p. 015 3373 560. Voit myös lähettää vinkkejä tai palautetta verkkosivujemme kautta www.ristiinalainen.fi , josta löytyy toiminto myös kuvien lähettämiselle.

Niko Takala

Yhteistyö nuorisoseurojen välillä johti farsseihin

Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen on kirjoittanut sekä Pertunmaan että Suomenniemen nuorisoseuroille uunituoreet tekstit, jotka marssittavat lavalle vanhoja sekä uusia harrastajanäyttelijöitä.

Pertunmaan nuorisoseuralle valmistuva näytelmä Rypytön rakkaus on itsenäinen jatko-osa Puustinen-Kiljusen kirjoittamalle Rollaattorikapinalle, joka oli viime kesän esitetyin teatterikappale koko maan kesäteattereissa! Sen ohjaa Pertunmaalla ilmaisutaidon moniosaaja Erkki Teittinen.

Suomenniemen nuorisoseura puolestaan hupailee Kahden naisen putkiremppa -farssin pyörteissä. Näytelmässä sen kirjoittanut Puustinen-Kiljunen debytoi ohjaajana.

Kahden naisen putkirempassa kesämökki tarvitsee kipeästi päivitystä 2000-luvulle ja Lipposen sisarukset Kikka ja Maire päättävät pyytää tarjouksen putkiremontista. Tarjous tuodaan henkilökohtaisesti mökille, mutta millaisen miehen toimesta! Pikkasen Paavo Paven Putkesta ja Rööristä ei nimittäin ole mikä tahansa putkimies, vaan naisten hormoneja hyrrän lailla pyörittävä alfauros…

Viime vuosina erityisesti käsikirjoittajana kunnostautunut Puustinen-Kiljunen ei jää laakereille lepäämään myöskään näytöskaudella, sillä hänet nähdään Ristiinan kesäteatterin näyttämöllä ensi kesänä kappaleessa Nyt menee tunteisiin. Lennokkaan farssin on käsikirjoittanut Markku Hyvönen ja ohjaajaksi Ristiinaan palaa vuoden tauon jälkeen Kössi Kanto.

Kahden naisen putkiremppa Suomenniemen nuorisoseurantalolla, näytökset 30.3. – 13.5. Kesto 2h väliaikoineen, liput 15 e. Tiedustelut ja varaukset p. 0400 767033 tai halttunen.sirpa@gmail.com.

Ilveskanta on kasvanut

Ilveksen kannanhoidollinen metsästyskausi päättyi helmikuun lopussa. Koko maassa saaliiksi saatiin 387 ilvestä, joka on hieman vähemmän kuin edelliskauden saalis, eli 399 ilvestä. Etelä-Savossa ilveksen kaatolupia oli myönnetty 38 kappaletta, kokonaissaalis oli 35 eläintä, eli luvat käytettiin maakunnassa 92-prosenttisesti, kertoo Suomen Riistakeskuksen tilastot.

Lupia myönnettiin käytännössä joka puolella maata huomattavasti vähemmän kuin niitä haettiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa lupia haettiin 105 kappaletta, eli vain noin kolmannes haetuista luvista myönnettiin. Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen alueelle oli edellisvuosien tapaan myönnetty yksi lupa, ja se myös tammi-helmikuun vaihteen jahdissa käytettiin.

– Mäkelänkylällä se kaadettiin, liikkeelle ilves lähti Taipaleen kylältä, se kulki järven yli Uittamossa, kertoo Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Veli Kovanen.

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa arvioitiin olevan ennen nyt päättynyttä metsästyskautta 2355–2495 vuotta vanhempaa ilvesyksilöä. Kovanen sanoo, että Luken ja metsästäjien arviot kannasta poikkeavat toisistaan tällä hetkellä ”enemmänkin kuin ihan pikkuisen”.

– Kyllä oma tuntuma on se, että viimeisten sanotaanko kuuden-seitsemän vuoden aikana ilveskanta on hyvinkin kaksinkertaistunut. Onhan se hieman nurinkurista, että nytkin on tehty Tassu-järjestelmään enemmän havaintoilmoituksia kuin koskaan, mutta meilläkin oli taas vain se yksi kaatolupa. Kun taas silloin saman verran vuosia taaksepäin lupia saattoi olla jopa kolme, ja kaksi oli normaali, Kovanen kummastelee.

Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot. Erityisesti pentuehavainnot ovat kannan arvioinnin kannalta tärkeitä. Ilveshavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot ovat haettavissa Suomen riistakeskuksen yhteystietohausta.

Niko Takala

Palosta epäilty vangittiin

Pelastuslaitoksen yksikkö kävi palopaikalla jo aiemmin bensiinin hajun vuoksi

Pellosniemellä Karsikkoniementiellä tuhoutui viime tiistain-iltana täysin kerrostaloasunto voimakkaassa tulipalossa. Poliisi otti kiinni jo melko tuoreeltaan palosta epäillyn henkilön. Epäilty on 1991 syntynyt paikkakuntalainen mies, ja hänet vangittiin Etelä-Savon käräjäoikeuden päätöksellä viime perjantaina todennäköisin syin epäiltynä törkeään tuhotyöhön.

Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Juha Paukkunen Itä-Suomen poliisilaitokselta vahvistaa Ristiinalaiselle, että epäilty henkilö on talon asukas, mutta ei asunut itse pahiten palossa tuhoutuneessa asunnossa. Saimme myös muutamaltakin silmännäkijältä tietoja, joiden mukaan jo aiemmin tiistaina – noin kello 17 aikaan – kyseisellä paikalle Karsikkoniementiellä oli käynyt pelastuslaitoksen yksiköitä. Paukkusen mukaan myös tämä tieto pitää paikkansa.

– Talolla on käynyt kyseisenä päivänä pelastuslaitoksen yksikkö epämääräisen bensiinin hajun johdosta. Hajun lähdettä ei saatu paikallistettua, mutta poliisi selvittää liittyykö havainto tulipaloon, Paukkunen toteaa.

Hän kuitenkin lisää, että tutkinnan tässä vaiheessa poliisi ei vielä ota kantaa siihen, miten palo on saanut alkunsa. Tutkinnanjohtajan mukaan epäilty on ollut vaitonainen asian selvittämisen suhteen. Epäilty itse on kiistänyt osallisuutensa rikokseen

15 asunnossa vaurioita

Kohdetta isännöivän Taloasema Mikkelin isännöitsijä Jussi Piskonen kertoo, että tällä viikolla korjaus- ja puhdistustöiden edetessä on selvinnyt, että talossa olevasta 28 asunnosta kaikkiaan 15 vaurioitui joillain tavoin tulipalon seurauksena.

– Täysin tuhoutuneen asunnon lisäksi viisi muuta asuntoa on siinä kunnossa että niissä ei voi asua. Kaikkiaan 15 asunnossa on jonkinasteista kunnostusta vaativia vaurioita, lähinnä noki- ja savuhaittoja.

Piskosen mukaan asuntoja tullaan korjaamaan heti, kunhan ne saadaan esimerkiksi tyhjennettyä huonekaluista. Lievimmistä vaurioista kärsineissä asunnoissa ei tarvita pitkiä toimenpiteitä.

– Pelkästä savuhajusta pyritään pääsemään eroon ionisoinnilla. Eli laitteisto pistetään vuorokaudeksi huoneistoon, jonka jälkeen savunhajun pitäisi helpottaa.

Muutoin korjaustoimenpiteet tulevat olemaan esimerkiksi maalaustöitä.

– Tietenkin pahiten tuhoutuneessa asunnossa on sitten enemmän tekemistä. Sen osalta varmasti menee jopa useampi kuukausi ennen kuin se on asumiskunnossa.

Isännöitsijän tämän hetken arvion mukaan pidempiaikaista väliaikaismajoitusta ei kuitenkaan tarvitse järjestää kuin muutaman asunnon asukkaille.

Niko Takala

Iltajuhla onnistui hienosti

Viiden sekunnin sääntö. Sen olen ottanut käyttöön. Olen huomannut, että jos saan jonkun idean ja ajatuksen että ”nyt pitääkin soittaa sille henkilölle”, enkä tee sitä viiden sekunnin sisällä, niin se jää tekemättä. Pidempään kun miettii, niin sen järkeilee jo huonoksi!

Muun muassa näin puhui Heimarissa viime lauantaina pidetyssä hyväntekeväisyys –iltajuhlassa illan pääpuhuja, miljonääriksi 500 päivässä –hankkeestaan tuttu Lauri Salovaara. Salovaaran puheenvuoro liittyi juurikin illan suureen teemaan, eli omiin unelmiin uskomiseen. Tärkein pointti Salovaaralla oli juuri se, että ideoihin täytyy tarttua, tai niillä ei ole mitään mahdollisuutta toteutua. Olihan hänen ”8+1 keinoa unelmien toteuttamiseen –tiekartassa” kahteen kertaan mainittuna kohta ”Aloita nyt!”

– Yleisesti ottaen meillä Suomessa ollaan kyllä hirveän hyviä suunnittelemaan ja esimerkiksi insinööritaitoa löytyy vaikka miten. Osataan piirtää suunnitelmat ja miettiä että näin ja noin se pitäisi tehdä ja perustetaan työryhmiä ja niin edelleen.

– Mutta kaikki se suunnittelu ja pähkäily – kuten myös kaikki mitä olen tässä nyt sanonut – on turhaa, jos ei aloita nyt, Salovaara toisti tiekarttansa toiseksi viimeisenä kohtana jo ensimmäisenä mainitsemansa seikan.

Illan toinen ”tähtiesiintyjä” oli KoruMies Arvi, eli Arvi Matikainen, 12-vuotias Suomen nuorin yrittäjä, esteratsastuksen intohimoinen harrastaja ja koululainen. Arvi ihastutti ja hauskuutti yleisöään muun muassa kertomalla yrittäjäuransa alusta, yrityksen rekisteröimisen hankaluuksista sekä esimerkiksi vierailustaan valtioneuvoston juttusilla. Arvi näytti yleisölle kuvaa, jossa hän poseeraa ministereiden kanssa. Tavaramerkiksi muodostunut niittihattu päässään.

– Pääsin kaikkien aikojen nuorimpana vierailemaan valtioneuvoston juttusilla. Tästä kuvastahan nousi sitten jonkinlainen kohu, kun minulla oli tuo hattu päässä. Tässä oli kuitenkin sellainen pointti, että olin kysynyt Juha Sipilältä luvan hatun pitämiseen. Sen jälkeen olen ajatellut, että saan pitää lätsän päässä missä vaan, mulla on kuitenkin pääministerin lupa! Arvi nauroi.

Onnistunut ilta

Illan ”päästrategina” toiminut Mikko Syrjäläinen kertoo juhlan mennen pitkälti suunnitelmien mukaan.

– Oli rento ja leppoisa tunnelma! Onnistunut ilta kaiken kaikkiaan, positiivista palautetta on tullut ohjelmasta. Ja kaikki tuntuivat tykkäävän ruuasta! hän naurahtaa.

Kokemus oli sen verran hyvä, että äkkiseltään organisaattori uskoo, että vastaavanlainen tilaisuus nähdään vuoden päästäkin. Iltajuhlan pääjärjestäjänä toimi Nina’s Erikoistaksipalvelut Oy. Järjestelytoimikunnassa olivat mukana myös Heimari, Keittiömestari Heikki Salonen, Ristiinan Kukka ja Silmukka.

– Merkittäviä tukijoita olivat Suomenniemen Säästöpankki, Pöyry Forest sekä Kantolan Rengas. Mukana oli myös lukuisa määrä pienempiä tukijoita ja tietysti talkoolaisia. Kaikille valtavat kiitokset siitä, että saatiin tämä hieno ilta toteutumaan!

Niko Takala

Wanhoilla loiston päivä

Kun abit olivat poistuneet lukion käytäviltä, siirtyi koulun vanhimpien valtikka siirtyi lukion tokaluokkalaisten käsiin. Viime perjantaina tätä ”vallanvaihtoa” juhlistettiin tietenkin juhlavien Wanhojen tanssien merkeissä.

Wanhat tanssivat päivän mittaan kaikkiaan kolmesti, ensin aamusta alakoululaisille, keskipäivällä yläkoululle ja lukiolle sekä vielä illasta yleisöesityksessä.

– Onhan tämä loistavaa ja mukavaa ja itselle ihan hieno päivä. Mutta ei tämä taida ihan niin merkityksellinen olla meille pojille kuin tytöille, arveli Aleksi Korhonen juuri ennen puolen päivän tanssiaisten alkua.

Päivän tärkeyden vahvisti myös Kaisa Liukkonen, joka kertoi heränneensä aamulla kello neljä.

– Siihen aikaan piti herätä, että ehti itse laittamaan hiukset, kynnet ja meikit. Mutta ei tuntunut missään! Onhan tämä niin tärkeä päivä, ja tästä ollaan jo pitkään puhuttu, hän tuumasi.

Niko Takala

Paloa epäillään tahallaan sytytetyksi

Pellosniemen rajusta huoneistopalosta selvittiin ilman uhreja

Myöhään tiistai-iltana Pellosniemellä Karsikkoniementiellä paloi nelikerroksisen talon toisessa kerroksessa sijaitseva kaksio. Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle tiistaina klo 23.35, ja paikalle lähetettiin yksiköitä Ristiinan, Mikkelin ja Mikkelin esikaupungin VPK:n paloasemilta.

Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Juha Paukkunen kertoo, että poliisi suoritti keskiviikkona paikan päällä rikosteknistä tutkintaa ja puhutti talon asukkaita tiistai-illan tapahtumista. Tapahtumatietojen perusteella poliisi epäilee paloa tahallaan aiheutetuksi ja asiassa on käynnistetty esitutkinta. Rikosnimikkeenä on törkeä tuhotyö.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestari Timo Merivirran mukaan palo oli raju, ja palaneen huoneiston lisäksi muun muassa porraskäytävä ja huoneiston yläpuoliset asunnot kärsivät savuvaurioista. Palaneessa huoneistossa olleet kaksi henkilöä pakenivat ensin asunnon parvekkeelle. Sielläkään ei kuitenkaan voinut olla runsaiden savukaasujen ja kovan kuumuuden vuoksi.

– Parvekkeella olo kävi henkilöille mahdottomaksi, jolloin he päättivät hypätä alas. Pudotus maahan oli noin kolme metriä, henkilöt loukkaantuivat lievästi ja heidät toimitettiin sairaalaan jatkotutkimuksiin, Merivirta kertoo.

Paikalle saavuttuaan palokunta sammutti huoneistopalon sekä evakuoi talon muut asukkaat, kaikkiaan 20 henkilöä. Evakuointi suoritettiin porraskäytävän kautta, jolloin evakuoitaville puettiin pelastautumishuppuja. Palomestarin mukaan muutama henkilö oli poistunut asunnoistaan jo ennen palokunnan paikalle tuloa, mutta iso osa talon asukkaista oli mennyt asuntojensa parvekkeille odottamaan palokunnan paikalle tuloa.

– Koska palokehittyminen oli raju ja palaneen asunnon ja porraskäytävän välinen ovi palo pois, olisi ollut erittäin kohtalokasta poistua huoneistoista kuumaan ja savun täyttämään porraskäytävään. Siis asukkaat toimivat aivan oikein jäädessään odottamaan pelastajia parvekkeelle, Merivirta kiittelee.

Ihmispelastettavien lisäksi talosta tuotiin turvaan myös neljä kissaa, joille löytyi tilapäismajoitus Mikkelin paloasemalta, kunnes ne vietiin keskiviikkoaamuna löytöeläintalolle.

Niko Takala