Linnaniemessä mennään jälleen keskiaikaan

Ritareiden ja hevosten maailmaan

Linnaniemen keskiaika houkuttelee kävijöitä esimerkiksi taistelunäytöksillä, musiikilla ja markkinoilla

Ristiinassa mennään jälleen keskiaikaan! Linnaniemen keskiaika -tapahtumassa nähdään tänäkin vuonna ratsastusta, taistelua sekä paljon muuta. Viime vuonna vauhdissa oli Haukkalevän tallin Eetu Autere ja islanninhevonen Viksu.

Vuosi sitten ensimmäistä kertaa järjestetty Linnaniemen keskiaika oli heti avauksessaan menestyksekäs. Yleisöä saapui paikalle nelinkertainen määrä järjestäjien tavoitteeseen nähden.

– Olihan se melkoinen yllätys. Olimme itse asettaneet tavoitteeksi 500 kävijää, mutta päivän aikana paikalla kävikin yli 2000 vierailijaa, joka tietenkin oli yli kaikkien odotusten! muistelee tapahtuman puuhamies Ville Hokkanen.

Tarkkoja kävijämäärätavoitteita ei toiselle tapahtumalle ole laitettu, mutta totta kai järjestäjänä toimivan Linnaniemi ry:n riveissä halutaan että tälläkin kertaa yleisö löytäisi Ristiinaan, jotta tapahtumaa voitaisiin jatkossakin järjestää.

– Ja paitsi järjestää, niin tietenkin myös kehittää. Ideoita on monenkin asian entistä parempaan toteuttamiseen, Hokkanen sanoo.

Toisen kerran keskiaikaan mennään pitkälti ensimmäisen kerran opastamalla viitoituksella. Ja mikä mennessä, kun kaava osoittautui toimivaksi. Luvassa on siis esimerkiksi Medieval Fight Clubin taistelunäytöksiä, Haukkalevän tallin toimesta nähtäviä Skills at arms -ratsastusesityksiä, opastusta jousiammuntaan, herkullista ruokaa tarjoavia kojuja sekä keskiaikamarkkinat Gränna-talon kentällä.

– Musiikkiesitysten määrä kasvaa ja monipuolistuu viime vuodesta. Mukana on jo viime vuonna esiintynyt Ancient Bear Cult ja tällä kertaa uutena tuttavuutena Härkätien Leikarit, joka soittaa ”keskiaikaista markkinamusiikkia”.

Uutena ohjelmanumerona päästään myös ihastelemaan esimerkiksi jonglöörin taitoja. Ratsastamista puolestaan pääsee testaamaan myös keppihevosradalla, joka niin ikään on uutta viime vuoteen. Tuttna ohjelmana taas on edelleen mukana suuren suosion varsinkin pienempien kävijöiden keskuudessa saavuttanut pehmomiekkailu.

Keskiaikamarkkinoilla on myynnissä esimerkiksi koruja, sekä muun muassa erilaisia käsitöitä, puisia leluja ja vaatteita.

 

Linnaniemen Keskiaika la 15.6. klo 10-17. Koko perheen keskiaikatapahtuma ja keskiaikamarkkinat Ristiinassa, tapahtumapaikkana Kirkonmäen ja Kesäteatteri Linnankorvan välinen alue. Liput 5 euroa, alle 18 v. ilmaiseksi. Keskiaika -teemaan pukeutumalla ilmainen sisäänpääsy.

 

Niko Takala

Kalamatkasta tuli uintireissu

”Järvi on vaarallinen muulloinkin kuin heikkojen jäiden aikaan”

Sakke Pipatti on käynyt Kernuulla kalassa lukemattomia kertoja. Viime keskiviikon kalareissu muodostui jännittävämmäksi kuin olisi ollut tarpeen. Sekä mies että vene pääsivät kuitenkin lopulta kunnossa – vaikkakin märkinä – takaisin kotirantaan.

Hangastenmaalla asustava Sakari Pipatti käy säännöllisesti kalassa Kernuulla. Viime viikon keskiviikkona kalareissu kulki täysin normaalisti, kunnes kokenut kalamies horjahti, vene hörppäsi vettä ja kalastaja putosi kylmään veteen.

– Menin tuttuun tapaan kokemaan edellisiltana asettamiani kalanpyydyksiä Kernuulle. Katiskassa olikin hauki ja pieni ahven. Ainoassa verkossa taas pari pannukokoista ahventa, Pipatti muistelee.

Niitä hän sitten meni perkaamaan viereiseen pikkusaareen, kuten hänellä tapana on.

– Kun oli valmista, niin lokeille piti jättää perkeet, kuten ennenkin. Sitten katiska veneen keulaan ja työntämään venettä vesille.

– Veneeseen astuminen ei sitten onnistunutkaan ihan suunnitelmien mukaan, ja vene keikahti ollessaan jo muutaman metrin päässä saaresta. Paatti pahus sieppasi vettä ja minä tömähdin kyljelleni veneen laitaa vasten. Rimpuilustani johtuen vene ryyppäsi vielä toisen kerran, jolloin putosin laidan yli veteen!

Vene loittoni tuulen mukana kauemmaksi saaresta ja pikaisen tilannearvion jälkeen Pipatti päätti uida parikymmentä metriä takaisin saareen.

– Tuuli nimittäin vei venettä koko ajan kauemmaksi. Se pysähtyi kuitenkin, ilmeisesti veneestä tipahtaneen katiskan naruun, sillä keulanaru oli pitkähkö.

– Kun pääsin saareen, katsoin veneen suuntaan. Kannattaisiko yrittää uida sen luokse? Kylmä ja märät vaatteet saivat kuitenkin tekemään sen ratkaisun, että huusin kurkku suorana apua.

Pipatti arvioi, että ”puolisen tuntia siinä meni huudellessa”, hieman jo epätoivoiseksi muuttuneena. Kastunut puhelin ei toiminut vaikka hän yritti sitä kuivatella.

– Istuin voimattomana sammaleiselle kalliolle, yrittäen etsiä suojaa kylmältä tuulelta. Onneksi takkimallinen pelastusliivi ja paksut fleece-vaatteet antoivat vähän suojaa.

Lopulta näkyviin tuli lähestyvä vene, jonka keulassa ollut koira haukkui.

– Pelastajani saapui ja toimitti veneeni takaisin saareen. Kadonneen toisen aironkin tämä henkilö kävi vielä hakemassa vastarannalta.

Pipatti sanoo ”pelastushenkilön” kertoneen, että hänen koira (Iines nimeltään) oli alkanut voimakkaasti haukkumaan kesämökin pihalla.

– Mies ei ollut kuullut avunhuutojani, mutta tarkemmin kuunneltuaan kuuli jotain, ja päätti lähteä tutkimaan, mistä meteli kuului.

Lopulta Pipatti pääsi kotiin märissä vaatteissa ja jonkun verran kylmissään, ja ihme kyllä, kalatkin astiassaan…

– Emo oli kyllä ihmeissään, kun palasin. Miten ihmeessä äijä on läpimärkä. Oli yrittänyt soittaa useamman kerran, ja oli mennyt vain suoraan vastaajaan. Hän oli aikeissa soittaa jo 112:een, sillä normaalisti viivyn näillä matkoilla noin tunnin. Nyt oli huolestumisen aikakynnys ylittynyt runsaasti.

Sitten oli ohjelmassa saunalla kuuma pesu ja syöminen. Sen jälkeen alkoi koko tapahtumaketjun ajan melko rauhallisena pysyneen miehen mieleen tulla jo ajatuksia että miten huonosti olisi voinut käydä. Jos vene olisi kaatunut kaukana saaresta tai rannasta?

– Olkoon tämä itselleni ja toivottavasti muillekin varoituksen sanana siitä, että kyllä se järvi voi olla vaarallinen muulloinkin kuin heikkojen jäiden aikaan!

– Niin, ja ennen kaikkea. Miten voin ikinä riittävästi kiittää Iinestä ja hänen isäntäänsä!

 

Niko Takala

Waris ja Risla ry saivat apurahat

Ristiinalainen Helena Waris sai Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastolta kokovuotisen apurahan. Taiteen saralta kokovuotinen apuraha myönnettiin Wariksen lisäksi vain kahdelle muulle. Arkistokuva / Niko Takala

Warikselle ja Risla ry:lle apurahat

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston apurahat ja palkinto jaettiin maakuntarahaston 57. vuosijuhlassa Mikkelissä tämän viikon tiistaina 14.5.

Ristiinaankin saatiin apurahoja. Kokovuotisen työskentelyapurahan (24 000 euroa) sai ristiinalainen kirjailija Helena Waris, ja myös Ristiinan Mielenterveysyhdistys Risla ry sai apurahan. Rislalle myönnettiin 6000 euron avustus lyhytelokuva-hankkeen toteuttamiseen Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana.

– Hyvältä tuntuu tietysti, nyt on vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi työrauha pitkäjänteiseen työskentelyyn! Helena Waris iloitsee.

Kirjailijalla onkin parhaillaan varsin tuottelias kausi meneillään. Warikselta julkaistaan kesäkuussa Nuorgamin vettä (Like), joka on aivan uudenlainen aluevaltaus erityisesti fantasiateoksistaan tunnetulta kirjoittajalta. Nuorgamin vettä on nimittäin veijariromaanimainen ”roadromaani”, absurdi komedia eronneesta miehestä, ämpärillisestä pohjoista vettä ja heidän matkastaan Pohjoisesta Helsinkiin. Linnunsitoja -trilogian päättävä Jäänvartija ilmestyy puolestaan elokuussa, loppuvuonna ehtii vielä tulla julki yksi äänikirjakin.

– Ja sitten helmikuussa 2020 on lastenkirjasarjan aloitus, jonka toinen osa julkaistaan syyskuussa 2020, ja jonka osien lopullinen lukumäärä on vielä auki, Waris ynnää suorastaan hengästyttävää tulevaa puoltatoista vuottaan.

Hän ei vielä kerro äänikirjan ja lastensarjan nimiä, nimet tulevat julkisiksi sitten, kun teokset esitellään virallisesti kustantajien katalogeissa.

– Apurahakauden aikana on äänikirjasarjan ja lastenkirjasarjan lisäksi tarkoitus kirjoittaa myös ikuisuusprojektiksi venähtänyttä kivikausiromaania, Uikua, joka on joutunut väistämään jo monen vuoden ajan ohikiilanneita projekteja. Jospa nyt olisi vihdoin sen aika! Waris haaveilee.

Taiteen kokovuotisen apurahan saivat Wariksen lisäksi kuvataiteen maisteri Hanna Vahvaselkä ja taidegraafikko Ritva-Liisa Virtanen. Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa annettiin kaikkiaan viiteen kohteeseen.

Niko Takala

Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.

24 ylioppilasta Ristiinasta

Anni Mattilan yo-kirjoitukset sujuivat hyvin.

YO-kokeiden tulokset julkaistiin eilen

 

Ylioppilaskokeiden tulokset julkistettiin eilen keskiviikkona klo 12. Tulosten julkaisu toi sekä helpotusta että ärsytystä, selviää Ristiinalaisen tekemässä pikagallupissa, johon jututimme kahta  kokelasta, jotka saavat muutaman viikon päästä painaa yo-lakin päähänsä.

 

Jännitin kovasti psykologian tuloksia, sillä en ollut ihan varma, menisikö koe läpi. Luin psykologiaa kaikista eniten, mutta jostain syystä en onnistunutkaan kokeessa ja sain siitä arvosanan A. Lakin olisin saanut joka tapauksessa, sillä muiden kokeiden kompensaatiopisteet olisivat riittäneet korottamaan hylätyn arvosanan.

Stressasin kovasti kaikkia muitakin kokeita lukuun ottamatta ruotsia, johon en jostain syystä lukenut ollenkaan. Kaikista tärkein aine minulle oli yhteiskuntaoppi, joka jäi pisteen päähän arvosanasta M.

Haen Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä tai sosiaalityötä, mutta jos en saa opiskelupaikkaa, etsin Jyväskylästä töitä. Toivon pääseväni heti kouluun, mutten lannistu, vaikkei niin kävisikään.

Ronja Nyman, 18

 

Tuntuu hassulta tajuta, että kirjoitukset ovat ohi – lukio oli nyt siis tässä. Vähän ärsyttää, että äidinkieli jäi pisteen päähän paremmista arvosanoista, mutta eihän sille mitään voi.

Ylipäätään kirjoitukset menivät osaltani hyvin. Kemian koe jännitti minua eniten, mutta se saattoi johtua siitä, että se oli ensimmäinen kirjoittamani aine. Äidinkieleen en valmistautunut mitenkään vaan luotin siihen, että taidot ovat karttuneet lukion aikana. Kielten kokeita varten kuuntelin ja luin kirjoja englanniksi ja ruotsiksi. Sain kummastakin kokeesta arvosanan E.

Päätin jo ysiluokalla, että lukion jälkeen aion pitää välivuoden ja matkustaa. Jossain vaiheessa syksyä lähdenkin kaverini kanssa reppureissaamaan Kaakkois-Aasiaan.

Anni Mattila, 18

 

ARVOSANAT PAREMMUUSJÄRJESTYKSESSÄ: (Kirjainlyhenne) L, E, M, C, B, A, I (hylätty)                         

Ristiinan lukion ylioppilaat 2019

Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen ylioppilaat keväällä 2019 ovat: Ahonen Henna, Eronen Emmi, Haapiainen Henna, Haimilahti Elise, Heikkinen Aaro, Heinikainen Ville, Hokkanen Erja-Stiina, Honkanen Jere, Hotti Jenni, Hytönen Venla, Jaatinen Kati, Jokinen Lassi, Korhonen Aleksi, Kortman Totti, Liukkonen Kaisa, Makkonen Venla, Mattila Anni, Nyman Ronja, Partio Johannes, Piispa Sanni, Pöyry Minttu, Ripatti Elina, Timonen Heidi ja Tirkkonen Henna

Lotta Tuominen

Urheilualueen kehittäminen jatkuu

Lisää kuntoiluvälineitä, skeittialue, kuntoportaat

Uudet kuntoiluvälineet ovat saaneet käyttäjiltä kiitosta. Liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turunen (vas.) ja aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen katsoivat jo paikkoja lisälaitteille, joita on luvassa tämän vuoden aikana.

Urheilukentän maastoon saatiin tämän kevään aikana asennettua kuntoiluvälineitä, jotka oli hommattu jo viime vuoden puolella. Tälle vuodelle ”liikuntapuiston” alueen kehittämiseen on varattu 30 000 euron määräraha. Määräraha tullaan käyttämään kuntoiluvälineiden lisähankintoihin, skeittialueen tekemiseen sekä kuntoportaiden rakentamiseen, kertoivat tiistaina urheilukentän maastossa tulevia investointeja suunnittelemassa olleet Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen sekä Mikkelin kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turunen.

– Tähän ainakin mahtuu hyvin vielä se tasapainopuomi. Ja tälle alueelle saadaan vielä kaksi laitetta lisää, Turunen mittaili kuntoradan alkupäässä olevalla kuntoilulaitteiden luona.

Skeittialue puolestaan tullaan toteuttamaan asfaltoidulle alueelle, jossa talviaikaan on niin sanottu pikkujää. Jossain vaiheessa kuntoportaita puolestaan oli pohdittu Linnaniemen kuntoradan alkupäähän, mutta nyt – ainakin tämän kierroksen rahoituksella – tehtävät portaat nousevat urheilukentän pohjoispäätyyn. Mäntyjä tällä hetkellä kasvavaan rinteeseen saadaan parikymmentämetriset portaat, kun poistetaan välissä oleva aita, ja takana olevan kallion taakse ajetaan hieman lisämaata.

 

Niko Takala

Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.

Astuvansalmen matkailua kehitetään hankkeella

Tavoitteena selkeät suositukset

Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen kehittämisohjelmaa kasataan parhaillaan

Kallioniemestä aloitetaan takuulähdöt Astuvansalmen kalliomaalauksille. Otto Ravantti kertoo, että enintään 12 henkilöä mahtuu mukaan retkille, jotka starttaavat Kallioniemestä keskiviikosta sunnuntaihin klo 12 ja 14, alkaen ke 19.6.

Mikkelin kaupunki on ottanut matkailun kehittämiselle muutamia selkeitä kärkiä. Yhdeksi on otettu luontomatkailu, johon olennaisesti kuuluisivat Anttolan luontomatkailukeskus sekä Astuvansalmen kalliotaidekeskus. Näiden keskusten tiimoilta tehdään parhaillaan kehittämisohjelmaa, johon liittyen esimerkiksi toukokuun alussa järjestettiin kuulemis- ja ideointitilaisuudet sekä kuntalaisille että matkailuyrittäjille.

– Tekeillä olevassa työssä koostetaan konkreettiset toimenpidekokonaisuudet matkailun kehittämiseksi. Tavoitteena on, että ohjelman sisältöä on helppo lähteä viemään eteenpäin julkisten ja yksityisten toimijoiden taholta, kertoo työssä projektipäällikkönä toimiva Tuuli Rantala yhdyskuntarakentamisen asiantuntijayritys WSP:stä.
Rantala toteaa, että alueella on suunniteltu paljon, ja uusi ohjelma pyrkiikin antamaan kiintopisteet, eväitä ja selkeitä suosituksia askelten ottamiseksi kohti konkretiaa.

– Tämä on ollut tärkeä toive myös alueen yrittäjiltä, asukkailta ja aluejohtokunnilta.

Rantalan mukaan ideoista ja alueen potentiaalista kehittäminen ei ainakaan jää kiinni.

– Puitteet ovat kunnossa. Yhteistyön kulttuurin ja käytäntöjen kehittämistä on toivottu niin haastatteluissa, kyselyissä kuin tilaisuuksissakin.

– Metsälinnassa pidetyssä saatiin koottua kattavasti ajatuksia erilaisista Astuvansalmen ja kalliotaidekeskuksen ympärille rakennetuista tuotteista ja palveluista, joita markkinoitaisiin yhteisen teeman alla.

Saimaan ja veneyhteyksien täysimääräinen hyödyntäminen, Astuvan Akan nostaminen kunnolla etualalle, sekä historian ja kulttuurin juhlistaminen ja elävöittäminen muun muassa digitaalisuutta hyödyntäen tulivat esille.

– Löydettävyys ja ostettavuus ovat avaintekijöitä matkailun kannalta ja se todettiin tilaisuuksissakin ensimmäiseksi toimenpiteeksi niin Ristiinassa kuin Anttolassa, Rantala summaa.

Parhaillaan on menossa kehittämisohjelman sisällön työstäminen.

– Olemme vielä yhteyksissä joihinkin alueen toimijoihin, ja ohjelman julkistaminen menee lomakauden vuoksi elokuulle.

 

Takuulähtöjä maalauksille Kallioniemestä

Astuvansalmen matkailun kehittämiseksi tehdään töitä kaupungin matkailun edistämisen taholla, mutta myös yksittäiset yritykset vievät asiaa eteenpäin omilla toimillaan. Muun muassa Kallioniemi yrittäjänsä Otto Ravantin johdolla on ottanut härkää sarvista. Kallioniemestä pääsee Astuvansalmen kalliomaalauksille nimittäin takuulähdöillä.

– Keskiviikkona 19.6. on tarkoitus aloittaa retket, jonka jälkeen lähdöt ovat koko kesän keskiviikosta sunnuntaihin aina klo 12 ja klo 14. Retken kesto on sellaisen hieman reilut puolitoista tuntia, Ravantti ynnää.

Retket Kallioniemestä Astuvansalmelle tehdään ”Sun Saimaa Expressillä”, eli entisellä meripelastusseuran vakaalla veneellä, johon voidaan ottaa kuljettajan lisäksi 12 henkeä kyytiin.

– Alus on nyt meillä tämän kesän käytössä, jotta näemme että lähteekö tämä homma toimimaan. Tarkoitus totta kai on se, että näitä pystytään tekemään jatkossakin, ja miksei jopa isommalla veneellä.

Retki maalauksille maksaa aikuisilta 25 ja lapsilta 15 euroa.

– Ainakin alkuun ajan todennäköisesti retket itse, mutta varsinkin viikonloppupäiville tässä olisi kyllä tarjolla kesätyötä henkilölle, jolta löytyy vuokraveneen kuljettajan lupa sekä asiakaspalveluhenkeä, Ravantti vihjaa.

Kallioniemen Huvilalla ja rantamakasiineilla kun on viikonloppuisin sen verran paljon ohjelmaa että yrittäjän omia käsiä kaivattaisiin sielläkin.

Näiden Kallioniemen itse toteuttamien takuulähtöjen lisäksi Ravantti toteuttaa yhteistyössä M/S Kuutin kipparin Harri Kerkelän kanssa yhteistyössä nyt alkukesästä opastettuja retkiä maalauksille.

– Ne ovat sillä tavalla erilaisia, että lähtö tapahtuu Mikkelin torilta, josta tullaan bussilla tänne, käydään maalauksilla Harrin veneellä ja sitten ruokaillaan, jonka jälkeen paluu Mikkeliin.

Opastettuja retkiä on tiettyinä päivinä, ja ne tarvitsevat vähintään kahdeksan hengen osallistujamäärän (ennakkoilmoittautuminen) toteutuakseen.

 

Niko Takala

Futsal-naiset hopealle

Mestaruuden uusiminen karkasi käsistä viimeisen ottelun selvään tappioon

RiPa:n naiset sijoittuivat toiseksi futsalin Kaakon piirisarjassa. Kuvassa RiPa:n joukkueesta Inka Dyster (vas.), Hanna Kokko, Viivi Kivinen, Emmi Halme, Pinja Jääskeläinen, Katariina Laamanen, Emmi Eronen ja Eider Ramos Oyarzabal tammikuussa Kisakaaressa

RiPa päätyi naisten futsalin piirisarjassa tasapisteisiin sarjan voittaneen FC KTP:n kanssa, mutta joutui tyytymään tällä kertaa sarjan hopeasijaan, kun kotkalaiset olivat lauantaina kauden päättäneessä ottelussa selvästi parempia numeroin 10-2 (4-0).

Kotkalaisia vastaan sen sijaan kyyti oli kylmää heti alusta saakka. FC KTP johti peliä jo kahdeksan minuutin jälkeen 4-0, josta RiPa ei enää voittotaistoon kyennyt. Kotkalaiset kapusivat jo 6-0 johtoon, ennen kuin RiPa:n Annukka Manninen ja Emmi Halme kavensivat tilannetta lukuihin 6-2. Tämän jälkeen KTP osui vielä neljästi ja loppunumerot siis 10-2. Erityisesti ristiinalaisia kurittivat Heidi (5+0) ja Silja Avikainen (3+5).

– Jouduttiin aika tiukoille jo siinä SiU-pelissä. Ja tällä kertaa ei kyllä ollut KTP:tä vastaan meillä mahdollisuuksia. Meillä oli ehkä hieman heikko päivä, ja heillä taas erityisen hyvä, niin repsahti ero noin selväksi, tuumailevat joukkueenjohtajina toimineet Emmi Eronen ja Sanni Piispa.

Koko kauteen ei luonnollisesti voi kovin pettynyt olla, kun 12 otteluun mahtui vain yksi tappio.

– Tiiviillä porukalla taisteltiin koko kauden läpi hienosti! Välillä oli tiukempaa vääntöä ja välillä saatiin juhlia maalirikkaitakin voittoja. Kokonaisuudessaan kausi meni hyvin vaikka viimeisessä pelissä jouduttiinkin tyytymään hopeaan, Eronen summaa.

Pisteiden osalta kauden tehokkain RiPa:sta oli viimeisen turnauksen väliin jättänyt Eider Ramos Oyarzabal. Hänen tehot (21+9) oikeuttivat pistepörssin kakkossijaan Silja Avikaisen (24+7) jälkeen. Seuraavaksi kovimmat pistenikkarit ristiinalaisista olivat Eronen (12+9), Piispa (12+4) ja Laamanen (6+6).

Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.

Uusi kauneusalan yritys Ristiinaan

Toimipisteensä Ristiinaan muutettuaan Saara Valkonen on saanut paljon uusia asiakkaita, mutta saanut myös huomata, että uskollisimmat mikkeliläiset seuraavat Ristiinaan saakka. Kuvassa hoitopöydällä rentoutuu työyhteisökaveri Jenni Hakkarainen.

Kauneusalan yrittäjä Saara Valkonen toivoo Ristiinan tarjoavan mielenkiintoisia projekteja

Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaiden ei tarvitse mennä kauas, jos he hiustenleikkuun jälkeen haluavat hoidattaa myös ripsensä, kulmakarvansa tai ihonsa. Heidän täytyy vain raottaa takahuoneen ovella riippuvaa verhoa ja – kas! – he huomaavatkin saapuneensa kauneushoitolaan.

Mikkeliläiskosmetologi Saara Valkonen ottaa tietysti mielellään vastaan muitakin kuin Ristiinan Parturi-kampaamon asiakkaita. Vuoden alusta Ristiinassa toiminut SA-VA tarjoaa asiakkailleen kasvohoitoja, ripsi- ja kulmahuoltoja, kestopigmentointeja sekä valikoiman luonnonkosmetiikan tuotteita.

SA-VA ehti toimia Mikkelin keskustassa 18 vuoden ajan, kunnes Valkosen muut työtehtävät veivät hänen aikansa täyspäiväiseltä hoitolatyöltä. Kokonaan nainen ei halunnut luopua kauneushoitolastaan, joten sen sijaan hän siirsi työpisteensä Ristiinaan.

 

Lotta Tuominen

Lue lisää verkkolehdestä tai perinteisestä paperiversiosta.